Lainaus käyttäjältä: zape - 13.06.11 - klo:19:57

Se on silloin sampon säkkiinpuiva puimuri Mitä tekevät jonnekiiin afrikan maahan, sitä ei joka pojalla ole uutta säkityspuimuria passais henkseleitä paukutella

 Vieläks täällä moni muistaa sítä fiilinkiä mikä oli säkkipuimurin puimapäivän jälkeen elo-syyskuun pimeydessä kokoilla puintipäivän jälkeen säkkejä,avo-ojapelloillta jopa vetisestä ojastakin..

Jee, pääsin ohjailemaan säkinkeruussa avatar-kuvassa olevaa verkua.  Puimurina oli hinattava vihreä Aros.  Nykyisin puinti on ulkoistettu, joskin vielä rattiinkin pääsen/joudun.

Isäni kertoi tarinaa ruutikuivasta topakasta kaurapellosta,tarinaan liittyy Ukko-Sampo, eli olikos se 892 LPSS? 
Eräs emäntä oli kopistellut Isäukkoa pysäyttämään,siis sieltä säkityslavalta, ja sanonut pysäytyksen syyksi että pitää tuo ukkopaha jättää kyydistä kun siitä ei ole kuin vastusta kun tulee niin joutuin tuota kauraa.
Isäukko oli tuuminut että kokeillaampa rouvan sitomishaluja,niitä oli piisannut,pellon loputtua sormet verillä mutta joka pussi sidottuna.
Mutta ei ollut valittanut tippaakaan,kiittänyt hyvästä puinnista ja iloinnut hyvästä sadosta.

  Naapurikylässä isäntä pui pikkumassikalla, joku remmi oli jo venynyt niin pitkäksi ettei saanut muuten sitä vetämään kuin että emäntä säkittäessään jalalla painoi sitä tiukalle..
 Kummiskin kävi niin että jossain vaiheessa kävi joku honkkeli tai tarkkaavaisuuden herpahtaminen emännälle ja jalka lipsahtikin sinne siivapyörän väliin niin täytyi puintihomma keskeyttää..