Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.07.11 - klo:07:44

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 09.07.11 - klo:06:58

mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää 

Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi 

"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa 

10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
[/quote]

Joo. Pitää paikkaansa... Kiire on ja tehoja tarvitaan... Maa tiivistyy ->satotaso putoaa-> tarvitaan lisää pinta-alaa ->isommat koneet-> tiivistyy enemmän -> satotaso putoaa lisää -> lisää pinta-alaa -> isommat koneet -> maa tiivistyy lisää ..... jne 

Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen".

Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen".

Ei tuokaan pidä ihan suoraviivaisesti paikkaansa. On Suomessa laajentaneitakin tiloja jotka on onnistuneet tehostamisessa.

Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen".

No tässä se juju juuri piileekin. Tämä nykyinen malli (=paljon lannanlevitysalaa tarvitaan) PAKOTTAA tilat yli-investoimaan ylikokoiseen koneistukseen. Rahat menevät koneisiin ja peltojen hankkimiseen   Satotaso putoaa joten jokainen putura täytyy viljellä rehuksi..

Oletko, Kylmis, saviseudun viljelijänä huomannut tämän ilmiön vaikka naapureillasi? Onko koneiden isontaminen jonkulla NOSTANUT satotasoja  

Eipä ole havaintoja. Täälläpäin etupäässä saitoja ja persaukisia isäntiä, jotka eivät raaski ostaa isoja koneita. Omalta kohdalta löytyisi kai parhaat kokemukset, kun siirryttiin 2,5 metrin nostolaitekylvinkoneesta rapittiin. Päisteitten kanssa on ollut jonkun verran ongelmia, mutta työtapoja muuttamalla ongelmat väheni. Esim. tänä vuonna päisteissä ihan kohtuulliset viljat. Satotasot ovat jonkun verran nousseet, mutta syynä on mielestäni se, että mietitään enemmän mitä tehdään. Esim. siemenmääriä ollaan nostettu ja kiertokokeita tehdään ahkerasti. Koitetaan olla selvillä mitä sinne pellolle menee milläkin lohkolla. Uudella tekniikalla mittausten tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin vanhalla koneella. Sanotaan sillain, että tekniikka on tuonut apua, mutta mikä on sitten taloudellinen tuottavuus, kun 20 vuotta vanhan, 1000 euron kylvinkoneen tilalle tuli 40000e euron kones. Aika homma tienata tuo väli paremmilla satotasoilla takaisin.

Nurmipuolella on varmasti sama ilmiö nähtävissä, kun pintaa hiukan raaputetaan.

Pellon tallautumista mietittäessä harvoin mietitään sen pellon vesitaloutta. Käytännösähän pelto on keväällä pinnasta kuivahko ja syvemmältä märkä, kesällä taas kuiva ja syksyllä syvältä kuiva ja pinnempaa voi olla hyvinkin märkä. Tästä johtuu että pelto pilataan keväällä liian raskailla koneilla ja kesällä ja syksyllä voi pintaa rasittaa vähän isommilla painoilla. Hyvänä esimerkkinä käy lounaissuomen jurttimaat missä ennen ajeltiin tyyliin juko 100 puolen metrin välein ja aina oli märkää ja joskus jopa upottavaa. Nämä pellot on toki kärsinyt siitä mutta ovat vielläkin ihan kasvukunnossa. Eriasia on jos tekee nykyisen ympäristösuosituksen mukaan ja levittää lantaa keväällä niin niissä raiteissa voi olla useamman vuoden kasvunotkahdus eli tärkein on että keväällä tehtäis pellolla mahdollisimman vähän pellolla ja kevyillä koneilla ja siirrettäis pellon kannalta raskaat toimeenpiteet kuten sadonkorjuu ja lannanlevitys ja miksi ei kylvökin kesään ja syksyyn.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.07.11 - klo:07:44

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 09.07.11 - klo:06:58

mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää 

Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi 

"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa 

10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
[/quote]

tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 09.07.11 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.07.11 - klo:07:44

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 09.07.11 - klo:06:58

mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää 

Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi 

"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa 

10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.

tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu
[/quote]

sama lopputulos perse auki, rehut siilossa mutta pelto ei ole tampattu.....

Lainaus käyttäjältä: apilas - 09.07.11 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 09.07.11 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.07.11 - klo:07:44

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 09.07.11 - klo:06:58

mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää 

Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi 

"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa 

10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.

tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu

sama lopputulos perse auki, rehut siilossa mutta pelto ei ole tampattu.....
[/quote]

Juu..Se on täynä se velsan 20cm syviä uria ja ruskeaa rantua on kun pinta ei ole päässyt kuivahtaan kuten esikuivatussa....