En siis missään tapauksessa tarkoita sitä, että vaarini, veljensä ja isäni saati sitten minä olisi/olisi olleet katkeria karjalaisille tai muille asutustiloja saaneille, vaan he olivat/ovat katkeria sen aikaisille päättäjille, koska asiat olisi voitu hoitaa toisin. Karjalaiset olivat ja ovat lupsakkaa väkeä ja kaiken lisäksi myöskin suomalaisia.
Vaarini anoi audienssia 60-luvun puolivälissä  pääministeri Virolaiselta ja saikin sen. Hän esitti silloin Virolaiselle, että jos tiloista luovutettuja maita joskus tulee myyntiin ja kyseessä ei olisi kauppa suvun kesken, niin asutustilojen saajat tulisi velvoittaa myymään saadut maat niiden alkuperäisille omistajille, joilleka ne aikaisemmin kuuluivat. Virolaisen vastaus tähän oli ollut se, että jos neuvostoliitto joskus palauttaa luovutetut alueet, niin sitten hän puoltaa tätä ajatusta, muuten ei. Mitenhän mahtaisi olla nykyaikana, jos karjala palautettaisiin ja asutustilan omistaja olisi vielä samaa sukua. Moniko ottaisi ennemmin sen alkuperäisen tilan karjalasta? Luulenpa ettei kovin moni.

Tuohon mitä joku kirjoitti, että koko tila jouduttiin luovuttamaan, niin ne jotka omistivat maatilan, mutta eivät asuneet siellä - joutuivat luovuttamaan koko tilan. Myöskin ruotsinkieliset, jotka asuivat suomenkielisillä alueilla, joutuivat luovuttamaan maitaan lähes yhtälailla kuin suomenkieliset.

Mutta mitä taas tämä kehitys on tuonut tullessaan, niin ennen maitten ottoja tällä tilalla oli peltoa 410ha ja laidunniittyjä 187ha. Kaikkiaan uusia peltoja oli raivattu 348ha. Nykyään peltoja tilan alkuperäisistä maista on jäljellä 193ha ja raivatuista pelloista jäljellä on noin 215ha ja laidunniityistä on jäljellä ainoastaan tilaan jätetty 18ha, joka on nykyään peltona. Loput on aikojen saatossa metsitetty.

Et ole katkera, mutta kuitenkin ....
Tietääkseni kukaan täysjärkinen ei ole koko tilaansa menettänyt, se että joltakin holhouksen alaiselta on koko tila viety ja jaettu asutustoiminnassa, ei kyllä ole väärin.
Nämä ns. "koko tilan" menettäneet on todennäköisesti sellaisia tapauksia, jossa yksi henkilö on omistanut useita tiloja ja joutunut sen takia antamaan "koko tilan" ?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.10.11 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 03.10.11 - klo:22:15

Mitenhän mahtaisi olla nykyaikana, jos karjala palautettaisiin ja asutustilan omistaja olisi vielä samaa sukua. Moniko ottaisi ennemmin sen alkuperäisen tilan karjalasta? Luulenpa ettei kovin moni.

Sinne tulisikin aika kivasti perikuntien hallinoimia tiluksia...

Olkoonkin että valtion rajoja on siirretty, ei tilusten omistusoikeutta ole siirretty koskaan. Muistelkaapa millainen rähinä oli Puolassa kun EU:n pyrkivät: vanhat saksalaiset omistajat perivät Puolan alueelle rauhanteossa jääneitä vanhoja kiinteistöjään takaisin. Ei tässä sen kummempaa omistusoikeuden kumoutumista ole tapahtunut: valtioryöstö ei legitimoi juridista vääryyttä.

Talonkirjat tallessa. 

Omistusoikeutta ja omaisuutta on palautettu aika paljonkin ja oikeastaan yleissääntönä on ollut, että se palautetaan jos mahdollista, ainakin Virossa, Saksassa ja Tsekissä on omaisuutta, maata ja kiinteisöjä palautettu alkuperäisille omistajille.
Itsekin tunnen yhden naisen, jonka veli on saanut perheen kotitilan takaisin Virossa Tarton alueella, en tiedä saiko kaiken takaisin mitä ovat menettäneet, mutta maatilan jokatapauksessa se on sieltä saanut rakennuksineen, on kyllä satarosenttinen Virolainen itsekkin.

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 03.10.11 - klo:22:15

En siis missään tapauksessa tarkoita sitä, että vaarini, veljensä ja isäni saati sitten minä olisi/olisi olleet katkeria karjalaisille tai muille asutustiloja saaneille, vaan he olivat/ovat katkeria sen aikaisille päättäjille, koska asiat olisi voitu hoitaa toisin. Karjalaiset olivat ja ovat lupsakkaa väkeä ja kaiken lisäksi myöskin suomalaisia.
Vaarini anoi audienssia 60-luvun puolivälissä  pääministeri Virolaiselta ja saikin sen. Hän esitti silloin Virolaiselle, että jos tiloista luovutettuja maita joskus tulee myyntiin ja kyseessä ei olisi kauppa suvun kesken, niin asutustilojen saajat tulisi velvoittaa myymään saadut maat niiden alkuperäisille omistajille, joilleka ne aikaisemmin kuuluivat. Virolaisen vastaus tähän oli ollut se, että jos neuvostoliitto joskus palauttaa luovutetut alueet, niin sitten hän puoltaa tätä ajatusta, muuten ei. Mitenhän mahtaisi olla nykyaikana, jos karjala palautettaisiin ja asutustilan omistaja olisi vielä samaa sukua. Moniko ottaisi ennemmin sen alkuperäisen tilan karjalasta? Luulenpa ettei kovin moni.

Tuohon mitä joku kirjoitti, että koko tila jouduttiin luovuttamaan, niin ne jotka omistivat maatilan, mutta eivät asuneet siellä - joutuivat luovuttamaan koko tilan. Myöskin ruotsinkieliset, jotka asuivat suomenkielisillä alueilla, joutuivat luovuttamaan maitaan lähes yhtälailla kuin suomenkieliset.

Mutta mitä taas tämä kehitys on tuonut tullessaan, niin ennen maitten ottoja tällä tilalla oli peltoa 410ha ja laidunniittyjä 187ha. Kaikkiaan uusia peltoja oli raivattu 348ha. Nykyään peltoja tilan alkuperäisistä maista on jäljellä 193ha ja raivatuista pelloista jäljellä on noin 215ha ja laidunniityistä on jäljellä ainoastaan tilaan jätetty 18ha, joka on nykyään peltona. Loput on aikojen saatossa metsitetty.

Et ole katkera, mutta kuitenkin ....
Tietääkseni kukaan täysjärkinen ei ole koko tilaansa menettänyt, se että joltakin holhouksen alaiselta on koko tila viety ja jaettu asutustoiminnassa, ei kyllä ole väärin.
Nämä ns. "koko tilan" menettäneet on todennäköisesti sellaisia tapauksia, jossa yksi henkilö on omistanut useita tiloja ja joutunut sen takia antamaan "koko tilan" ?

Lähinnä tämmöinen tilanne voi olla esim. jollain saha patruunalla joka asui kaupungissa ja tilaa hoiti työntekijät.
Muistan lukeneeni jostain tällaisista tapauksista, korjatkaa ihmeessä jos ei pidä paikkaansa.

Ei mihinkään.
Omansa ovat tuhlanneet, jos ovat tuhlanneet.

Ei mihinkään.
Omansa ovat tuhlanneet, jos ovat tuhlanneet.

Oikein. Isolla oolla.

Tässä taas eilen tuli suku tapaamisessa törmättyä tähän asiaan. Mihin sukunne rikkaudet on kadonneet?

Meillä suurin osa on hävinnyt vaarin isän uuden vaimon vuoksi ja lopuista suurin osa vaarin uuden äitipuolen sukulaisten tekemien bisnesten vuoksi.
Miten muilla? Tämä ei ole todellakaan harvinaista, vaan parissa lähiseudulla olevassa kartanossa on käynyt samoin.

Toi oli varsin asiallinen kysymys. Näkemykseni on se ettei monellakaan ole ollut käytettävissään suuria rikkauksia.....tai ehkä monessa tapauksessa on hyvät mahdollisuudet tunaroitu tosi lahjakkaasti.....etenkin näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Monella suvulla olisi siis ollut avaimet parempaan elämään mut ku ..........

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.10.11 - klo:10:06

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 03.10.11 - klo:22:15

En siis missään tapauksessa tarkoita sitä, että vaarini, veljensä ja isäni saati sitten minä olisi/olisi olleet katkeria karjalaisille tai muille asutustiloja saaneille, vaan he olivat/ovat katkeria sen aikaisille päättäjille, koska asiat olisi voitu hoitaa toisin. Karjalaiset olivat ja ovat lupsakkaa väkeä ja kaiken lisäksi myöskin suomalaisia.
Vaarini anoi audienssia 60-luvun puolivälissä  pääministeri Virolaiselta ja saikin sen. Hän esitti silloin Virolaiselle, että jos tiloista luovutettuja maita joskus tulee myyntiin ja kyseessä ei olisi kauppa suvun kesken, niin asutustilojen saajat tulisi velvoittaa myymään saadut maat niiden alkuperäisille omistajille, joilleka ne aikaisemmin kuuluivat. Virolaisen vastaus tähän oli ollut se, että jos neuvostoliitto joskus palauttaa luovutetut alueet, niin sitten hän puoltaa tätä ajatusta, muuten ei. Mitenhän mahtaisi olla nykyaikana, jos karjala palautettaisiin ja asutustilan omistaja olisi vielä samaa sukua. Moniko ottaisi ennemmin sen alkuperäisen tilan karjalasta? Luulenpa ettei kovin moni.

Tuohon mitä joku kirjoitti, että koko tila jouduttiin luovuttamaan, niin ne jotka omistivat maatilan, mutta eivät asuneet siellä - joutuivat luovuttamaan koko tilan. Myöskin ruotsinkieliset, jotka asuivat suomenkielisillä alueilla, joutuivat luovuttamaan maitaan lähes yhtälailla kuin suomenkieliset.

Mutta mitä taas tämä kehitys on tuonut tullessaan, niin ennen maitten ottoja tällä tilalla oli peltoa 410ha ja laidunniittyjä 187ha. Kaikkiaan uusia peltoja oli raivattu 348ha. Nykyään peltoja tilan alkuperäisistä maista on jäljellä 193ha ja raivatuista pelloista jäljellä on noin 215ha ja laidunniityistä on jäljellä ainoastaan tilaan jätetty 18ha, joka on nykyään peltona. Loput on aikojen saatossa metsitetty.

Et ole katkera, mutta kuitenkin ....
Tietääkseni kukaan täysjärkinen ei ole koko tilaansa menettänyt, se että joltakin holhouksen alaiselta on koko tila viety ja jaettu asutustoiminnassa, ei kyllä ole väärin.
Nämä ns. "koko tilan" menettäneet on todennäköisesti sellaisia tapauksia, jossa yksi henkilö on omistanut useita tiloja ja joutunut sen takia antamaan "koko tilan" ?

Lähinnä tämmöinen tilanne voi olla esim. jollain saha patruunalla joka asui kaupungissa ja tilaa hoiti työntekijät.
Muistan lukeneeni jostain tällaisista tapauksista, korjatkaa ihmeessä jos ei pidä paikkaansa.

Oma isoisäni osti tämmösen tapauksen, yhdellä miehellä oli monta tilaa ja se pelkäsi joutuvansa luovuttamaan maata, joten se myi yhden ainakin vähemmäksi, jonka sitten isoisäni osti.