Minä ehdotan että mietit rullia enemmän kun kaksi.   Eli kolme tai neljä.
  Esimerkiksi kolmella rullalla voisi tehdä ratkaisun että pääasiallinen paalin paino on kahden vierekkäin olevan rullan päällä ja käärintäkehän toisella puolen oleva rulla on enempi tukena. Tällä ratkaissulla voisi kehää kallistaa. Eteenpäin kallistamisella saattaisi olla etua siten että alhaalta pellolta nostettava paali ehkä mukavammin holahtaisi kehän keskelle ja taas pöydältä poistettava paali saisi tilaa yläpuolelleen.  Toisaalta kokonaiskorkeutta saisi ehkä hitusen matalammaksi.
  Useampi rulla auttaisi paalin pyörimisessä eikä rullien halkaisija tarvitsisi olla kovin suuri.  Eikä tietenkään ollenkaan sama edes, tietysti käärintäkehän puoleinen rulla pitäisi olla pienempi että kehän kohtaan jäävä tukematon alue paalia jäisi mahdollisimman lyhyeksi.   Sitten jos paali ei tahdo riittävän hyvin pyöriä niin noiden rullien päälle saa kumimaton ikään kuin "telaksi"

Mutta eihän tuo toimi Sikälimikäli minä ymmärsin kirjoituksesi oikein.Paalin allahan on oltava täysin vapaata tilaa, muuten muovitetaan samalla pöytäkin/kumimatot Tästä syystä käytännössä pöytä pitää tehdä kahdella rullalla ja ilman mattoja.

Mielestäni ei pitäis olla mitään ongelmaa paalin pyörimisen suhteen koska telat on tyhjän päällä. 1010 Elhossahan oli tuota ongelmaa jonka aiheutti "pohjalevy" johon paali rupesi hankaamaan.

Joku jolla on mäkkäri niin voi kertoa onko ollut ongelmia paalin pyörimisen suhteen, omiin korviin ei ainakaan ole semmoista kantautunut.

Ymmärsin niin että rene tarkoitti kahta rullaa käärintäkehän etupuolelle ja yksi sinne taakse. Ja näihin kahteen ensimmäiseen voi laittaa sitten kumimaton. Tuo kehän kallistaminen toisi kyllä tuolleen etuja ,mutta onkohan paljon vaikeempi toteuttaa?

Ymmärsin niin että rene tarkoitti kahta rullaa käärintäkehän etupuolelle ja yksi sinne taakse. Ja näihin kahteen ensimmäiseen voi laittaa sitten kumimaton. Tuo kehän kallistaminen toisi kyllä tuolleen etuja ,mutta onkohan paljon vaikeempi toteuttaa?

Ai joo nyt mie ymmärsin, ei nyt kovinkaan paljon vaikempi toteuttaa. Tuossa olisi myös se etu jotta käärittävän paalin saisi enemmän eteen päin jolloin käärijä olisi tasapainossa.


http://www.youtube.com/watch?v=BapJyXFF4bk&feature=related Tässä videossa näkyy hyvin kuinka takapainoinen käärijästä tulee kun kehä on pystysuorassa, tosin kun haarukassa on paali niin silloinhan tasapaino säilyy.Tiedä sitten onko tuosta takapainoisuudesta haittaa jos vetosilmukasta tehdään sellainen jottei se hakkaa kokoajan.

Vieläkin tota Rizlaa kannatan.

Lainaus käyttäjältä: Snowman - 21.01.12 - klo:20:39

Ymmärsin niin että rene tarkoitti kahta rullaa käärintäkehän etupuolelle ja yksi sinne taakse. Ja näihin kahteen ensimmäiseen voi laittaa sitten kumimaton. Tuo kehän kallistaminen toisi kyllä tuolleen etuja ,mutta onkohan paljon vaikeempi toteuttaa?

Ai joo nyt mie ymmärsin, ei nyt kovinkaan paljon vaikempi toteuttaa. Tuossa olisi myös se etu jotta käärittävän paalin saisi enemmän eteen päin jolloin käärijä olisi tasapainossa.


http://www.youtube.com/watch?v=BapJyXFF4bk&feature=related Tässä videossa näkyy hyvin kuinka takapainoinen käärijästä tulee kun kehä on pystysuorassa, tosin kun haarukassa on paali niin silloinhan tasapaino säilyy.Tiedä sitten onko tuosta takapainoisuudesta haittaa jos vetosilmukasta tehdään sellainen jottei se hakkaa kokoajan.

Joo ne tahtoo ajatukset joskus mennä hiukan kirjoittamisen edellä kun on tuo kirjoitus hitaanpuoleista, aina ei asiaa saa kirjalliseen muotoon kovin selkeästi. Mutta siis juuri noin tarkoitin kun Snowman asian selvensi
   Takapainoisuutta ei saisi missään tapauksessa kovin paljon tulla.   Mieluummin aisapainoa reippaanpuoleisesti
  Sellainen ajatus vielä että suunnittele ja toteuta sitä käärintäkehää myös mahdollisimman pian.  Tee irrallaan riittävän suuri ja tukeva kehä ja tee siihen kiinnikkeitä vasta sitten kun kehä alkaa olla hahmollaan.  Tuota kehää on sitten helppo ja mukavakin sommitella siihen pöytään mihin asentoon tykkäät ja miettiä niitä rullia niin että tilaa jää sopivasti     Oletko muuten miettinyt vain 750:stä muovia,  viissatastakin on olemassa jos tuntuu että tila ja tukevuus loppuu kesken.

  Ei soveltune sinun projektiisi mutta olen ideoinut joskus hiukan tuota käärintää, tai tarkemmin sitä muovin katkaisua.  Ajatuksessa oli ratkaisu jossa paali käärinnän aikana pyörisi vain puoli kierrosta ja siinä tulisi yhdeltä muovirullalta 1 kerros muovia. Kuuteen kerrokseen siis kuusi rullaa, viiteen kerrokseen viisi jne.    No kun se paali olisi asetetun puoli kierrosta pyörähtänyt niin kehä toppaisi ja paali siirtyisi muoveineen pöydän takapuolelle, uusi käärittävä tulisi pöydälle ja käärintä alkaisi vaan uudestaan, edellisestä paalista muovit katkeaisivat pian itsekseen    Sinun projektiisi tämä sopisi vaan huonosti siksi että koneella ei voisi lainkaan ajaa "tyhjänä" vaan yksi kääritty paali pitäisi olla koko ajan matkassa "muovinpitimenä"

Edelliseen sen verran että kun teette muovin katkaisuja niin olisi hyvä saada pyöriteltyä paalia sen verran että muovin rääppeet liimautuisi kunnolla kiinni. Mulla on ainakin pienenä ongelmana muoviliput jotka lepattavat ja jäävät etupyörien alle tai minne sattuukin siirrettäessä. Näistä pitäisi päästä eroon.

Sanoit että vehjettä ohjattaisiin painonapeilla. Tarkoittaa siis on/off suuntaventtiileitä. Tässä voi tulla se ongelma, että jos toiminnoista halutaan nopeita niin liikkeiden hallitut aloitukset ja lopetukset (käärintäkehä) voi tökkiä. Entäs jos käytettäisiin traktorin yhtä lohkoa joka jaettaisiin koneessa sähköisesti eri toiminnoille? Silloin traktorin vivulla voisi säätää kulloisenkin toiminnon nopeutta portaattomasti. Ohjauspaneeli voisi olla palikka joka kiinnitetään hydraulivivun päähän, jolloin saataisiin käärimelle "monitoimi-joystick"? Tietysti samanaikaisten toimintojen, kuten pöydän ja kehän pyöritysten virtauksen jako pitää miettiä tarkkaan. Ja jos halutaan että uutta paalia voi lastata samalla kun käärintä käy, niin tulee taas lisää miettimistä.

Mielenkiintoinen projekti... aika kauan saa varmaan vääntää ennen kuin vehje oikeasti toimii edes niin hyvin kuin huonoimmat kaupalliset käärimet. Joku moitti NHK 1600:sta huonoksi, meillä laite on ollut vuodesta -95 ja kääritty ainakin toistakymmentä tuhatta paalia. Mekaanisestihan laite on tosi yksinkertainen ja kestävä.  Automatiikka päivittyi kymmenkunta vuotta sitten omatekoiseen, ja laitteesta tuli ihan eri peli. Sillä osaa kääriä emäntä ja satunnaiset sukulaismiehetkin, eikä ole paljon tarvinnut traktorin kopista hyppiä. Ainoa miinus on että kone lastaa paalit takaa eikä käännä pystyyn.

Jos tuohon kierrosten laskentaan ostaa pienen logiikan niin sittenhän siihen kannattaisi jo tehdä muitakin toimintoja. Pienet logiikat on jo sen verran halpoja että tein esim. yhden ravintolan katolla olevaan viisarikelloon koneiston logiikasta. Siirtää viisareita minuutin välein.


Mika

No joo yö meni lumitöissä ja kohta takasin, eli eipä tänään rakennella. Toisaalta ihan hyväkin niin kerkiää miettimään ratkaisuja paremmin.

Ehdottomasti 750 mm muovi, ihan jo sen takia jotta saumoja tulee vähemmän+nopempi kääriä.

Sanoit että vehjettä ohjattaisiin painonapeilla. Tarkoittaa siis on/off suuntaventtiileitä. Tässä voi tulla se ongelma, että jos toiminnoista halutaan nopeita niin liikkeiden hallitut aloitukset ja lopetukset (käärintäkehä) voi tökkiä. Entäs jos käytettäisiin traktorin yhtä lohkoa joka jaettaisiin koneessa sähköisesti eri toiminnoille? Silloin traktorin vivulla voisi säätää kulloisenkin toiminnon nopeutta portaattomasti. Ohjauspaneeli voisi olla palikka joka kiinnitetään hydraulivivun päähän, jolloin saataisiin käärimelle "monitoimi-joystick"? Tietysti samanaikaisten toimintojen, kuten pöydän ja kehän pyöritysten virtauksen jako pitää miettiä tarkkaan. Ja jos halutaan että uutta paalia voi lastata samalla kun käärintä käy, niin tulee taas lisää miettimistä.



Mielenkiintoinen projekti... aika kauan saa varmaan vääntää ennen kuin vehje oikeasti toimii edes niin hyvin kuin huonoimmat kaupalliset käärimet. Joku moitti NHK 1600:sta huonoksi, meillä laite on ollut vuodesta -95 ja kääritty ainakin toistakymmentä tuhatta paalia. Mekaanisestihan laite on tosi yksinkertainen ja kestävä.  Automatiikka päivittyi kymmenkunta vuotta sitten omatekoiseen, ja laitteesta tuli ihan eri peli. Sillä osaa kääriä emäntä ja satunnaiset sukulaismiehetkin, eikä ole paljon tarvinnut traktorin kopista hyppiä. Ainoa miinus on että kone lastaa paalit takaa eikä käännä pystyyn.

Jos tuohon kierrosten laskentaan ostaa pienen logiikan niin sittenhän siihen kannattaisi jo tehdä muitakin toimintoja. Pienet logiikat on jo sen verran halpoja että tein esim. yhden ravintolan katolla olevaan viisarikelloon koneiston logiikasta. Siirtää viisareita minuutin välein.


Mika

Annoin kaverille joka rakentaa hydraaliikan täysin vapaatkädet, sen verran vaan rajasin jotta pitää olla toimintavarma ja päädyttiin painonappeihin automaattiohjauksen sijasta(osaksi jo hinta syistä). Sen verran pätevä kaveri on jotta osaa ottaa huomioon nykimiset ja hidastukset, todennäköisesti joka toiminnolle tulee omat säätimet. Ja tarkotuksenahan on ottaa paine yhdestä lohkosta, mutta tuo nopeuden säätäminen vivulla on pitemmän päälle rasittavaa.

Tuommonen NHK 1600 oli meilläkin remmissä muistaakseni vuoteen -99, tosin ei minun isännyyteni aikana, hyvä peli se oli käärittiin yleensä 150 senttisi kolanyykkärin paaleja ja kesti hyvin.

Edelliseen sen verran että kun teette muovin katkaisuja niin olisi hyvä saada pyöriteltyä paalia sen verran että muovin rääppeet liimautuisi kunnolla kiinni. Mulla on ainakin pienenä ongelmana muoviliput jotka lepattavat ja jäävät etupyörien alle tai minne sattuukin siirrettäessä. Näistä pitäisi päästä eroon.

Muovien katkasu on tarkotuksena tehdä paalin vaipan kohdalle(toinen ylös, toinen alas) jotta paalia pari kierrosta pyöräyttämällö muovihännät liimaantuu kiinni.


Tuohon takapainoisuuteen on ratkaisuna se jotta vedetään pöytä akselin etupuolelle, tästä seuraa vain se jotta paalin pudotus tapahtuu korkeammalta (koska akseli tulee tielle)kun taas alkuperäisessä suunnitelmassa paali pudotettiin noin 25cm korkeudelta

Jos tuohon kierrosten laskentaan ostaa pienen logiikan niin sittenhän siihen kannattaisi jo tehdä muitakin toimintoja. Pienet logiikat on jo sen verran halpoja että tein esim. yhden ravintolan katolla olevaan viisarikelloon koneiston logiikasta. Siirtää viisareita minuutin välein.


Näistä logiikoista mulla ei ole mitään tietoa/taitoa. Onko jotain nettiosoitetta jossa näitä myydään valmiina?

Osaako joku sanoa miten tuo automaattinen käärinnän pysäytys olis järkevin tehdä, jonkinlainen yhteys kierroslaskuriin on varmaankin oltava? Voi olla jotta kaveri on miettinyt tämänkin valmiiksi, mutta...

Näistä logiikoista mulla ei ole mitään tietoa/taitoa. Onko jotain nettiosoitetta jossa näitä myydään valmiina?

Osaako joku sanoa miten tuo automaattinen käärinnän pysäytys olis järkevin tehdä, jonkinlainen yhteys kierroslaskuriin on varmaankin oltava? Voi olla jotta kaveri on miettinyt tämänkin valmiiksi, mutta...

Minä olen käyttänyt Unitronicsin logiikoita, Suomessa myy Klinkmann. Ohjelmointi vaatii vähän kokemusta, joten yhtä projektia varten ei kannattane kaikkea itse opiskella. Esim. minä voin tehdä sellaisen ohjelman kuin sovitaan. Tuohon sopisi semmoinen pikkulogiikka jossa on itsessään pieni näyttö, näppäimistö ja sopiva määrä releitä venttiilien ohjausta varten. Siihen sitten ohjelmoidaan näyttö joka näyttää kierrokset ja mahdolliset valikot asetusten tekoa (kierrosluku yms.) varten. Hintaa tuon osille tulisi koteloineen, antureineen ja piuhoineen ehkä 300-500 Euroa, ja siinä on sitten mahdollista jo automatisoida koko käärintä. Tai sitten käyttää vaan kierroslaskurina. Täytyy vaan muistaa että ne nappulat ja paneelikin maksaa jo jotakin. Logiikassa olisi käyttönappulatkin valmiina.

Esim. tällainen

http://media.klinkmann.fi/catalogue/en/Unitronics/Unitronics_Jazz_datasheet_en_0211.pdf

12 voltin versiona siis. (esitteessä 24V, mutta saa muitakin)


Mika

Tuo voiskin olla ihan varteenotettava vaihtoehto, kun kerran noita saa valmiina. Minkalaisen hyd.lohkon tuo sitten tarvitsee, vai käykö siihen ihan normaali sähkölohko.

Kyllähän automatisoitu ohjaus olisi hyvä käyttää, mulla vaan on ollut joku kammo noita antureita kohtaan mutta kun tarkemmin ajattelee niin suurin osa anturivioista on tainnut olla itse aiheutettuja Säätänyt vastimen liian lähette tai sitten on löystynyt.

Minkalaisen hyd.lohkon tuo sitten tarvitsee, vai käykö siihen ihan normaali sähkölohko.

Siihen käy ihan mikä vaan on/off-tyyppinen sähkölohko, jos logiikan lähdöt ovat releitä. Saa noista rakennettua propo-ohjauksiakin, mutta se on toinen tarina.

Jazzit ovat ihan kivoja - ja suhteettoman halpojakin ominaisuuksiinsa nähden. Jotain olen minäkin noista väkertänyt, vaikkakin enemmän A/D, D/A- ja bitinnysväyspuolella.

Lainaus käyttäjältä: welger - 22.01.12 - klo:15:10

Minkalaisen hyd.lohkon tuo sitten tarvitsee, vai käykö siihen ihan normaali sähkölohko.

Siihen käy ihan mikä vaan on/off-tyyppinen sähkölohko, jos logiikan lähdöt ovat releitä. Saa noista rakennettua propo-ohjauksiakin, mutta se on toinen tarina.

Jazzit ovat ihan kivoja - ja suhteettoman halpojakin ominaisuuksiinsa nähden. Jotain olen minäkin noista väkertänyt, vaikkakin enemmän A/D, D/A- ja bitinnysväyspuolella.

Tuosta perusmallin Jazzista oli joku vuosi sitten sisäänvetotarjous 59 Eur + Alv. Yksi/asiakas. Tuli sitten houkuteltua useampikin tuttava ostamaan mulle semmoisen  . Seuraavat kappaleet maksaakin sitten pari sataa. Se ei vaan oikein istu traktorisovellukseen koska on juurikin 24V versio. Jännitemuuntimen kanssa tietty toimisi. Varmatoimisia nuo Unitronicsit on, toistakymmentä tekemääni sovellusta pyörii tälläkin hetkellä 24/7 eikä reklamaatioita ole logiikoista tullut. Pari virtalähdettä on laitteista joskus hajonnut. Hakelämpökeskuksiin yms. tuo perus-Jazz on hyvä peli.


Mika

Pari niitä taitaa mullakin vielä olla - ekan hankin hyvin kauan sitten, olikohan silloin juuri uutuus.
Joskus takkusin sen tekstiviestikyselyn ja -ohjauksen kanssa, se oli vähän haasteellinen monessakin suhteessa. Teollisuusmallin gsm-modulilla olisi varmaan ollut helpompaa mutta kun piti väkertää Siemensin kännykällä ja sen 3 V- tasoisella sarjapiuhalla.

Käyttöjännitteen suhteen olen päässyt helpolla kun automaatiosysteemeissä on yleensä aina 24 V tarjolla. Ja saahan noita edullisia pikku hakkureita melko pienellä rahalla jo nykyään. Ajoneuvoissa pitää vaan varautua siihen että tuleva sähkö saattaa olla aika ikävänkin sorttista, rajuja piikkejä saattaa olla tarjolla. Muuntimen suojauksiin kannattaa uhrata vähän ajatusta.

Vaikka tuolta löytyy DC/DC-muuntimia riittävästi, ja isoilta myyjiltä paljon lisää.

http://www.coolpowersolutions.fi/dcdc_koteloidut.htm

Täytyy miettiä tuo ohjaus uudelleen kunhan on enemmän ajankohtaista, toisaalta siihen kyllä kannatas panostaa koska käärintää on kumminkin suhteellisen paljon, varsinkin jos sillä kääritään seuraavat +20 vuotta

Käärintäkehä on työnalla ja päydän rummut valmiit, päädyin tekemään ihan vaan kahdella rummulla koska en nää siinä mitään ongelmaa paalit on kumminkin tiukkoja vaikka olisi vesimärkiä. Kehä tulee myös pysty suoraan, jos pöydän olisi tehnyt kolmella rummulla ja kehän olisi kallistanut eteenpäin ongelmaksi olisi tullu paalin lastaus(kehän alta ei olisi sopinut kuin 140cm paali).

Esikiristimiä pitäs ruveta ehtimään jostakin, eikös Pirttinen myynyt joskus hintaan 750e? Nyt alkuun tehdään kahdella rullalla mutta voi olla jotta joskus lisätään kaksi lisää.

Mitä luulette minkalaiseen työtehoon tuolla käytännössä päästään(neljällä rullalla), viime kesänä käärittiin kvernen yksirullasella noin 8000 paalia. Sain vaan äsken puhelun jossa tarjottiin noin 1000 paalin käärinnät lisäksi Vai pitäskö kieltäytyä suosiolla, kyllähän tuo hyvänä kesänä onnistuu mutta entäs kun tulee se sateinen kesä.