Yhdyskuntalietteessä on kaikkea muutakin jännää. Esim polioviruksia.

Onko jo kuinka paljon kokemusta tästä lietteestä lannoitteena jotka sitä käyttää?

Jos vaikka miettii kuinka järkyttävästi raaka-aine sisältää erilaisia lääke- ja pesuainejäämiä jotka ovat täynnä esimerkiksi EDTA:a, äkkiä luulisi että tuon scheissen paikka on ihan jossain muualla kuin pellossa. Kyseinen aminohappo kelatoi suunnilleen kaiken kasvien kasvulle vitaalin, mikä vaan vastaan tulee. 

Päin vastoin. Kyllä sen ihmispaskan ainoa oikea loppusijoituspaikka olisi pelto, sieltähän se suurimmaksi osaksi on kotoisinkin. Pitkällä tähtäimellä ravinteiden kierrättäminen pellolta pöytään ja takaisin peltoon on ainoa ekologisesti ja ekonomisesti kestävä ratkaisu. Antibioottien ja e-pillereiden tarpeeton popsiminen on ihan eri ongelma, johon pitää keksiä muita ratkaisuja. Lääkejäämät saadaan ainakin osittain kompostoitua haittattomaan muotoon, joskin maaperän mikrobit myös hävittävät monia kemikaaleja ja muita haitta-aineita tehokkaasti. Lietettä voisi levittää esimerkiksi viherkesannoille tai sen tyyppisille lohkoille. Yksi mahdollisuus olisi myös lietteen kuivaaminen ja polttaminen ja vasta tuhkan levittäminen peltoon.

Ja aeikös se tuolla keskieuroopassa ole hyvinkin yleinen tapa levittää yhdyskuntaliete pelloille.  Missähän kunnossa lienee nuo pellot. Löytyykö tutkimusta?

Raskas,metallit ei liene enää ongelma mutta nimenomaan lääkejäämät ja mielestäni antibiootit lienee yksi ongelmallisin, koska sitä kautta kehittyy super pöpöjä jotka kestävät paremmin antibiootteja aj vielä kun hormoni ja muut lääkkeet menee sekaisin. Hehheh kasveista tulee seka käyttäjiä. 
kuinkahan paljon lääkejäämät rikastuvat puhdistamoon tulevasta lietteestä, suhteessa lieteeseen joka viedään pellolle.

Yhdyskunta liete sellaisenaan on täyttä paskaa...

Olumppialaisistakin saa lannoitetta. Saksalaisten mukaan.

Ja vissiin aika tehokastakin.

http://www.iltasanomat.fi/maastohiihto/art-1288656310342.html?pos=ksk-nln

lain säädäntöäkin löytyy tuon tuotteen peltolevitykseen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940282

Kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otetaan yksi kokoomanäyte samoin kuin yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kokoomanäytteeseen otetaan lohkon kultakin hehtaarilta vähintään viisi näytettä.

Maanäytteet tulee analysoida luotettavassa laboratoriossa. Näytteistä määritetään ainakin seuraavat muuttujat (suluissa suositeltu määritysmenetelmä):

- pH(H2O) (SFS 3021),

- kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki (SFS 3044, SFS 3047 tai kuningasvesiuutto) sekä

- elohopea (ISO 5666/1 tai kuningasvesiuutto).

Kuulostaa halvalta.

En tosin tuosta pykälästä nähnyt mitään kohtaa kuinka usein nuo näytteet pitää ottaa...