Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.10.11 - klo:09:37

Ammoniakin ja rikkivedyn pystyy mittauttamaan aika halvalla... Tosin... ilman mittaamistakin tiedetään, että korkeimmat ammoniakkipitoisuudet löytyvät pikkuvasikoiden karsinoista. Usein navetta on tehty silleen mukavasti että vasikkakoppien seinät muodostavat hormin joka nostaa ammoniakkia lantakuiluista navettailmaan 

Miksi näin ?

Ammoniakki on siitä jännää, että nenä turtuu siihen nopeasti. Eli se ei haise kuin hetken, sen jälkeen "ilma on raikasta"... Päätä vaan särkee, on vähän yskää ja väsyttää 

 Sukevan navetassa ennenvanhaan ihan turkasenmoinen viritys/hormitus vassulassa...mutta vasikat sieltä oli siirretty pois...

Mutta sielläkään ei ihmisten tarvinnut olla käryssä 

Kertokkee äkkinäiselle mikä tää hiihtoliiton hyväksymä slaalum paskan vatkaus oekkeen on 

Kertokkee äkkinäiselle mikä tää hiihtoliiton hyväksymä slaalum paskan vatkaus oekkeen on 

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/laatu10/11laatu10.htm

Sivun lopussa jonniilainen esittely.

niin no navettaan tulee verhoseinät ja ns. sekoitus allas missä on slalomsekoitin niin tulee kokonaan ulos. mikä eristetään sitten et ei jäädy. ja koska hallista tulee puolilämmmin niin saataisiin vähä paskaa liikkeelle kuiluis et ei jäädy.

Voisin tosiaan tuosta lehmien hyvinvoinnista vetää herneet nenään, mutta en viitsi. Ensinnäkin utareterveys on loistava, kuureja hyvin vähän. Keskituotos 9500, tonnin enemmän oli ennen laajennusta. Nyt ensikoita suurin osa. Mutta omat vanhat rouvaa lypsää lelyssä ihan niinkuin ennenkin. Mutta suurimmat ongelmat tulikin karjasta, jonka ostimme kokonaan. Tulivat ahtaasta navetasta, jossa lypsyasema. Mukana tuli resistenssi aureus, kymmenen autoon samantien. Sekä pyogenes. Umpeutettuja neljänneksiä kolmasosalla  Jokaikinen oli huonoluonteinen. Sen huomasi osa lomittajistakin. Niitä ajettiin kaksi krt lypsylle päivässä vanhassa paikassa, todnäk stressiä aiheuttaen. Nyt tankkisolut pyörii 130-150 000 paikkeilla, bakteerit 3-5. Lehmät ovat silmiinpistivän rauhallisia.
Verhot ovat auki suurimmaksi osaa talveakin. Ainakin osittain.
Jos ei joku puusilmä huomaa kiimoja, niin siihen auttaa välillä tietokoneen ruutu!
Tervetuloa viikoksi hommiin, jos epäilet, että robottilypsy huonontaa asioita 
Ai niin, ja navetta kestää vertailun myös kustannuspuolella, vaikka robot onkin 

Meillä lypsylehmillä slalom. Ei ongelmia. Käryää ainoastaan yöllä, jolloin sekoitus menee päälle. En tiedä miten toimii mullikoilla.

Heh, aamulla kankeeta karjaa navetta täys    (kuolleet metaaniin juu)

Täytyyköhän lopettaa täällä käyminen het tykkänään, kun ei viitsitä edes asiapitoisilla kommenteilla nakella  Mitä tuohonkin nyt sanois... ei ole kukaan kuollut, ei yskinyt eikä se sekoita tuntitolkulla. Vaikka mitähän sen on väliä mitä minä kommentoin, asenne se on aina kun ratkaisee. "Hyvällä" asenteella kannattaa aina lähteä kohti uusia asioita! 
Olis meidänkin navetta ihan toinen, jos oltaisiin pidetty kiinni alkuperäisistä ajatuksista 
Eli shalom vaan kaikille 

No mikä lienee asiapitoista sitten? Kritiikittömyys? Asennetta hempukalta kyllä löytyy

Mielenkiintoista on, että tuohon eläinten hyvinvointikysymykseen vetäistään heti tuotos. Mitähän SIITÄ pitäisi ajatella?

Lähdin siitä, mitä opiskelin silloin kun me navettaa mietittiin. Tutustuin myös laskettelulannanpoistoon ja hylkäsin sen noista mainitsemistani syistä. Lannanpoisto tapahtuukin aataminaikuisesti pienkuormaimella kolaamalla lypsyn aikana ja mulle on kerrottu monelta taholta, että tämä on aivan naurettava systeemi, työtä kuluu ja lehmät vetää pskaa parteen. Ja näin onkin, osittain. Sorkkaterveys vaan on, kuten tutkimustulokset silloin valintavaiheessa osoitti, erinomainen. Utaretulehduksia ei ollut ensimmäiseen puoleentoista vuoteen, mutta salmonella saatiin kyllä, puoli vuotta käyttöönotosta. Siitäkin selvittiin, vaikka navetan täyttäminen kompastui pahasti tähän ja talous oli suunniteltava osaksi uudestaan. Puolitäydellä navetalla ei päästä tuloksentekoon. Nyt kesällä oli myös utaretulehduksia, siihen taisi syytä löytyä ruokinnasta. Ainakin kuidun lisäys paransi tilanteen....

Koko revohka opetti, että on edelleenkin syytä pitää systeemit sellaisena, että ne on helppo omaksua. Ei riitä, että yksi ihminen ymmärtää, vaan kaikkien tilalla työskentelevien on kyettävä helposti omaksumaan asiat myös poikkeustilanteessa. Tätä taustaa vasten slalom lannanpoisto tuntuu entistä epätodellisemmalta

Lähdin siitä, mitä opiskelin silloin kun me navettaa mietittiin. Tutustuin myös laskettelulannanpoistoon ja hylkäsin sen noista mainitsemistani syistä. Lannanpoisto tapahtuukin aataminaikuisesti pienkuormaimella kolaamalla lypsyn aikana ja mulle on kerrottu monelta taholta, että tämä on aivan naurettava systeemi, työtä kuluu ja lehmät vetää pskaa parteen. Ja näin onkin, osittain. Sorkkaterveys vaan on, kuten tutkimustulokset silloin valintavaiheessa osoitti, erinomainen. Utaretulehduksia ei ollut ensimmäiseen puoleentoista vuoteen, mutta salmonella saatiin kyllä, puoli vuotta käyttöönotosta. Siitäkin selvittiin, vaikka navetan täyttäminen kompastui pahasti tähän ja talous oli suunniteltava osaksi uudestaan. Puolitäydellä navetalla ei päästä tuloksentekoon. Nyt kesällä oli myös utaretulehduksia, siihen taisi syytä löytyä ruokinnasta. Ainakin kuidun lisäys paransi tilanteen....

Eli teillä kolataan käytävät kaksi kertaa päivässä? Teillähän oli ne kusiurat käytävillä? Pysyykö käytävät kusiurien avulla kuivina? Minkälaiset mitoitukset milläkin käytävällä?

Ajatuksena mukavan yksinkertainen ja varmatoiminen lannanpoistosysteemi. Mites paskaisia teidän lehmien sorkat on? Itse ajotulehdusepidemian (+muutama muu sorkkatulehdustauti)  kanssa paininneena en vain uskaltaisi jättää käytävien kolausta kahteen kertaan päivässä. Nykyään käytäviä höylätään 7-10 kertaa päivässä ja sorkat pysyvät kuivina ja puhtaina. Meillä on ritiläpohjakäytävät. Aikasemmin kun tuo lannapoistosysteemi oli alimitoitettu ja muutenkin oli ongelmia, niin sorkatkin olivat paskaisia. Siinä oli bakteerien hyvä jyllätä. 

Eli teillä kolataan käytävät kaksi kertaa päivässä? Teillähän oli ne kusiurat käytävillä? Pysyykö käytävät kusiurien avulla kuivina? Minkälaiset mitoitukset milläkin käytävällä?

Ajatuksena mukavan yksinkertainen ja varmatoiminen lannanpoistosysteemi. Mites paskaisia teidän lehmien sorkat on? Itse ajotulehdusepidemian (+muutama muu sorkkatulehdustauti)  kanssa paininneena en vain uskaltaisi jättää käytävien kolausta kahteen kertaan päivässä. Nykyään käytäviä höylätään 7-10 kertaa päivässä ja sorkat pysyvät kuivina ja puhtaina. Meillä on ritiläpohjakäytävät. Aikasemmin kun tuo lannapoistosysteemi oli alimitoitettu ja muutenkin oli ongelmia, niin sorkatkin olivat paskaisia. Siinä oli bakteerien hyvä jyllätä.

Sorkat on paskaisia ja toisella puolella lehmätkin likaisempia kuin haluaisin. Likaisuus johtuu kuitenkin aavistuksen liian suurista parsista siellä likaisella puolella, ei niinkään lannanpoistosta. Ajotulehdusta oli aloituskesänä 200 eläimen laumassa noin 20 tapausta, sen jälkeen on hoidettu pari-kolme tapausta uudelleen. Sitä ajatellen avokouru+raappa lienee huonoin mahdollinen yhtälö, koska lantavalli kulkee eläintilassa koko ajan jakaen bakteereja ja huolehtien pikku vaurioiden synnystä sorkka-alueelle. Ajotulehduksen ehkäisyssä on tärkeintä pitää sorkka-alueen iho ehjänä, kliininen puhtaus tulee vasta seuraavana. Ajotulehdusepidemia on rynninyt läpi karjoja, joissa sorkista saa sontaa hakemalla hakea ja lattiat on aina nuolaistut. Silti iso osa karjasta on hoidettu. Jos ajotulehduksen puhjetessa lisätään raappa-ajoa, saattaa seurauksena useampi sairastua. Enemmän liikettä tarkoittaa enemmän kolhittuja sorkkia, enemmän sairastuneita. Tämä kaikki on mun ja sorkkurin mutua, ei tutkimustuloksia. Sorkkurin mielipide tällä hetkellä parhaasta mahdollisesta ratkaisusta on kumimatoilla päällystetty ritiläpalkki ja puuhapete, ei raappoja. Tämä sillä edellytyksellä, että kaasuja ei "jalkatilaan" muodostu, eli matalat kourut ja raapat alla. Ihanan kallista. Sorkkavaivoista suurin on liikakasvu (johtui harvasta käyntitiheydestä) ja toisena kantasyöpymä. Sitä löytyy lievänä noin 30% eläimistä.

Lantakäytävien mitoitus on takakäytävän 3000 ja syöntikäytävän 4200, navettahan on kolmerivinen. Yhtään kapeampia käytävät ei saa olla tällä lannanpoistolla. Meillä tarkoituksena on jonkun vuoden kuluttua siirtyä käytävien huuhteluun, silloin raappaaminen jää pois.

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 20.10.11 - klo:17:15

Eli teillä kolataan käytävät kaksi kertaa päivässä? Teillähän oli ne kusiurat käytävillä? Pysyykö käytävät kusiurien avulla kuivina? Minkälaiset mitoitukset milläkin käytävällä?

Ajatuksena mukavan yksinkertainen ja varmatoiminen lannanpoistosysteemi. Mites paskaisia teidän lehmien sorkat on? Itse ajotulehdusepidemian (+muutama muu sorkkatulehdustauti)  kanssa paininneena en vain uskaltaisi jättää käytävien kolausta kahteen kertaan päivässä. Nykyään käytäviä höylätään 7-10 kertaa päivässä ja sorkat pysyvät kuivina ja puhtaina. Meillä on ritiläpohjakäytävät. Aikasemmin kun tuo lannapoistosysteemi oli alimitoitettu ja muutenkin oli ongelmia, niin sorkatkin olivat paskaisia. Siinä oli bakteerien hyvä jyllätä.

Sorkat on paskaisia ja toisella puolella lehmätkin likaisempia kuin haluaisin. Likaisuus johtuu kuitenkin aavistuksen liian suurista parsista siellä likaisella puolella, ei niinkään lannanpoistosta. Ajotulehdusta oli aloituskesänä 200 eläimen laumassa noin 20 tapausta, sen jälkeen on hoidettu pari-kolme tapausta uudelleen. Sitä ajatellen avokouru+raappa lienee huonoin mahdollinen yhtälö, koska lantavalli kulkee eläintilassa koko ajan jakaen bakteereja ja huolehtien pikku vaurioiden synnystä sorkka-alueelle. Ajotulehduksen ehkäisyssä on tärkeintä pitää sorkka-alueen iho ehjänä, kliininen puhtaus tulee vasta seuraavana. Ajotulehdusepidemia on rynninyt läpi karjoja, joissa sorkista saa sontaa hakemalla hakea ja lattiat on aina nuolaistut. Silti iso osa karjasta on hoidettu. Jos ajotulehduksen puhjetessa lisätään raappa-ajoa, saattaa seurauksena useampi sairastua. Enemmän liikettä tarkoittaa enemmän kolhittuja sorkkia, enemmän sairastuneita. Tämä kaikki on mun ja sorkkurin mutua, ei tutkimustuloksia. Sorkkurin mielipide tällä hetkellä parhaasta mahdollisesta ratkaisusta on kumimatoilla päällystetty ritiläpalkki ja puuhapete, ei raappoja. Tämä sillä edellytyksellä, että kaasuja ei "jalkatilaan" muodostu, eli matalat kourut ja raapat alla. Ihanan kallista. Sorkkavaivoista suurin on liikakasvu (johtui harvasta käyntitiheydestä) ja toisena kantasyöpymä. Sitä löytyy lievänä noin 30% eläimistä.

Lantakäytävien mitoitus on takakäytävän 3000 ja syöntikäytävän 4200, navettahan on kolmerivinen. Yhtään kapeampia käytävät ei saa olla tällä lannanpoistolla. Meillä tarkoituksena on jonkun vuoden kuluttua siirtyä käytävien huuhteluun, silloin raappaaminen jää pois.

Meillähän se ongelma olikin juuri siinä, että iho oli rikki valmiiksi. Sorkkuri löyti paljon kantasyöpymää ja sorkkavälin ihotulehdusta. Lantaiset käytävät hautoivat ja nuo edellä mainitut syövyttivät ihon rikki. Ajotulehdusbakteerit pääsivät sorkkaan.  Joitain tapauksia oli, jotka viittasivat krooniseen sorkka-alueen ihotulehdukseen. Nämä sorkkataudithan on kytköksissä aikalailla toisiinsa. Sairastuneita oli reippaasti enemmän ja pienemmässä karjassa, verrattuna teihin.

Sorkkahoitaja sanoi, että meidän lehmien paska on hapanta. Lannan happamuudesta en tiedä, voi olla mahdollista. Sillähetkellä olivat laitumella ja lanta oli löysää. Väkirehustus oli kyllä melko maltillinen, en nyt muista prosenttia. 

Puuhikset huolehtii meillä käytävien puhdistuksen. Ruokintapöydän puoleisella lantakäytävällä on kumimatto. Käytävien puhdistaminen oli epidemian taltuttamisessa yksi tärkeimpiä toimenpiteitä. Usealla lehmällä oli sorkan iho rikki, eikä niitä saa ehjäksi hetkessä. Ennaltaehkäisevästi on tietenkin tärkeää pitää iho ehjänä.

Kantasyöpymää tuntuu olevan kaikissa pihattotyypeissä, yli 50% taso on tavallista. "Hapan" sonta viitannee liian nopeaan suuansulatukseen. Siitä seuraa kyllä infernaalinen kantasyöpymä ja myös ihotulehdukset leviää herkemmin. Oletan, ettei teillä ole aperuokintaa. Väkirehutaso ei oikeastaan kerro mitään, sonnan koostumus on juuri se tärkein checkpoint maidon pitoisuuksien ohella. Sitä kuidunsaantia on aina seurattava ja olkea/heinää tms lisättävä, kun siltä sonta/rasva% vaikuttaa. Riippumatta ruokintamenetelmästä. 

Toistaiseksi sorkkarintamalla on päästy vähällä. Ajotulehdusbuumin aikana käytettiin kovex-vaahtoa, välillä sorkka-allasta jossa 4% muurahaishappoliuos. AIV 2 oli parempaa, vaikuttaa hävittää myös kantasyöpymää aiheuttavaa bakteeria. Sorkkahoidon jälkeen on kolmena päivänä käytetty kuparisulfaattia uuden sorkan kovettamiseksi, muuten sorkka-altaita/vaahtoa ei ole reiluun vuoteen käytetty.

Avokourunavetoista on joskus tehty tutkimus, jossa vertailtiin ontuvien lehmien määrää ennen automaattiraappoja ja niiden asentamisen jälkeen. Tutkimuksessa raappojen asentaminen 2.5-kertaisti ontuvien lehmien määrän. Tämä tutkimus ja parin tilavierailukohteen yhtenevät kokemukset jätti meillä raapat kauppaan

Meidän sorkkahoitaja oli sitä mieltä, että ritilällä on terveimmät sorkat. Tämän vuoksi päädyimme ritilöihin, ja syviin kuiluihin. Mitään kumimattoja ei kuulemmma kannata laittaa. Eläinten hyvivoinnista olen adamin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Hyvinvoinnin mittarina voisi pitää keskipoikimakertaa tuotoksen sijaan.

Kantasyöpymää tuntuu olevan kaikissa pihattotyypeissä, yli 50% taso on tavallista. "Hapan" sonta viitannee liian nopeaan suuansulatukseen. Siitä seuraa kyllä infernaalinen kantasyöpymä ja myös ihotulehdukset leviää herkemmin. Oletan, ettei teillä ole aperuokintaa. Väkirehutaso ei oikeastaan kerro mitään, sonnan koostumus on juuri se tärkein checkpoint maidon pitoisuuksien ohella. Sitä kuidunsaantia on aina seurattava ja olkea/heinää tms lisättävä, kun siltä sonta/rasva% vaikuttaa. Riippumatta ruokintamenetelmästä. 

Toistaiseksi sorkkarintamalla on päästy vähällä. Ajotulehdusbuumin aikana käytettiin kovex-vaahtoa, välillä sorkka-allasta jossa 4% muurahaishappoliuos. AIV 2 oli parempaa, vaikuttaa hävittää myös kantasyöpymää aiheuttavaa bakteeria. Sorkkahoidon jälkeen on kolmena päivänä käytetty kuparisulfaattia uuden sorkan kovettamiseksi, muuten sorkka-altaita/vaahtoa ei ole reiluun vuoteen käytetty.

Avokourunavetoista on joskus tehty tutkimus, jossa vertailtiin ontuvien lehmien määrää ennen automaattiraappoja ja niiden asentamisen jälkeen. Tutkimuksessa raappojen asentaminen 2.5-kertaisti ontuvien lehmien määrän. Tämä tutkimus ja parin tilavierailukohteen yhtenevät kokemukset jätti meillä raapat kauppaan

Automaattiskrabojen sijaan pidän huomattavasti suurempana ongelmana ruokintaparsien puutteen. Mielestäni pihattorakentamisen ehkä pahin kompastuskivi tulee tuossa, useimmin sitä perusteellaan "tilan säästönä" jonka perusteella voidaankin tehdä sitten vielä mahdottoman kapea ruokintapöytä ja se kuuluisa +1. Kiitos kapean ruokintapöydän, nuoriso pääseekin sitten näppärästi varastamaan lehmien apetta/säilistä ja siitähän hyvä tulee. Luulen kumitetun ruokintaparren eliminoivan kumimaton tarpeen lantakäytävillä, pieni raha ihanan kalliisiin ritilöihin verrattuna, + 60 cm ja parrenerottajat  .

Jostain luin V-mallin skraban olevan huomattavasti parempi lehmän kannalta. Lannanpoiston kannalta ei välttämättä? Luulisi keräävän aikamoisen mällin joka tulee raapan yli pitkillä käytävillä. Olen myös miettinyt raapan vetomekanismia. Nytkä olisi periaatteessa lehmän kannalta ok, muuten ehkä ei. Kaiken järjen mukaan ketjuvetoinen olisi hyvä vaihtoehto? Vedon korjaaminenkin olisi melko helppo homma, sakkelia vaan väliin 

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 20.10.11 - klo:17:15

Eli teillä kolataan käytävät kaksi kertaa päivässä? Teillähän oli ne kusiurat käytävillä? Pysyykö käytävät kusiurien avulla kuivina? Minkälaiset mitoitukset milläkin käytävällä?

Ajatuksena mukavan yksinkertainen ja varmatoiminen lannanpoistosysteemi. Mites paskaisia teidän lehmien sorkat on? Itse ajotulehdusepidemian (+muutama muu sorkkatulehdustauti)  kanssa paininneena en vain uskaltaisi jättää käytävien kolausta kahteen kertaan päivässä. Nykyään käytäviä höylätään 7-10 kertaa päivässä ja sorkat pysyvät kuivina ja puhtaina. Meillä on ritiläpohjakäytävät. Aikasemmin kun tuo lannapoistosysteemi oli alimitoitettu ja muutenkin oli ongelmia, niin sorkatkin olivat paskaisia. Siinä oli bakteerien hyvä jyllätä.

Sorkat on paskaisia ja toisella puolella lehmätkin likaisempia kuin haluaisin. Likaisuus johtuu kuitenkin aavistuksen liian suurista parsista siellä likaisella puolella, ei niinkään lannanpoistosta. Ajotulehdusta oli aloituskesänä 200 eläimen laumassa noin 20 tapausta, sen jälkeen on hoidettu pari-kolme tapausta uudelleen. Sitä ajatellen avokouru+raappa lienee huonoin mahdollinen yhtälö, koska lantavalli kulkee eläintilassa koko ajan jakaen bakteereja ja huolehtien pikku vaurioiden synnystä sorkka-alueelle. Ajotulehduksen ehkäisyssä on tärkeintä pitää sorkka-alueen iho ehjänä, kliininen puhtaus tulee vasta seuraavana. Ajotulehdusepidemia on rynninyt läpi karjoja, joissa sorkista saa sontaa hakemalla hakea ja lattiat on aina nuolaistut. Silti iso osa karjasta on hoidettu. Jos ajotulehduksen puhjetessa lisätään raappa-ajoa, saattaa seurauksena useampi sairastua. Enemmän liikettä tarkoittaa enemmän kolhittuja sorkkia, enemmän sairastuneita. Tämä kaikki on mun ja sorkkurin mutua, ei tutkimustuloksia. Sorkkurin mielipide tällä hetkellä parhaasta mahdollisesta ratkaisusta on kumimatoilla päällystetty ritiläpalkki ja puuhapete, ei raappoja. Tämä sillä edellytyksellä, että kaasuja ei "jalkatilaan" muodostu, eli matalat kourut ja raapat alla. Ihanan kallista. Sorkkavaivoista suurin on liikakasvu (johtui harvasta käyntitiheydestä) ja toisena kantasyöpymä. Sitä löytyy lievänä noin 30% eläimistä.

Lantakäytävien mitoitus on takakäytävän 3000 ja syöntikäytävän 4200, navettahan on kolmerivinen. Yhtään kapeampia käytävät ei saa olla tällä lannanpoistolla. Meillä tarkoituksena on jonkun vuoden kuluttua siirtyä käytävien huuhteluun, silloin raappaaminen jää pois.

Väittäsin tuossa Adamin hyökyaaltohuuhtelussakin syntyvän lantakaasuja siinä missä myös slalomissakin. On tullut tuon paskan kanssa pelattua sen verran että aina kun lietettä liikutetaan jollain opilla, niin paska haisee.