Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 08.11.15 - klo:15:44Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.11.15 - klo:13:28Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy. Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.11.15 - klo:13:28Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy. Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy. Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.11.15 - klo:15:19Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 08.11.15 - klo:15:44Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.11.15 - klo:13:28Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy. Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan ihan mielenkiinnosta, minkä verran ravinteita tämä ks lohko silloin sai ja mikä on maalaji?
Luomussa???
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.11.15 - klo:15:19Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 08.11.15 - klo:15:44Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.11.15 - klo:13:28Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.11.15 - klo:18:59Lainaus käyttäjältä: Make - 07.11.15 - klo:17:35Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy. Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan Luomussa???
