kaikki palvelu mitä minä käytän niin palvelun tai tuotteen myyjä ilmoittaa hinnan ja mun tehtäväksi jää ainoastaan päättää että otanko vai jätänkö. Esimerkkinä nyt sähkäri, putkari, naapuri joka myy viljaa jne jne. Samoiten pienimuotoinen urakointi mitä teen muille niin aina olen saanut itse sanoa hinnan ja asiakas ilmoittaa että tarvitseeko hän palvelun. Jostainsyystä vaan maataloustuotteissa luetellaan hinnnat tuottajalle.
Mutta vaikka keskustelu on edenny näin pitkälle niin kukaan ei ole lyöny niitä lukuja pöytään josta voi vetää pikkuhiljaa sen johtopäätöksen että tuottajilla ei ole tietoakaan sen oman maidon tuotantokustannuksista vaan verotulsesta sitten joku katsoo miten meni ja muuten seilataan kun konerikkoinen valtamerilaiva.
Maidon ostajia on vähän, siitä seuraa vähäinen kilpailu. Toisella puolen on vähäinen paperi/hallintotyön määrä osto/myyntitoimessa. Vai ajatteletko, että vaikkapa kuukausittainen maidon hinnan kilpailutus vähentäisi sinun ja ostajan hallintokustannuksia?
Kärjistäen voit ajatella myös hiukan muuta kuin palvelua. Jos sanot maidolle hinnan ja se jää sillä tankkiin, mitä teet? Asetelma on maidossa perustellusti tällainen.
Tuotantokustannus kuuluu ainakin mulla liikesalaisuuden puolelle. Eli en heitä lukuja