Lainaus käyttäjältä: lope - 16.04.08 - klo:12:01

Tää suomalaisen maidontuotannon laatu pitäis terottaa myös kuluttajien kaaliin vähän räväkämmin. Jos kuluttaja tietäis vähän enemmän esim. Viron tuotannon laadusta niin osaisivat arvostaa kotimaista. Luulen et joku sit jossain vaiheessa ois valmis maksamaan enemmänkin vaikka nyt alle 100 tuhannnen solun tai alle 10 bakteerin maidosta. Kun kerran luomunkin tilaus on vaan kasvamassa niin miks ei laatumaidon? 

Aivan totta. Laaturuokaa vaan ei jostain syystä markkinoida. Ja viljelijän siihen on turha ruveta, koska vaikka kysyntä kasvaisi niin kauppahan siinä rikastuisi.

Hoh hoijaa. Vai pitäis meidän vieläkin jakaa maitomarkkinat osiin. Mikäs nimi sitten annettais ei laatumaidolle ´(solut100-250th)? Meillä on jo erilaistettu markkinat luomulla ja eiköhän se riitä. Onneksemme sillekin on alkanut kysyntää löytyä. Enää 25% luomusta myidään normaalimaitona.

Alkuperäiseen kysymykseen, niin en kannata solurajan nostamista. Matala soluraja erottaa meidän muista maitomaista ja sitä on onnistuneesti käytetty hyväksi venäjän markkinoilla.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 16.04.08 - klo:12:26

Lainaus käyttäjältä: lope - 16.04.08 - klo:12:01

Tää suomalaisen maidontuotannon laatu pitäis terottaa myös kuluttajien kaaliin vähän räväkämmin. Jos kuluttaja tietäis vähän enemmän esim. Viron tuotannon laadusta niin osaisivat arvostaa kotimaista. Luulen et joku sit jossain vaiheessa ois valmis maksamaan enemmänkin vaikka nyt alle 100 tuhannnen solun tai alle 10 bakteerin maidosta. Kun kerran luomunkin tilaus on vaan kasvamassa niin miks ei laatumaidon? 

Aivan totta. Laaturuokaa vaan ei jostain syystä markkinoida. Ja viljelijän siihen on turha ruveta, koska vaikka kysyntä kasvaisi niin kauppahan siinä rikastuisi.

Hoh hoijaa. Vai pitäis meidän vieläkin jakaa maitomarkkinat osiin. Mikäs nimi sitten annettais ei laatumaidolle ´(solut100-250th)? Meillä on jo erilaistettu markkinat luomulla ja eiköhän se riitä. Onneksemme sillekin on alkanut kysyntää löytyä. Enää 25% luomusta myidään normaalimaitona.

Alkuperäiseen kysymykseen, niin en kannata solurajan nostamista. Matala soluraja erottaa meidän muista maitomaista ja sitä on onnistuneesti käytetty hyväksi venäjän markkinoilla.

Niin, tuo oma kommenttini liittyi nimenomaan siihen että kuluttajan kaaliin olisi hyvä saada viesti siitä, kuinka laadukasta suomalainen maito on (kokonaisuudessaan). Markkinoiden jakamista ei tosiaan tarvita.

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 14.04.08 - klo:20:14

Kyl solut maidossa tarkottaa että,utareessa on vikaa,
muutenkin laadusta kannattaa pitää kiinni.

*** ei maito ole ´sen huonompaa tai parempaa on soluraja E-maidolle 250 tai 300(E3), eikä tässä ole siitä kyse onko utareessa jotakin vikaa, vaan asia on nähtävä laajemmin.

Amerikkalaiset tekevät huonosta (>300)maidosta jäätelöä. Valion tuskin kannattaa järjestää rinnakkaiskeräilyä I-luokan maidolle Nestle`lle Turenkiin on sen verran hajallaan Suomen pienet maitotilat muutenkin.

 Valio on *****nnut brändinsä tuomalla ranskalaisia ja eestiläisiä juustoja kotimaisten tuotteiden rinnalle kaupan hyllyihin. Jos suomalaisen maidon tärkeimmästä vahvuudesta, korkeasta laadusta, alettaisiin tinkiä, voisi sanoa, että oltaisiin kohta kaikki pirkka, euroshopper ja mitä näitä onkaan-leirissä.

 Valio on *****nnut brändinsä tuomalla ranskalaisia ja eestiläisiä juustoja kotimaisten tuotteiden rinnalle kaupan hyllyihin.

***Tuosta voidaan olla montaa mieltä, koska kyseessä on pieniä marginaalituotteita. Näiden valmistaminen kotimaassa ei olisi kustannustehokasta, joten tuontiin on päädytty ollaksemme täydenpalvelun maitotalo.

Ehkäpä Valiolla olis saumaa euroopassakin tavoitella siivua markkinoista nimenomaan korkealla laadulla. Kampanjoimalla euroopan puhtaimman viljelykulttuurin, siis suomalaisen, erinomaisuuden puolesta. Täällä itketään ja vingutaan joistakin litroista jotka menee viemäriin kun ovat paskaa, mut ei tajuta mikä sauma on kaikenmaailman elintarvike skandaalien kyllästämässä euroopassa korkealla laadulla. Me täällä pohjolassa mennään mukana tuottamaan bulkkia mahdollisimman halavalla vaikka pitäis yrittää pitää mielessä mitkä on meidän vahvuuksia. Tässä meikäläinen näkee myös pienten tilojen eli perheviljelmien elinmahdollisuuden. En ollu ajatellu erilaistaa, vaan pitää kiinni näistä rajoista mitä on, mut markkinoinnissa vois olla kova juttu, kun vois sanoo et suomalaisen keskimääräset solut on 150 ja bakteerit 5, ja tähänhän tiloilla päästään jos halutaan...
Ai niin.. eihän tässä markkinatilanteessa tarvii markkinoida mitään kun kysyntä ylittää tarjonnan. Eikun solurajoja nostamaan nii kyl se jo vähän auttaa...

Bakteerit normikuluttaja varmasti tietää, mutta sanokoo solut sille mitään? Olishan elämä mukavampaa jos soluraja olisikin 300. Välillä joutuu vähän kikkailemaan, että pysyy alle 250.

Jaahas monenlaista mieltä,mutta 400000 se on raja soluilla jonka meijeri vastaanottaa ja tuskin sitä nyt tarvii korottaa.E maitohan on sitte alle 250000 mikä on kohdallaan.T'än kyllä varmaan kaikki tietääkin.Mutta onko järkeä kaataa sitten hukkaan tuota 250000 ylittävää maitoa jos kuitenkin  pysyy alle 400000.No ainahan on niitä vasikoita jotka juovat.Mutta eihän tuo kovin vaikeaa ole saada pysymään alle 250000.

Sorkimpa minäkin näitä soluasioita, eli kumpi parempaa, solut 100 ja bakteerit 15, vaiko solut 300 ja bakteerit 2 Minulle maistuu paremmin tuo jälkimmäinen.

Mitenkähän niitä soluja sais nostettua, jos se kerran maitomäärää lisää? Nyt 3kk:n geometrinen keskiarvo soluilla alle 100000 ja bakteerikokeet vaihtelee välillä 2-3 tuhatta. Olkoon ny kumminki ihan vaan nykyisellään...