ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?

Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?

ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?

Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?

Oisko tuosta jotain apua

http://www.maanparannus.com/

Apua pohdintaa löytyy pari-kolme (muistaakseni...) vuotta vanhan Käytännön maamiehen sivuilta. Lehden kalkkijutussa oli kalkit laitettu järjestykseen mm. tuon neutralointikyvyn mukaan ja asiaa pohdittiin myös vaikutusnopeuden kannalta. Ja vähän ajan kuluttua oli lehdessä myös jonkun maanparannusaineen toimittajan kritiikkiä alkuperäisen jutun suhteen...

Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.09.11 - klo:15:41

ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?

Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?

Oisko tuosta jotain apua

http://www.maanparannus.com/

Reipas tonni vähemmän tarvitaan vampulan ainetta ko siikaslaasta. Olisko parinkympin säästö per hehtaari kun suurempi rahti vähennetään...  

Jostain syystä tuo simulaattori ei toimi cromella, tuliketussa se toimi kyllä. Exploreriahan ei kukaan käytä?  

Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 17.09.11 - klo:16:07

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 17.09.11 - klo:15:41

ca/mg suhde viljavuusanalyyseissa vaihtelee 5-7.5 välillä.Lähin tehdas on Siikainen. Eli kysymys kuuluupi että onko kannattavaa näillä mg suhteilla käyttää siikaisten kalkkia? Eli onko liiallisesta magnesiumista haittaa kasveille, ja onko liialla magnesiumilla haittaa eläinten hyvinvointiin? Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvauksia, johon tosin on yleensä osasyyllisenä myös liian korkea kaliumpitoisuus. Vai väkevöityykö korkea magnesium kasveihin?

Sekä kalkin neutralointikyky. Siikaslaisessa on 17% ca, Vampulan kalsiitissa on 28% ca. Vampulaan on noin 87 kilometriä sivu enemmän matkaa. Kannattaako maksaa suurempi rahti vampulan kalsiitista näille pelloille? Jos halutaan laskea totuudenmukainen hinta kalkille sen puhtaan neutralointikyvyn mukaan, onko järkevää käyttää ca% osuutta vai neutralointikyky%? Vai miten eri kalkkilaatujen keskinäistä neutralointikykyä olisi järkevää vertailla? Elikkä esimerkiksi tarvitseeko siikaslaista käyttää 8 tonnia samaan vaikutukseen mihin vampulan tavaralla päästäisiin 5 tonnilla?

Oisko tuosta jotain apua

http://www.maanparannus.com/

Reipas tonni vähemmän tarvitaan vampulan ainetta ko siikaslaasta. Olisko parinkympin säästö per hehtaari kun suurempi rahti vähennetään...  

Jostain syystä tuo simulaattori ei toimi cromella, tuliketussa se toimi kyllä. Exploreriahan ei kukaan käytä?  

Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?

Kuonaa köyhille, kosteeta kalsiittia muille....

Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.

Se ei liity mitenkään sinun valintaasi, mutta kalsiitti louhitaan Lohjalla ja jauhetaan Vampulassa. Kerroin tämän vain siksi että tiedän tämän asian, mutta en ole päässyt sillä brassailemaan. Kalsiumia saa myös kipsistä joka ei nosta pH:ta, mutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää huuhtoutumista vesistöön. Lähinnä taitaa perunalla olla tilanne jossa tarvitaan lisää kalsiumia ja pH:n noususta voi olla harmia.

Viime talvena Paraisten kuivaa oli Vampulassa varastoituna, tosin omamyyjän mukaan tavara tuli Paraisilta rahditettuna....

Onko näitä teräs ja masuunikuonia kukaan koskaan käyttäny?

Jep ja toimii.   Rahaa tosin säästyy, mutta ostaa sitä jotkut Jaran lannoitteitakin...  

Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...

Mää selvittelin tätä asiaa joskus takavuosina KemiraGrowhow:n asiantuntijalta ja sain tällaisen vastauksen.

Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.

Aitosavimaissa kuten Somerolla meillä on joidenkin lohkojen mg pitoisuus yli 1000 mg/l, mutta siitä ei ole mitään haittaa.Korkea mg – luku on kuitenkin merkki siitä että kyseinen maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään. Nuo Isoviljan tulokset johtuvat siitä ettäkyseisiä savimaita on tallattu liikaa, eikä heikko sato johdu magnesiumista vaan maan rakenteesta.

Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.

Lainaus käyttäjältä: LuMon - 17.09.11 - klo:16:58

Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...

Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.

Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.

Eli runsas jäätelönsyönti ei lisää hukkumiskuolemia.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.09.11 - klo:20:26

Lainaus käyttäjältä: LuMon - 17.09.11 - klo:16:58

Muistelen vain että liiasta mangnesiumista olisi vain haittaa maan rakenteelle, liettyisi helpommin. liettyykö maat helposti siinä valinta peruste rahan ohella...

Korkea magnesiumluku maassa on ensisijaisestimaalajin ominaisuus, toki se nousee myös kalkittaessa magnesiumpitoisellakalkilla.

Kun pellon Mg on korkea, ei tietenkään kannata käyttää mg-pitoista kalkkia, vaan kalsiittikalkkia. Tärkeintä onkuitenkin keventää lohkon muokkausta ja välttää kokonaan ajoa märällä kelillä.

Eli runsas jäätelönsyönti ei lisää hukkumiskuolemia.

Voi lisätä. Laktoosi-tyyppi syö paatissa litran jäätelöä. Arvaas tuleeko kiire ajaa kahva alhaalla rantaan tai kyykistyä laidan yli?

ei mitään väliä kunhan se on valakoosta

ei mitään väliä kunhan se on valakoosta

Rasisti 

Lainaus käyttäjältä: sikaniska - 17.09.11 - klo:20:32

ei mitään väliä kunhan se on valakoosta

Rasisti