mutta eikös tuossa muutama vuosi sitten ollu joku tutkimustulos jossa todettiin että laillisesti ei enää suomessa saada 1970- luvun tasoista viljaa?       jossa hivenet ja vitamiinit tasoissa, kun fosforin työ hukataan kasvussa!

Grow hown myynti on asia joka saa isonkin miehen itkemään.  Miten voidaan olla niin tyhmiä? Miten? No, taas yritetään kun polttoturpeen nostoa ja käyttöä kielletään. Turpeessa on se hyvä puoli, että sitä on täältä vaikea kaikkea viedä pois kovin äkkiä.

Pelto on huono jemma fosforille, se kun tahtoo vuotaa vesistöön. Kenellä muulla kuin tutkijoilla on se OIKEA tieto kasvin tarpeesta? Käytännössä Suomen pelloilla happamuus, vesitalous, tiivistymät ovat usein ennen fosforia satoa rajoittavia tekijöitä.

Tuossa jokin aika sitten kirjootit, että salaojista valuu suurin osa fosforista, eikä niinkään pintamaasta. (Huuhtoumasta suurin osa siis? Hatusta heitettynä, annetusta fosforista 90% menee satoon ja sitoutuu peltoon? Toisilla 110% )
Niin mihin se näkemys perustuu, kun jotkut tutkijat sanovat ettei pohjamaan P-pitoisuudet ole juurikaan nousseet tutkittavissa kohteissa? Eikö jankkoon sitoudu fosfori lainkaan? Onko se semmoinen "läpipasko"?
Ja niistä oikeista tutkijoista.
Jos kahdella tutkijalla on lähes päinvastaiset näkemykset asiasta, ja toinen niistä on ympäristökeskuksen tutkija, toinen MTT:n, niin ympäristökeskuksen tutkija on aina oikeassa?   Sillainen vaikutelma on syystä tai toisesta jäänyt.
Mukaanlukien juuri esillä ollut ymp.-ministerin näkemys, että MMM heittelee näkemyksiään MUTU-tuntumalla metsästyksestä, vain "ympäristöväellä" on TOTUUS^tm...

Nykyiset lukemat on aika pitkälti mutu-tuntumalta, ex ympäristöministeri Lehtomäkihän sai raivarin ja lähti ovet paukkuen kun isännät yritti kysellä laskelmia. Kokonaiskuormitusarvoissa lukee ihan suoraan että ovat ympäristökeskuksen arvioita. (jos lukema muuten on pelkkä arvio, niin ei mikään ihme vaikkei lannoituksen vähentäminen ole vaikuttanut, kun se vaikutusmekanismi puuttuu..ympäristökeskus voi hyvin arvoida että maatalouden osuus on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut).

Nykyiset lukemat on aika pitkälti mutu-tuntumalta, ex ympäristöministeri Lehtomäkihän sai raivarin ja lähti ovet paukkuen kun isännät yritti kysellä laskelmia. Kokonaiskuormitusarvoissa lukee ihan suoraan että ovat ympäristökeskuksen arvioita. (jos lukema muuten on pelkkä arvio, niin ei mikään ihme vaikkei lannoituksen vähentäminen ole vaikuttanut, kun se vaikutusmekanismi puuttuu..ympäristökeskus voi hyvin arvoida että maatalouden osuus on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut).

"Kokonaiskuormitusarvoissa lukee ihan suoraan että ovat ympäristökeskuksen arvioita."
Kaikkeen sääkin kuvittelet. Vai muka arvioita! HAH!
Juuri ympäristöministeriö haukkui MMM:n mutu-tuntumalla tehdyistä päätöksistä.
Ymp.-kanisteri tietää, että heillä kaikki päätökset perustuvat rautaiseen fakta-tietoon ja kiistattomaan tutkimukseen. NII, kele tana! 
 
 

Johan v. niinistö viran saatuaan loihti lausumahan, että nyt alkaa ympäristöpuolella uusi aika, ja päätökset tullaan perustelemaan tieteellisillä tuloksilla!
Ja kuten tyypillistä ympäristöpuolella, tuloksista huomioidaan ainoastaan ne, jotka tukevat omia ENNAKKOLUULOJA!
...keleen ympäristörasistit!

Tuossa jokin aika sitten kirjootit, että salaojista valuu suurin osa fosforista, eikä niinkään pintamaasta. (Huuhtoumasta suurin osa siis? Hatusta heitettynä, annetusta fosforista 90% menee satoon ja sitoutuu peltoon? Toisilla 110% )
Niin mihin se näkemys perustuu, kun jotkut tutkijat sanovat ettei pohjamaan P-pitoisuudet ole juurikaan nousseet tutkittavissa kohteissa? Eikö jankkoon sitoudu fosfori lainkaan? Onko se semmoinen "läpipasko"?

Älkääpäs vääristelkö, sano Väyrynen.  Huomattava osa, ei suurin osa, vaikkapa 30% joissain tapauksissa.

Kasvi ei ota lannoitefosforia suoraan, vaan siellä käy jatkuva vilske kun fosfori-ioneja sitoutuu maahiukkasten pinnoille ja taas vapautuu maanesteeseen ja kasveihin. Kasvijätteestä taas hiukkasten pinnoille jne.

Viljelijöille on tullut viljelysuunnitelmista sellainen harhakäsitys että kasvi ottaa juuri sen lannoitefosforin joka on peltoon kylvön yhteydessä laitettu. Kaivoin palstalle tiedon, että muokkauskerroksessa voi olla 2000 kg/ha kokonaisfosforia. Yleensä maanesteeseen liuenneena on kerrallaan vain satoja grammoja/ha. Happamassa maassa vetyionit täyttävät maahiukkasten pinnoilla olevat sitoutumispaikat (pohjamaa SUomessa) ja fosforille jää vähemmän tilaa. Myös toiset kasvinravinteet varaavat paikkoja, eikä olekaan toivottavaa että maassa olisi ylen määrin yksittäistä ravinnetta.

Yksi olomuoto on orgaanisen aineksen fosforivarat. Turvemaassa on luontaisesti on vähän fosforia, mutta karjanlannassa ja viljelykasvien jätteissä sitä on runsaasti. Niistä fosua vapautuu biologisen hajoamisen tahtiin.

Kaksipiipuinen juttu pohjamaassa ovat syvät halkeamat ja pystysuuntaiset madonreiät. Ne tietysti helpotavat juurten tunkeutumista syvälle ja kaasunvaihtoa, mutta mahdollistavat oikovirtaukset salaojiin niin nopeasti että veden ravinteet eivät ehdi sitoutua maahan.

Mitä se viljavuustutkimuksen fosforimäärä sitten on? Siinä on uuttomenetelmä suunniteltu vastaamaan kasvin kykyä ottaa maasta fosforia. ELi se ei kuvaa maanesteeseen liuennutta fosforia sen paremmin kuin maan kokonaisfosforiakaan. Äkkiseltään voisi ajatella että sokerijuurikkaalla ei ole noin voimallista kykyä kun Make sanoi että alle 20 lukemilla sato kärsii. TOisaalta tutkimus on juuri selvittänyt että juurikassadossa poistuva fosforimäärä kg/ha ei ole juurikaan suurempi kuin viljoilla.

Teesit naulattavaksi lannoiteladon oveen:

KAlkitus kuntoon
Maan rakenne kuntoon
Maahan ei kannata varastoida fosforia yli 10 mg/l tason, mieluummin latoon.

Teesit naulattavaksi lannoiteladon oveen:

KAlkitus kuntoon
Maan rakenne kuntoon
Maahan ei kannata varastoida fosforia yli 10 mg/l tason, mieluummin latoon.

Mitäpä noihin lisäämään.

Jaa että "Viljelijöille on tullut viljelysuunnitelmista sellainen harhakäsitys että kasvi ottaa juuri sen lannoitefosforin joka on peltoon kylvön yhteydessä laitettu.
Yleensä mitä on tullut noita "uutisia" luettua/kuultua, niin väite on kuulunut "ympäristönystävien" puolelta, että tänäkin vuonna maanviljelijät laittoivat niin ja niin paljon fosforia peltoon ja kasvit käyttivät siitä fosforista vain osan... Siis sitä osaa mitä kasvit eivät laskennallisesti käyttäneet meni "suoraan" itämereen... Tai se on kai ollut tarkoituskin, saada yksinkertaiset uskomaan tiettyjä asioita.

http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/101116_fosforilannoitus.html
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-907/ymparistotuen-sallima-fosforimaara-ei-aina-riita
Tuossa KM:n jutussa mainittiin, että fosforilla tarvittaisiin kuuden kilon ylijäämä tyydyttävän tason ylläpitämiseksi

tuon mukaan tase olisi jo menossa tarpeettoman huonoon suuntaan.
Kaavio tuolta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Vesist%F6kuormitus/Fosfori

Kalkitus on yksittäisistä toimista kaikkein vahingollisin ympäristön kannalta. pH:n nousu vapauttaa fosforia eli lisää huuhtoutumista Selvimmin tuon ovat havainneet Brasilian entisiä sademetsien pohjia kalkitessa: sadot nousevat, mutta valumat moninkertaistuu.

Taisi olla Yaran ja Belorin lannoissa huonoin fosforin liukiavuus. Oliko n.50% fosforista helpoliukoisessa muodossa jonka kasvit voi käyttää sato vuonna ja loput vaikealiukoista. tigoteamin apulannassa muistaakseni oli 95% foforista helpostiliukiavaa.

Taisi olla Yaran ja Belorin lannoissa huonoin fosforin liukiavuus. Oliko n.50% fosforista helpoliukoisessa muodossa jonka kasvit voi käyttää sato vuonna ja loput vaikealiukoista. tigoteamin apulannassa muistaakseni oli 95% foforista helpostiliukiavaa.

Juurikin tuosta syystä en oo jarapaskaa ostanu..

Kalkitus on yksittäisistä toimista kaikkein vahingollisin ympäristön kannalta. pH:n nousu vapauttaa fosforia eli lisää huuhtoutumista Selvimmin tuon ovat havainneet Brasilian entisiä sademetsien pohjia kalkitessa: sadot nousevat, mutta valumat moninkertaistuu.

Kyllä kyllä...
Mutta kuinka yleistä on tuo kalkitus Brasiliassa?
Eikös se siellä pelaa niinkin, että paikalliset ajetaan pois mailtaan, metsät kumoon ja uutta kasvua pellolta se aika, mitä maa tuottaa. Ja sitten uusia alueita valtaamaan? Vai Argentiinassako se oli...
Ja metsien maapohjasta huuhotumahan ei kasva, kun metsät hävitetään? Eihän?          Pelkästään kalkituksesta huuhtouma johtuu , juu niin se on varmasti...

(Kui sää viittit ees leikilläs moista väittää, vaikka tiedän, että tiedät paremmin...)

   Entä jos pH on jo riittävän korkea ja silti fosfori vain välttävä/tyydyttävä ja maat rm tai erm HtS tai HeS? Aina vain huuhtouma kasvaa? Peltoa ei siis kannata viljellä lainkaan?  
Laitetaan kaikelle elävälle vain "tippa" suoneen? Pois turha kiinteä ruoka, kokonaan!

No sitähän minäkin...

Kyllä asia on tasan tarkasti niin, että happamen maan kalkitus vapauttaa fosforia ja lisää huuhtoutumaa. pH 6.5 pellon pitäisi käytännössä aina olla kasvipeitteinen ja käyttää kahden kerroksen viljelytekniikkaa eli aluskasveja. Missään ei sanota, että pH:n noston vapauttaman fosforin nappaa vain ja ainoastaan kasvinjuuri, vaan se kyllä liukenee myös pintavalunnan kautta ja salaojien läpi.

Noista sun pointeista ei mistään ole vastaväitteiksi, kun en väittänytkään noita vastaan. Huomion johtaminen pois käsilläolevasta aiheesta on kepulaisuutta Sitä toi sun lapsellinen kiukuttelu tietysti onkin

Tietysti taustavalunta on olemassa toimista riippumatta, mutta pH:n nosto lisää fosforin valuntaa, varsinkin jos viljelytekniikkaa ei korjata. En käsitä, mitä etua on päästää fosforia hukkaan, miksi käytäntöä pitää puolustaa?

Edit: tsekkasin vielä, brassien maatalousfirmat kalkitsee kaiken soijanviljelyyn otettavan maan, typensidonta ei happamessa pelaa. Sademetsäpohjan pH on 5 tai alle....

Selittäkääs mulle.
Olen tuossa lueskellut Inger Källanderin kirjaa Luonnonmukainen maatalous ja siinä oli kalkituksesta puhuttaessa maininta että alhaisessa ph:ssa maahiukkasten kyky pidättä ravinteita vähenee ja huuhtoutumat lisääntyy..
Eli kalkittaessa tietyt ravinteet muuttuu liukoisemmiksi ja samalla kuitenkin maahiukkasten kyky pidättää ravinteita tuon mukaan paranee.. Voiko ne ravinteet olla kasville paremmin käyttökelpoisena mutta kuitenkin paremmin maahiukkasiin kiinnittyneinä?

Kyllä asia on tasan tarkasti niin, että happamen maan kalkitus vapauttaa fosforia ja lisää huuhtoutumaa. pH 6.5 pellon pitäisi käytännössä aina olla kasvipeitteinen ja käyttää kahden kerroksen viljelytekniikkaa eli aluskasveja. Missään ei sanota, että pH:n noston vapauttaman fosforin nappaa vain ja ainoastaan kasvinjuuri, vaan se kyllä liukenee myös pintavalunnan kautta ja salaojien läpi.

Noista sun pointeista ei mistään ole vastaväitteiksi, kun en väittänytkään noita vastaan. Huomion johtaminen pois käsilläolevasta aiheesta on kepulaisuutta Sitä toi sun lapsellinen kiukuttelu tietysti onkin

Tietysti taustavalunta on olemassa toimista riippumatta, mutta pH:n nosto lisää fosforin valuntaa, varsinkin jos viljelytekniikkaa ei korjata. En käsitä, mitä etua on päästää fosforia hukkaan, miksi käytäntöä pitää puolustaa?

Edit: tsekkasin vielä, brassien maatalousfirmat kalkitsee kaiken soijanviljelyyn otettavan maan, typensidonta ei happamessa pelaa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.11.11 - klo:21:12

Kalkitus on yksittäisistä toimista kaikkein vahingollisin ympäristön kannalta. pH:n nousu vapauttaa fosforia eli lisää huuhtoutumista Selvimmin tuon ovat havainneet Brasilian entisiä sademetsien pohjia kalkitessa: sadot nousevat, mutta valumat moninkertaistuu.

Kyllä kyllä...
Mutta kuinka yleistä on tuo kalkitus Brasiliassa?
Eikös se siellä pelaa niinkin, että paikalliset ajetaan pois mailtaan, metsät kumoon ja uutta kasvua pellolta se aika, mitä maa tuottaa. Ja sitten uusia alueita valtaamaan? Vai Argentiinassako se oli...
Ja metsien maapohjasta huuhotumahan ei kasva, kun metsät hävitetään? Eihän?          Pelkästään kalkituksesta huuhtouma johtuu , juu niin se on varmasti...

(Kui sää viittit ees leikilläs moista väittää, vaikka tiedän, että tiedät paremmin...)

   Entä jos pH on jo riittävän korkea ja silti fosfori vain välttävä/tyydyttävä ja maat rm tai erm HtS tai HeS? Aina vain huuhtouma kasvaa? Peltoa ei siis kannata viljellä lainkaan?  
Laitetaan kaikelle elävälle vain "tippa" suoneen? Pois turha kiinteä ruoka, kokonaan!

No sitähän minäkin...

Selittäkääs mulle.
Olen tuossa lueskellut Inger Källanderin kirjaa Luonnonmukainen maatalous ja siinä oli kalkituksesta puhuttaessa maininta että alhaisessa ph:ssa maahiukkasten kyky pidättä ravinteita vähenee ja huuhtoutumat lisääntyy..
Eli kalkittaessa tietyt ravinteet muuttuu liukoisemmiksi ja samalla kuitenkin maahiukkasten kyky pidättää ravinteita tuon mukaan paranee.. Voiko ne ravinteet olla kasville paremmin käyttökelpoisena mutta kuitenkin paremmin maahiukkasiin kiinnittyneinä?

Oon käsittäny, että noin tapahtuu todella alhaisessa pH:ssa, alle viiden tasolla. Asia on varmaan monimutkainen ja liittyy pieneliötoimintaan, joka happamessa maassa on vähäistä ja maan rakenne tiivistä. Fosforiahan on kyntökerroksessa tonnista kahteen per hehtaari, joten jostain sieltä lähtee ihan taatusti koko ajan, jos ja kun kuivatusta tehostetaan eli vesi pannaan virtaamaan haihtumisen sijasta. Se mennäänkö tässä lillukanvarsiin, on toinen juttu.
Mutta tästä orgaanisesta kemiasta tiedetään aivan liian vähän, jotta sen perusteella voisi syyttää jotain tai määrätä ns. suojelutoimia ja palkita siitä. Tehoton ympäristötuki johtuu tehottomista toimista, eikä ympäristöministeriössä asu vieläkään parasta tietämystä asiasta, tuskin edes halua saada ja ymmärtää sitä. Valta siellä kuitenkin on ja sehän on sille stallarijengille tärkeintä. Ollut iankaiken

No, en tiedä onko stallarijengillä totuus vai taru fosforista, mutta perusongelma on kuitenkin se monimuotoisuus. Ja vielä eloperäisellä lannoituksella (karjatilat, viherlannoitus) orgaanisen fosforin heikosti tunnettu rooli. Sitä kautta kuitenkin liikkuu suuri(n?) osa siitä labiilista P:stä, joka on kasvien käytössä. pH:n vaikutuskin on kaukana yksiniittisestä, tosin AS:n mainitsema huoleton kalkitus varmasti vapauttaa fosforia, jos ei ole sitä kasvipeitteisyyttä korjaamassa tilannetta. Toisaalta myös pellon pinnalle jätetty runsas kasvimassa aikaansaa myös merkittävät orgaanisen (leville käyttökelpoisen) fosforipäästön, mikäli pintavaluntaa tapahtuu.

Kyllä alhaisellakin liukoisen fosforin tasolla päästään hyviin satotasoihin, mikäli nuo aiemmin listatut maan rakenteet ym. ovat kunnossa. Ja eloperäisessä lannoituksessa käytännössä NPS ovat tiukasti vakiosuhteessa keskenään, eli mikäli humusta ja eloperäistä lannoitusta käytetään, niin fosforihuolet ovat vähäiset. Aina on tietysti ongelmamaalajeja, mutta niistä peistä taitellessa saadaan tätäkin palstaa täytettyä...

Petri

Se monimuotoisuus onkin ongelma, kun ei ole yhtä lääkettä asiaan, johon sellainen halutaan. Periaate on sellainen, että kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita asiasta ja tehdä sille jotain. Niin kauan, kuin viljelijät on sitä mieltä, että mitään ei saa muuttaa, joku määrää. Kun kiinnostusta on molemmin puolin, tehdään jotain ja saadaan ehkä jopa tulosta.

Mä näkisin edelleen ongelmaksi sen, että viljelijöissä on näitä kaiken läskiksi lyöviä ei_sitte_viljellä-tyyppejä (tässäkin ketjussa) ja sitten toisella puolella entisiä ja nykyisiä stallareita, joiden halu kampittaa maanviljelijää tai yrittäjää on kovempi kuin halu hoitaa työtään kunnolla. Mulla on ollut tuttuja (ei maataloustaustaisia) sykessä töissä, mutta ei taida olla enää. Joillakin osastoilla henki vain on sellainen, että ei-vasemmistolainen ei siellä kykene työskentelemään.