Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 18.08.11 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.08.11 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 18.08.11 - klo:09:06

Aika vaikeaa on tuottaa vehnää 100 €/t mikä oli hintaso vielä viime vuoden keväänä.

LHP pellot loppuvat nyt, kun viljalle aletaan saada oikea hinta.

Mutta 160 euroa pitäis jo onnistua tai isännässä on vikaa.

Ja miksi viljanhinta on pyhempi kuin nauta? Sulle piti lhp viritellä, kun viljasta ei ollut bisnekseksi, mutta ymmärrystä ei löydy, kun joku muu tuotannonala on samassa jamassa. Ei kun *****ilemaan vaan, vai mitä? Itteppä ovat aiheuttaneet...... Toista se on kun MÄÄ olen vaikeuksissa..

Saanen huomauttaa tässä kohtaa, ettei AB-alueen naudanlihantuottajille juuri herunut ymmärrystä kustannuskriisissä muutama vuosi sitten.

Tarina kulki paremminkin siltä pohjalta, että "pohjoisessa on pohjoisen tuet, kun ollaan pohjoisten vaikeuksien piirissä". Ja kuitenkin oli aivan selvää, että naudanlihantuotannon kustannusrakenteessa ei ollut tukialueiden välillä mainittavia eroja, ei ainakaan C-alueen eteläisempien osien tappioksi.

Nyt kun tuotanto on siirtynyt C-alueelle, niin tukihyvä on taas pumpattu tyhjiin teollisuuden toimesta. MUTTA onhan teillä ne tuet, vaan ovatko ne pyhiä? 

Onko kukaan puhunut tuista naudanlihan tuotannossa? Eiköhän ole puhuttu pääasiassa tuottajahinnan nostamisesta. Niin kuin yksi kolleeka totesi että naudanlihan tuotanto on "luonnolinen keino tuottaa tappiota".

Tuki on tuki, aivan sama mille tuotannonhaaralle se maksetaan. Ja niin naudalle kuin viljallekin tulisi saada tuotantokustannuksia vastaava hinta.

Sinänsä naudalla ja viljanhinnalla on sellainen kohtalon yhteys, että siellä missä viljalla on ottajia, on myöskin enemmän kilpailua ja edelleen hintaa. Kun täältä Kaakon karulta B-alueelta on saatu karjat siirtymään pohjoisen tukiniityille, on alueellisesti syntynyt entistä voimakkaampi rehuviljan ylituotanto.

Ei tarvitse kuin katsoa yhtenä esimerkkinä Raision hinnoittelua, niin Kaipiaisen hinnat on pysyvästi ankkuroitu muutaman euron alle Raision hintoja. Jos haluaa itseään kiusata vielä enemmän, niin tarkistaa syksyllä paikallisten toimijoiden ja Seinäjoen hintaeron: pari vuotta sitten oli jo puintiaikaan +25 €/tn Seinäjoella. Ja paljonko rahti Kaakosta Seinäjoelle maksaa? Jaa olisikohan luokkaa 25 €/tn...

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Ykköseen en osaa vastata.
Mutta meneekö kakkonen: pääoma tuottaa korkoa ja koron voi sijoittaa pääomana joka tuottaa korkoa jonka voi sijoittaa pääomana tuottamaan korkoa, ja lopuksi on maailma täynnä pääomaa tuottamassa korkoa joka sijoitetaan uutena pääoma tuottamaan korkoa.

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 18.08.11 - klo:08:59

LHP-tilanteeseen on jouduttu siksi, että meillä on raivattu tundralla  pirusti uutta peltoa ja ne on otettu vastoin EU-liittymissopimusta tukien piiriin. MTK/kepulaista politiikkaa siirtää maatalouden painopistettä entistä enemmän pohjoiseen.   

Valehtelet itelles niin, että korvat heiluu. LHP-tilanteeseen jouduttiin, koska viljanviljelijät eivät kykene sopeuttamaan tuotantokustannuksiaan paikalliseen hintatasoon ja tietysti siksi, että olisi jokin näennäinen syy maksaa oikeasti sosiaaliperusteisia tukia maan kautta...

Mulla on kyllä sellainen teoria, että kun kesannointipakko poistui, niin kesannointikorvauksille osoitettu rahamäärä ei poistunutkaan vaan se jäi edelleen käyttöön. Sitten keksittiin, että voidaan perustaa vapaaehtoinen kesannointijärjestelmä nimeltä LHP ja tuhlata kesantorahat sinne. Olisi ilmeisesti pitänyt tehdä niin, että kesannointirahat olisi pitänyt siirtää jonnekkin tuottavampaan kohteeseen, kuten raivioille tai karjatilallisten lisälomapäiviin. Nyt ne laitettiinkin pönkittämään tehottomuutta. Estää aika kivasti pellon tuloa markkinoille tuollainen 570e/ha. Kuinka moni palkansaaja voi kuvitella saavansa tällaisen rahan tämmöisellä työmäärällä kuin kesannointiin vaaditaan?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.11 - klo:20:18

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Ykköseen en osaa vastata.
Mutta meneekö kakkonen: pääoma tuottaa korkoa ja koron voi sijoittaa pääomana joka tuottaa korkoa jonka voi sijoittaa pääomana tuottamaan korkoa, ja lopuksi on maailma täynnä pääomaa tuottamassa korkoa joka sijoitetaan uutena pääoma tuottamaan korkoa.

Tässähän rikastuu sitten ihan ittellään

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.11 - klo:20:18

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Ykköseen en osaa vastata.
Mutta meneekö kakkonen: pääoma tuottaa korkoa ja koron voi sijoittaa pääomana joka tuottaa korkoa jonka voi sijoittaa pääomana tuottamaan korkoa, ja lopuksi on maailma täynnä pääomaa tuottamassa korkoa joka sijoitetaan uutena pääoma tuottamaan korkoa.

Onko elämän korkein tarkoitus tuottaa pääomalle korkoa?

Lainaus käyttäjältä: -Joomies- - 18.08.11 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.11 - klo:20:18

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Ykköseen en osaa vastata.
Mutta meneekö kakkonen: pääoma tuottaa korkoa ja koron voi sijoittaa pääomana joka tuottaa korkoa jonka voi sijoittaa pääomana tuottamaan korkoa, ja lopuksi on maailma täynnä pääomaa tuottamassa korkoa joka sijoitetaan uutena pääoma tuottamaan korkoa.

Onko elämän korkein tarkoitus tuottaa pääomalle korkoa?

Ei, mutta se on kätevä elementti luoda tappiouskottavuutta kun asettaa korkovaatimuksen sen verran korkealle ettei siihen varmasti ylety.

Lainaus käyttäjältä: -Joomies- - 18.08.11 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.11 - klo:20:18

Tää on hyvä topikki. Pari kysymystä tuli mieleeni noin alkumetreillä. Viisaimmat vastatkoot.

1. Jos kaikki on tehotonta, niin mikä sitten olisi tehokasta?
2. Mitä hyötyä siitä oman pääoman korosta on? Saako sen esimerkiksi hautaan mukaansa matkalle tuonpuoleiseen?

Ykköseen en osaa vastata.
Mutta meneekö kakkonen: pääoma tuottaa korkoa ja koron voi sijoittaa pääomana joka tuottaa korkoa jonka voi sijoittaa pääomana tuottamaan korkoa, ja lopuksi on maailma täynnä pääomaa tuottamassa korkoa joka sijoitetaan uutena pääoma tuottamaan korkoa.

Onko elämän korkein tarkoitus tuottaa pääomalle korkoa?

Suuri pääomamassa tuottamassa korkeaa korkoa, se olisi tehokasta se.

Luomuviljely on näennäsviljelyä jos mikä  ja todellista tehottomuuden tehostamista.

Täällä hyökätään LHP:ta ja VLN:ää vastaan, mutta kun luomuviljelyssä on samalla tavalla tuottamatonta nurmea tai apilaa, niin miksi ette samalla tavalla hyökkää sitä vastaan?
Olette siis tekopyhiä kaksinaismoralisteja.
Kun luomuviljelijällä kasvaa apilaa, niin se on ihan okei, mutta kun tavanomaisessa viljelyssä olevalla viljanviljelijällä on sama VLN-apila, se onkin sitten veronmaksajien varojen väärinkäyttöä.

No niin, odotelen vastauksianne, tekopyhät paskiaiset. 

Luomuviljely on näennäsviljelyä jos mikä  ja todellista tehottomuuden tehostamista.

Täällä hyökätään LHP:ta ja VLN:ää vastaan, mutta kun luomuviljelyssä on samalla tavalla tuottamatonta nurmea tai apilaa, niin miksi ette samalla tavalla hyökkää sitä vastaan?
Olette siis tekopyhiä kaksinaismoralisteja.
Kun luomuviljelijällä kasvaa apilaa, niin se on ihan okei, mutta kun tavanomaisessa viljelyssä olevalla viljanviljelijällä on sama VLN-apila, se onkin sitten veronmaksajien varojen väärinkäyttöä.

No niin, odotelen vastauksianne, tekopyhät paskiaiset. 

Luomuviljely on näennäsviljelyä jos mikä  ja todellista tehottomuuden tehostamista.
 hölö hölö onko yaran osakkeita salkussa

Vedä, hottranainen, hame päälle!
Luomuviljely on tehokasta; energiatehokasta, taloustehokasta, ravinnetehokasta kestävä viljely huomioon ottaen.

Luomuviljely on näennäsviljelyä jos mikä  ja todellista tehottomuuden tehostamista.

Täällä hyökätään LHP:ta ja VLN:ää vastaan, mutta kun luomuviljelyssä on samalla tavalla tuottamatonta nurmea tai apilaa, niin miksi ette samalla tavalla hyökkää sitä vastaan?
Olette siis tekopyhiä kaksinaismoralisteja.
Kun luomuviljelijällä kasvaa apilaa, niin se on ihan okei, mutta kun tavanomaisessa viljelyssä olevalla viljanviljelijällä on sama VLN-apila, se onkin sitten veronmaksajien varojen väärinkäyttöä.

No niin, odotelen vastauksianne, tekopyhät paskiaiset. 

VLN:n käytölle on perusteet! TYPPILANNOITAMINEN! Koskee myös tavanomaista, niin kuin luomuakin. LHP:LLE ei ole mitään perustetta

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 18.08.11 - klo:19:53

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.08.11 - klo:11:53

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 18.08.11 - klo:09:32

Tiedänpä raivaajan ja parikin, kellä on LHP:tä.  Ainakin täälläpäin huonoimmat tierakkeet on järjestään LHP:llä, vaikka olisi eläimiäkin reilusti pinta-alaan nähden. Ei se tuo kivenkeruu niin herkkua ole, että kannattaa mitä tahansa perslänttejä kaltata. Jos edes suorakylvin mahdu saran päässä ympäri, niin ainoa keino tuotannontehostamiseen on tämmösten ikikesannointi.

Joojoo. LHP:a on mullakin, ei tässä mun omasta asiasta ole kyse. Pointti on siinä, että yhteiskunta ei saa mitään hyötyä maksamalla kippanoitten näennäisviljelystä jotain tukea. Koittakaas ny puhua asiasta eikä seipäästä.....

Jotku viljelee yhteiskunnalle, toiset huvikseen. Mutta mitä on näennäisviljely?  Esimerkiksi 40 hehtaaria, harakan polven korkusta ohraa savikan seassa. Rounduppi, suorakylvö ilman lannoitetta, ei kasvinsuojelua. Naapuri pui ja mankeloi "sadon" poikkeen. Kunhan vaan joka vuosi hommaa peltoa lisää, pysyy tällä menetelmällä ammattitäppärin maineessa, ja "yhteiskuntakelpoisena". Näinhän se käytännössä menee.

  Ei kantsis vilkuilla niin hirveesti naapuriin. Mutta oikeesti pelkästään positiivista tässä kehityksessä. Meidän kylästä kaikki karjatilat lopettaneet. Mikä on tulos? Järven veden kirkkaus on muuttunut radikaalisti. 10v sitten näkyvyys 1 metri. Nyt 3 metriä. 

Sääli jos Sepen kohdalla noin, vaan tässä oman lammen ympäristössä on alkanut vesi kirkastumaan huomattavasti viime aikoina, kun on kaikki ympäryspellot omassa omistuksessa. Kaikilla laiduntaa karja kesät ja paskaa ajetaan lisäksi. Oiskohan vilejlijät ollu sielläpäin enemmän "hälläväliä"-tyyppiä? Täällä tosiaan tuo sama 1m -> 3m näkyvyysparannus selvästi havaittavissa.

VLN:n käytölle on perusteet! TYPPILANNOITAMINEN! Koskee myös tavanomaista, niin kuin luomuakin. LHP:LLE ei ole mitään perustetta

Taitaa kuitenkin olla, koska LHP:llekin maksetaan ymppi, toisin kun viherkesannolle, ja ympäristötekijöillä sitä perustellaan ihan virallisestikin. Tiltatasolla tärkein peruste on tietenkin raha.  

Peltojen kesannointivelvoitteen poistuttua tilalle ovat tulleet vapaaehtoiset
luonnonhoitopellot. Niiden avulla vähennetään pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta sekä
lisätään maiseman monimuotoisuutta ja maaseutumaiseman monipuolisuutta.

luonnonvaraisten eläinten ravinto- ja suojapaikkoja – samaa, jota
riistanhoitajat ovat omakustanteisesti tehneet jo iät ja ajat.


Luonnonhoitopellot hyödyttävät pölyttäjähyönteisiä
Pitkäaikaisten kesantojen avulla voidaan lisätä sekä kimalaisten että perhosten elintilaa maatalousympäristössä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 19.08.11 - klo:08:44

VLN:n käytölle on perusteet! TYPPILANNOITAMINEN! Koskee myös tavanomaista, niin kuin luomuakin. LHP:LLE ei ole mitään perustetta

Taitaa kuitenkin olla, koska LHP:llekin maksetaan ymppi, toisin kun viherkesannolle, ja ympäristötekijöillä sitä perustellaan ihan virallisestikin. Tiltatasolla tärkein peruste on tietenkin raha.  

Peltojen kesannointivelvoitteen poistuttua tilalle ovat tulleet vapaaehtoiset
luonnonhoitopellot. Niiden avulla vähennetään pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta sekä
lisätään maiseman monimuotoisuutta ja maaseutumaiseman monipuolisuutta.

luonnonvaraisten eläinten ravinto- ja suojapaikkoja – samaa, jota
riistanhoitajat ovat omakustanteisesti tehneet jo iät ja ajat.


Luonnonhoitopellot hyödyttävät pölyttäjähyönteisiä
Pitkäaikaisten kesantojen avulla voidaan lisätä sekä kimalaisten että perhosten elintilaa maatalousympäristössä.

Kyllä siis luonnonhoitopellot on merkittävässä osassa, ja olisi hyvä jos jatkossakin LHP:lle saisi samat tuet kuin nykyisinkin, panemme toivomme CAP-uudistuksen viherryttämissuunnitelmiin. Nuo perusteet on hyvät, jokaisella viljatilalla pitäis olla aina muutama lohko LHP:ssa tai VLN:ssä, se on ihan yhtä hyvää ja toivottavaa veronmaksajien maksajien rahojen käyttöä kuin kahukaurojen tai säilörehun  tuottaminenkin.