Hajanainen kauppa olisi vaikeaa hallita, pitää myös muistaa kuka tuottet markkinoi.
Kenen sitä hallita pitää? Eikös jokainen kauppa/kauppaketju hallitse oman toimintansa? Ja miten hitossa kauppa voi olla hajanaisempaa muualla ja silti kulutustarpeet halvempia?
Hallinnasta ja vallasta koko paletissa epäilemättäkin on kysymys, ainakin osuuskaupan johdossa.
Maakunnassa avattiin vast'ikään uusi S-market moottoritien kupeeseen. Dirikka hehkutteli 18000 nimikettä!! Ruokakaupassa on siis 18.000 nimikettä, mutta esimerkiksi kotimaisesta lihasta tehtyä kinkkusuikaletta ei välttämättä löydy. Siinä se kuluttajan valinnan mahdollisuus.
Samaa asiaa voidaan lähestyä sitäkin kautta, että jos kotimainenkin kinkkusuikale vaihtoehto löytyy, niin kilohinnassa on 1/3 lisää. Tuotteiden sisäänostohinnan ero ei ole merkittävä, mutta koska kuluttaja on valmis preferoimaan kotimaista, voidaan siten syntyvän korkeamman lisäarvon tuotteen katetta nostaa. Psykologisesti onnistunutta hintamielikuvan luontia, jossa hintanirsoimmat voivat siten riemuita "halvasta" kinkkusuikaleestaan: alkuperästä viis, mutta halavalla!!!
Kaupan saama korkea hinta on ensimmäinen ja tärkein edellytys maailman korkeimmille tuottajahinnoille. Etu on yhteinen ja kaupan, teollisuuden ja tuottajien hallinnon verkottuminen ja yhteistyökyky on tässä tärkeässä roolissa.
Se on helppo ymmärtää, että kaupan saama hinta on edellytys maksukyvylle myös tuottajalle päin. Vaan mistä se kauppa kuvittelee jatkossa saavansa sen puoli-ilmaisen tavaran, jota myy korkealla hinnalla eteenpäin?
Töpselistäkin. Nykyinen järjestelmä on hyvä, ja sen säilyminen nykyisellään takaa keskitasoltaankin maailman korkeimmat tuottajahinnat jatkossakin. Keskittynyt kauppa pystyy hankkimaan edullisesti muita tuotteita ja myymään valtaosan tuotteistaan edeleenkin hyvällä katteella. Samalla merkittävä osa tuottajista saa jatkossakin maailman korkeinta tuottajahintaa.
Onk sulla pönttö aivan sekaisin? lyö tähän taululle todisteet näistä maailman korkeimmista tuottajahinnoistaq, ja jos lasket tuet mukaan, niin laske ne mukaan myös muiden maiden tuottajahintoihin, koska muissakin maissa maksetaan tukia.
Kaupan ja maidontuottajien välinen kassavirta on valtava maailman korkeimman tuottajahinnan vuoksi. Vaikka kaupan myynnissä muut elintarvikkeet ovat merkittävämpiä kuin maito, maidon korkea tuottajahinta nostaa kaikkien tuottajahintojen keskitason korkeaksi. Ja tuet sitten siihen vielä lisäksi.
Maito on myyntihinnalla mitattuna suurin yksittäinen maataloustuote. Maidontuottajat ovat myös ainoina kyenneet pitämään puoliaan edes joten kuten markkinoilla. Mikä ei kuitenkaan vielä sulje pois sitä tosiasiaa, etteikö maidon kuluttajahinnasta kohtuuton osuus valuisi kaupalle.
Maito on kuitenkin vain yksi tuote. Jos esimerkiksi viljasta maksettaisiin edes maailmanmarkkinahinta tuottajalle, nousisi kasvinviljelyn tuotto maidon rinnalle toiseksi tuotolla mitaten merkittävimmäksi tuotantosuunnaksi. Mitäkö tämä sitten vaatisi? Nykyhinnoin viljaraaka-aineen osuuden nostamista 6-7 % leivän kuluttajahinnasta.
Samalla tavalla esimerkiksi perunan naurettava reilun 0,10 €/kg tuottajahinta tuplaamalla, nousisi 0,50 €/kg kuluttajahinta kaupan tiskissä tasolle 0,60 €/kg. Tämä ilman että kaupan ja välikäsien kate muuttuisi rahamääräisesti, prosentuaalisesti kylläkin. Mutta prosenttejahan ei voi syödä, eihän? Samalla kauppa voisi jälleen ryhtyäö vaatimaan perunalta joidenkin muidenkin laatukriteerien täyttämistä kuin EAN-koodin luettavuutta pakkauksissa.