Olli P: Euro kriisin liikeidea...Euroalueen kriisimaiden valtavilla summilla tapahtuvasta tukisotkusta yleisesti odotetaan valtavia tappiota Suomellekin. On yksi kysymys, joka tulee jatkuvasti vastaan: miksi tätä touhua jatketaan? Euroopan pelastamiseksi, talouskasvun turvaamiseksi, vai miksi? Yritän tässä kuvata tämän homman liikeidean viittauksin avainasemassa olevien päättäjien puheisiin sekä esimerkkilaskelmalla kuvitteellisesta pankista.
Viimeisimmän huippukokouksen kommenteista paljastavin on Ranskan keskuspankin pääjohtajan ja EKP:n neuvoston jäsenen Christian Noyerin julkinen lausunto. Siinä hän kertoo, että EKP järjestää pankeille halpaa rahaa, jotta ne voivat ostaa kriisimaiden velkakirjoja. Jäljitetään tätä kuvitteellisen ranskalaisen pankin kautta, olkoon sen nimi vaikka Sarko.
Esimerkkipankki Sarkon tilanne
Oletetaan että Sarkon tase on 100 miljardia, josta 60 miljardia on lainattu yksityiselle sektorille ja 40 miljardilla on ostettu kriisimaiden velkakirjoja. Oletetaan, että Sarkon vakavaraisuus on 8%. Vakavaraisuutta tarvitaan vain yksityissektorin lainoja varten, jolloin
vakavaraisuutta olisi (kaikkiaan) 4,8 miljardia (8% 60 miljardista). Kriisimaiden lainoja varten pankki ei tarvitse pääomia. Ne ovat ns. nollariskiluokan lainoja eli määritelmällisesti lasketaan riskittömiksi, oli ne vaikka lainoja Kreikalle, jonka velkasaneeraustarve on jo myönnetty. Oletetaan vielä, että kulujensa jälkeen pankki tekee voittoa 1 miljardi euroa vuodessa.
Kun pankki julkaisee tulosraporttinsa se näyttää ihan kunnolliselta. Tase 100 miljardia, vakavaraisuus 8% ja voitto 1 miljardi. Erinomaista ja pankki jakaa miljardin ulos bonuksina ja osinkoina. Sen pitäisi kyllä nostaa vakavaraisuuttaan, mutta se ei halua käyttää siihen voittoaan eikä vaatia osakkailta lisää pääomaa. Siis tiivistetysti:
Tase 100 miljardia
60 yksityinen
40 kriisivaltiot
Pääoma 4,8 miljardia (8% yksityisistä lainoista)
Voitto 1 miljardia (bonuksiin ja osinkoihin)
Tehdään sitten pankille ”ruumiinavaus” ja katsotaan, mikä on sen todellinen tilanne? Huomaamme, että pankin kriisimaiden velkakirjat ovatkin enää puolet arvostaan (tuo puolet oletettiin esimerkiksi Kreikan velkasaneerauksessa sijoittajien tappioksi). Sen kriisimaiden lainojen arvo onkin 20 miljardia eikä 40 miljardia. Tappiota 20 miljardia. Jos sen lainat laskettaisiin oikeaan arvoonsa, pankilla ei olisikaan pääomaa 4,8 miljardia vaan pankin pääoma olisikin 15,2 miljardia miinuksella (4,8 miljardia– 20 miljardia). Eli tiivistetysti (siis taseesta tappiot poistettuna):
Tase 80 miljardia (vastaavaa)
60 yksityinen
20 kriisivaltiot
Pääoma -15,2 miljardia (-25% yksityisistä lainoista)
voitto -19 miljardia (jos tappiot tulokseen)
Nyt tilanne näyttääkin paljon synkemmältä ja pankki pitäisi välittömästi ottaa viranomaisten hallintaan. Esimerkiksi sen tallettajien rahat ovat vaarassa. Ja kuitenkin ulospäin kaikki on hyvin, tulosraporteissa pankki näyttää menestyvältä ja voitolliselta.
Sarkon toimet
Mitä Sarko sitten voisi tehdä jatkossa? Sarkon johto ja omistajat eivät halua kasvattaa pankin pääomia luopumalla bonuksista ja osingoista. Kun EU on ilmoittanut, että pankkien (yksityissektorin) lainojen pääomavaatimusta kasvatetaan, pankki päättää pienentää lainojaan yksityisille. Se korjaa näin vakavaraisuusprosentin kuntoon sitten myöhemmin kuin sitä
tarvitaan. Seuraavassa tuloksessa se ei vielä näy. Seurauksena on kyllä luottolaman leviäminen, mutta se on muiden murhe.
Samalla pankki tarttuu Noyerin tarjoukseen ja ottaa käytännössä ilmaista rahaa EKP:stä 20 miljardia. Sillä se ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja 5%-yksikköä kovemmalla tuotolla kuin se itse maksaa lainastaan EKP:lle. Nuo lainat se antaa EKP:lle vakuudeksi. Sarkolla on
antaa vakuus EKP:lle, joten sen tilanne on hyvä. Näistä lainoista sille jää voittoa 1 miljardi vuodessa (5% 20 miljardista). Pankin tilanne näyttää tulosraportilla seuraavalta:
Tase 120 miljardia
60 yksityinen
60 kriisivaltiot
Pääoma 4,8 miljardia (8% yksityisistä lainoista)
Voitto 2 miljardia (bonuksiin ja osinkoihin)
Tulosraportin mukaan Sarkon tase on kasvanut 20 miljardia, kun se on ostanut kriisimaiden papereita lisää. Muuhunhan se ei voi EKP:stä lainaamiaan rahoja laittaakaan, koska sen seurauksena sen pitäisi kasvattaa pääomiaan, mitä Sarkon johto ja omistajat eivät halua.
No tehdään Sarkolle taas ruumiinavaus, kun se on ostanut kriisimaiden velkapapereita ja huomioidaan, että veloista puolet jää maksamatta. Nyt taseesta on hävinnyt 30 miljardia ja vakavaraisuus on 25,2 miljardia (4,8 miljardia - 30 miljardia) miinuksella.
Tase 90 miljardia (vastaavaa)
60 yksityinen
30 kriisivaltiot
Pääoma -25,2 miljardia (-42% yksityisistä lainoista)
Voitto -28 miljardia (jos tappiot tulokseen)
Siis toimenpiteiden jälkeen pankin virallisen tulosraportin mukaan sen vakavaraisuus on pysynyt ennallaan, tase kasvanut 20 miljardia ja voitto tuplaantunut. Todellisuudessa sen pääoma on 25,2 miljardia pakkasella ja pankki pitäisi ottaa viranomaisten haltuun. Sen sijaan se jatkaa edelleen toimintaansa ja jakaa vuodessa 2 miljardia bonuksia ja osinkoja, joista suurin osa jatkaa matkaansa johonkin veroparatiisiin.
Tappioiden vääjäämättömyys
Seuraava kysymys tietenkin on, onko mahdollista välttää edellä ruumiinavauslaskelmissa esitetyt tappiot? Se on mahdollista, mikäli kyseiset maat kykenevätkin maksamaan velkansa ja niistä ei kirjaudu tappioita. Käytännössä tuollainen edellyttäisi noissa maissa julkisen sektorin rajua saneerausta menojen pienentämiseksi sekä verotulojen kasvattamista. Verotuloja
taas voitaisiin kasvattaa vain veroja nostamalla tai reippaalla talouskasvulla ja siitä seuraavalla verotulojen lisääntymisellä. Parhaimmillaan ankara säästökuuri tuhoaisi maan, mutta pelastaisi pankit, Todellisuudessa tuskin kumpaakaan.
Nyt Eurooppakin on ajautumassa ainakin taantumaan, joten talouden kasvua ei tule. Valtiot
voisivat edes pysäyttää velkojensa kasvun valtavalla säästökuurilla ja verojen korotuksilla, jotka ajaisivat ne entistä syvempään lamaan. Tätä kuitenkin EU:n pelastuspaketeissa nimenomaan ajetaan. Niissä ei kiinnitetä huomiota talouskasvun edistämiseen.
Kaikesta tästä seuraa, että voi olettaa, että Sarkon omistamien 60 miljardin euron kriisimaiden lainoista ei tulla selviämään. Siis ruumiinavauslaskelmissa olevat tappioarviot toteutuvat. Sarkon tilanne jatkuu samanlaisena. Tulosraporttien mukaan se on hyvin kannattava pankki, joka jakaa vuosittain isot bonukset johdolle ja osingot omistajille. Pikaisesti ne vilahtavat veroparatiiseihin. Sijoittajat tykkäävät siitä,. Todellisuudessa pankki on jo pitkään ollut konkurssikypsä eikä se olisi saanut maksaa bonuksia ja jakaa osinkoja. Se olisi jo aikoja sitten pitänyt ottaa viranomaisten hallintaan.
Pyramidihuijaus?
Mutta viranomaisten ohjauksessa pankki jatkaa samaa politiikkaa. Jotta kriisivaltiot saisivat velkansa hoidettua, niiden pitää koko ajan kasvattaa velkamääräänsä. Se edellyttää, että Sarko ottaa lisää lainaa EKP:stä ostaa sillä lisää kriisimaiden papereita. Ja päällepäin se näyttää koko ajan entistä kannattavammalta, kun euromaiden veronmaksajien rahat tulevat sen tileille ja livahtavat bonuksina ja osinkoina veroparatiiseihin. Todellisuudessa pankin tappiot kasvavat koko ajan ja tilanne muuttuu koko ajan toivottomammaksi. Eikä Sarko tietenkään ole ainoa.
Mitä tästä kaikesta opimme? Ehkä ymmärrämme Sarkoa tarkasteltuamme, miksi monissa euromaissa pankit vähentävät yksityissektorin lainanantoaan: Edelleen ymmärrämme, miksi pankit eivät lainaa rahaa toisilleen, vaan tallettavat mieluummin rahansa EKP:hen. Edelleen lienee helposti ymmärrettävissä, miksi asiassa mukana olevat pankit ja niiden johto ja omistajat haluavat jatkaa tätä niin kauan kuin mahdollista. Korttitalon luhistuminen
paitsi lopettaisi bonus- ja osinkovirrat, mutta myös tuhoaisi koko elämänmuodon. Menisi kartanot, huvijahdit ja lentokoneet. Samoin on helppo ymmärtää, miksi ne erilaisten huippukokousten alla yrittävät luoda markkinapaniikkia painostaakseen poliitikot kaatamaan lisää veronmaksajien rahaa huojuvan korttitalon pystyssä pitämiseen.
Sen sijaan vaikeampi on käsittää, miten tästä suosta kuvitellaan joskus päästävän kuiville, kun mahdollisuudet saada kriisimaiden velat hallintaan on useimmissa maissa täysin toivotonta? Edelleen on arvoitus, miten tämä toiminta tosiasiassa eroaa pyramidihuijauksesta, joista erään
puuhamiehet saivat Suomessa juuri pitkät vankeusrangaistukset? Ja vaikka asianomaiset haluavatkin jatkaa tätä ketjua, miksi meidän edustajinamme toimivat poliitikot haluavat myös jatkaa samaa huijausta? Kuitenkin on jo nyt nähty, että tällä toiminnalla ei ole tekemistä suomalaisten etujen turvaamisen, Euroopan yhdentymisen, hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen tai vastaavan kanssa. Kriisin peittelyn kustannukset tulevat kasvamaan valtavan suuriksi, eikä niillä ole kyetty estämään luottolaman tuloa ja politiikka aiheuttaa kaaoksen kriisimaiden yhteiskunnissa sekä ajaa hyvin menestyvätkin maat kriisiin. Eikä kriisin todellisena syynä olevien talousongelmien suhteen ole tehty minkäänlaisia kunnollisia korjaussuunnitelmia., on vain järjestelty velkojen uusimista.
...onko tukka hyvin, näkeekö takuuttajat...mitään järkeä?
