Mikähän tämänkin aiheen oikea paikka on. Varmaan roskakori. 

Olen miettinyt muutamia turvepeltoja, jotka ovat toistuvasti liian märkiä. Osa on salaojissa, ei ole ikinä toiminut. Turpeesta tulee eristävä kerros  ja vesi jää pellon pintaan: 15 senttiä kun raapasee, löytyy lätäkön alta pölyävä maa.

Kysymys kuuluu: muutamilla lohkoilla olisi reilusti kivennäismaata noin metrin syvyydessä. Ajattelin kaivattaa sorasilmäkkeitä peltoon, mutta kuinka noiden suhteen kannattaisi toimia? Riittääkö sattumanvaraiset silmäkkeet vai pitäiskö homman olla ihan suunnitelmallista? Tavoitteena tietysti parantaa vesitaloutta, mutta saattaisi siinä parantua viljavuuskin.

Kivi sala-oja toimii ei ehkä kaikista vaivattomin tehdä ,mutta lähes ikuinen.50-80 cm kivi-pekka ym.seula kiveä ,kangas ja maat päälle.Yhdellä vuokra-maalla tehty sala-oja kivestä 50-luvulla ja täysin pelittää tänäkin päivänä.Eri asia ketä viittii alkaa rakenteleen

Kivi sala-oja toimii ei ehkä kaikista vaivattomin tehdä ,mutta lähes ikuinen.50-80 cm kivi-pekka ym.seula kiveä ,kangas ja maat päälle.Yhdellä vuokra-maalla tehty sala-oja kivestä 50-luvulla ja täysin pelittää tänäkin päivänä.Eri asia ketä viittii alkaa rakenteleen

Onko tähän olemassa jotain kivimaraa, tms? 

Asiaa kannattaisi testata.. Kaiva muutama kivikuoppa ja katso lähteekö vesi kulkemaan.

Suo on yleensä sellainen että turpeen alta löytyy muutamien metrien paksuinen savikerros. Miksi se suo olisi siihen muuten päässyt itämään? Ja tuollainen savi vettyy helposti jos sen puhkoo. Tilanteeksi voi siis muodostua lähtötilannetta pahempi löllö parin vuoden kuluessa 

  Isolla kaivurilla syvää ojaa josta kivennäismaa tasaisesti pellon pinnalle ja turvetta täytöksi kaivettuun uomaan, salaojan jos pohjalle pistät. Eli siis käännät maata ympäri. Ei vie niin kauheesti aikaa kun otat töihin 30 tonnisen koneen joita joskus sopivasti tarjolla.

[/quote]Onko tähän olemassa jotain kivimaraa, tms? 


Luiska-kauha...tai maralle raakasti happisahaa

Asiaa kannattaisi testata.. Kaiva muutama kivikuoppa ja katso lähteekö vesi kulkemaan.

Suo on yleensä sellainen että turpeen alta löytyy muutamien metrien paksuinen savikerros. Miksi se suo olisi siihen muuten päässyt itämään? Ja tuollainen savi vettyy helposti jos sen puhkoo. Tilanteeksi voi siis muodostua lähtötilannetta pahempi löllö parin vuoden kuluessa 

Hyvä huomio tuo savi.. täytyypi tehdä koekaivantoja ja katsoa millaista maata sieltä löytyy. Tiedän että eräällä lohkolla on ihan kivistä maata, mutta savea taitaa aika usein olla löydöksenä.

Entä kantojen upotus raiviolla ja vanhat ojat? Jääkö vanhat helposti kummittelemaan, hitto kun risteilevät vailla mitään järkeä. Tai jos noita vanhoja ojia hyödyntäen tekisi "kivisalaojaa".. 

Minä ojittelin suota puoli kesäkuuta ja päätin että lähivuosien kuluessa siinä saa kasvaa koivuja sammakoita 

suot on kyllä haastavia!  jos ei mitään muuta tekemistä keksi niin sitten .....!   itellä ns. suota ja ojat toimii tunneissa kaivurin jälkeen eikä päivissä ja nyt olen hylänny noi , - joten kasvakoon vaikka pajua mutta niittoa kaipaa kuiteskii!   peltoa pitää olla eikä suota!

Eipä suolla kunnolla taida pelata kuin avo-ojitus

jos kivennäismaa suolla on alle 3 m syvällä niiin ihan hyvin toimii salaojatkin. pitää vaan vetää riittävän tiheään. Toisaalta on suotakin monenlaista. Itsellä valtaosa pelloista suota eikä ne pahimpia paikkoja ole. kyllä erilaiset hiesut vaan on hankalia, suohon nähden.

5370kg/ha pukkas ohraa "suo" (n. 3m rapaa) eli maalajiltaan Ct tänäkin vuonna. Viimevuonna rypsiä 1600kg/ha ja edellisvuonna 5620kg/ha ohraa... Märkyyden kans on joskus ongelmia, mutta en vaihtaisi savikkoihin. Tänään sinne levis taas 10t/ha kalkkia...

10 m3 helposti kauraa hehtaarilta suomailta vasemmalla kädellä viljeltynä. Kivennäismaan jos saat nostettua pintaan paranee maan lämpötalous olennaisesti.

Suo ja suo.. Meillä on semmoinen suo josta ei nouse kuin sammakonkutua. Enkä taatusti tule ottamaan hikeä pintaan sen kunnostamisessa