Pahkahometta voi ennustaa: Jos juuri ennen kukintaa on satanut yli 30 mm, ja jos ympäristössä on runsaasti porkkanaa, perunaa, rapsia/rypsiä. Tai jos käytetään 3 v tai tiheämpää kiertoa. Syysrapsi usein kukkii kuivissa olosuhteissa, vieläkään ei ole koko kesäkuussa tullut 30 mm, ja kasvusto ainakin täällä on todella harvaa. Enpä  taida lähteä. Kevätrapsin ruiskutan.

Kanadan BASF® käyttää seuraavanlaista kuvaa:


-SS-

Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli  ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?

Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.

Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Puppugeneraattori - 11.06.17 - klo:23:04

Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli  ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?

Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.

Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.

-SS-

Kun käytännössä useinkin sataa tuon rajan ylittävän verran, ja silti ne pahkat vähissä? Eikös se ollut että viikkoa ennen kukintaa ja kukinnan aikana sataa tms.

Miksi sitten ruiskuttaa? Omia rypsejä en oo vielä koskaan ruiskuttanut, sadot olleet hyvästä huonoon. Tälle kesälle on aineet varattuna, saa nähdä ajanko. Kaverille ajanut usein, ja yhtenä kesänä ruiskuttamisesta on ollut selvästi hyötyä, satoeron huomasi puimurin satomittarista ja näki kasvustostakin.
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.

Ohralla/vehnällä tautiaineen ruiskuttamatta jättäminen sama ku jättäisi osan lannoituksestakin pois...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.06.17 - klo:06:04

Lainaus käyttäjältä: Puppugeneraattori - 11.06.17 - klo:23:04

Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli  ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?

Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.

Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.

-SS-

Kun käytännössä useinkin sataa tuon rajan ylittävän verran, ja silti ne pahkat vähissä? Eikös se ollut että viikkoa ennen kukintaa ja kukinnan aikana sataa tms.

Miksi sitten ruiskuttaa? Omia rypsejä en oo vielä koskaan ruiskuttanut, sadot olleet hyvästä huonoon. Tälle kesälle on aineet varattuna, saa nähdä ajanko. Kaverille ajanut usein, ja yhtenä kesänä ruiskuttamisesta on ollut selvästi hyötyä, satoeron huomasi puimurin satomittarista ja näki kasvustostakin.
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.

Ohralla/vehnällä tautiaineen ruiskuttamatta jättäminen sama ku jättäisi osan lannoituksestakin pois...

Ympäristökorvaus ja RTK jättää muutenkin kolmasosan tarvittavasta lannoituksesta pois, jos ei ole typentuottoa maatuvasta turpeesta tai ei ole käytettävissä kananpötköä nollatyppianalyysilla. Mallasohralla voi saada valkuaista alemmaksi, mutta leipävehnässä saa kivasti 8,5 valkuaiset sitten aikaiseksi. Jollei sitten Manua viljele.

Jos on satokilpailusatotasot kokotilan alalla, niin kelpaa sitten laittaa 170 kg plus pimeät, niin kyllä tautiaineella silloin alkaa käyttöä olla.

-SS-

Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.

Se että öljykasvien korsi on puidessa vihreä ei ole mitenkään poikkeuksellista tai erikoista.

Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.

Se että öljykasvien korsi on puidessa vihreä ei ole mitenkään poikkeuksellista tai erikoista.

No ei, "koskaan" ole kypsä korreltaan. Puimurin pöytä ja sisukset sellaisessa tahmassa rypsin puinnin jälkeen.

13.5 kylvetty Trapper-rapsi oli toukokuun viimeinen päivä tuollaista, 25 cm riviväli:


Sitten 7. kesäkuuta juuri ennen kunnon sateita:


12.6. Tuossa 25 cm rivivälin umpeutumisen ero 12,5 väliin on yksi ehkä jopa kaksi päivää. Kauempana on jäykempää maata, jossa kasvusto perässä. Kaikki ei itänyt heti, kun oli kuivan murun seassa. Siellä syksyllä kultivoitua, etuala oli sängellä ja kultivoitiin keväällä ennen äestystä:


Roskaa on sängellä olleissa, kun viileässä kuitenkin sauna- ja voikukat ja heinät kasvoi. Galeraa ruiskutettu.


Joissain runsaan oljen kohdissa on heikkoa, tekeekö sitten happamaksi vai mitä?

13.5 kylvetty Trapper-rapsi oli toukokuun viimeinen päivä tuollaista, 25 cm riviväli:


Sitten 7. kesäkuuta juuri ennen kunnon sateita:


12.6. Tuossa 25 cm rivivälin umpeutumisen ero 12,5 väliin on yksi ehkä jopa kaksi päivää. Kauempana on jäykempää maata, jossa kasvusto perässä. Kaikki ei itänyt heti, kun oli kuivan murun seassa. Siellä syksyllä kultivoitua, etuala oli sängellä ja kultivoitiin keväällä ennen äestystä:


Roskaa on sängellä olleissa, kun viileässä kuitenkin sauna- ja voikukat ja heinät kasvoi. Galeraa ruiskutettu.


Joissain runsaan oljen kohdissa on heikkoa, tekeekö sitten happamaksi vai mitä?

Nuohan on upeita kasvustoja, itellä proximoa, joka kylvetty aikaisemmin ja huonommin lähtenyt, taitaa olla myös lajikeominaisuus, jos lähtee hitaasti, ilmeisesti hybridi starttaa nopeammin.

Kyllä on kuvissa hieno ja tasainen oras. Minulle kyllä viime vuonna vastaavanlaisesta sanottiin,
että on ylitiheä. Nyt sitten on harvempaa, mutta rivit eiväåt ole noin tasaiset.

Mutta kovin monta kertaa olen kuullut ja lukenut, että "..sato tulee pääasiassa sivuversoista.",
viimeksi KM satokilpailuartikkelista.

No nyt voi hiukan testata, kun pudotin tiheyden puoleen. Ja se näkyy. Otan kuvia jahka Agil tehoaa.
Nyt ei kaaleja näy sieltä syysvehnän alta.

-SS-

Komeita on tosiaan - kuvissa pistää silmään läheisyys metsiin, meilläpäin ei rapsipeltoja kannata noin lähelle metsää viedä. ei siellä ole mitään jäljellä peurojen ja kauriiden polkemina....aukeella ei niin herkästi tule tuhoja, tai ainakin tuhot rajoittuu paremmin siihen metsää lähinnä olevaan kulmaan, vaikka matkaa olis sinne metsään useampi sata metriä.

Missä vaiheessa on optimaalisinta antaa lisätyppi+rikki kevätrapsille? Itse ajattelin että heti kun pellot kuivuu, vois mennä, kun alkaa varmaan sitten ekat kukkanuputkin tulemaan, vai onko se jo liian myöhäistä, juuri nyt pellot  kuitenkin liian märkiä ja sadekin tuntuu jatkuvan.

Moon pitäny pahkahome ruiskutuksen rajana,jos traktori lahmaa jes,muuten no.

Sulfanit voi laittaa jo kun tulee oraalle, kehitys on niin nopeaa, että
runsaassa viikossa voi olla ruusukeasteella. Jos ei tule sadetta, voi
käydä niin, että voimaa ei saa käyttöön.

-SS-

Mutta kovin monta kertaa olen kuullut ja lukenut, että "..sato tulee pääasiassa sivuversoista.",
viimeksi KM satokilpailuartikkelista.

Onhan tuo turhan taaja, kirpat ei avittaneet harventamaan. Ajattelin myös osan siemenistä menevän jonnekin huppeluksiin, kun oli pöyhitty kultivaattorilla. Viime vuonna oli kaalikoi-invaasio, jonka luulin vievän kaiken ja ei ajettu lisää lannoitetta vaikka oli tarkoitus. Satoa tuli kuitenkin lannoitukseen nähden ihan hyvin ja lisälannoituksella sivuversoja varmaan enemmän.

Metsät on tässä aika pieniä länttejä ja peurat juoksee sikin sokin polkuja, mutta varsinaisia tuhoja tullut aika vähän. Öljykasveja on nyt kierrätetty lähes kaikilla lohkoilla. Lohkot on kolmessa kokonaisuudessa, joilla kilometrin verran välimatkaa ja vähän metsää välissä. Öljykasvit laitettu nyt aina yhteen läjään siten, että vieressä ei ole edellisenä kesänä ollut niitä. Viimeksi kun oli niin kirpat lähti sieltä edellisvuotisen rypsilohkon puolelta syömään riviä pitkin ja meni aika pommiin, kun muutenkin juroi. Söivät kokkareen alla suojassa osittain ennen kuin tuli pintaan.