Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 14.06.11 - klo:10:38

Niin, siis ei noi viranomaisten valvomat (ei laitoksen omat) luvut niin huonoilta näytä:

http://www.hsy.fi/vesi/palvelut/jatevesi/puhdistamot/viikinmaki/Sivut/viikinmaenpuhdistustulos2008.aspx

Fosforipitoisuus keskimäärin 0,22 mg/l eli siis 220 µg/l. Vaikkapa tuolta
http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/086.pdf

Seuraavaksi voi arvata että minkä vuoksi mm Nokian jätevedenpuhdistamolla oli venttiili jolla saadaan puhdasta vettä jäteveden joukkooon.

Idea oli käyttää juomavettä viemärin huuhteluun. Ongelma tuli siitä, että viemärin paine oli ollut korkeampi kuin juomaveden  Tämä on virallinen selitys.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 14.06.11 - klo:09:52

Kun aina täsä yhteydessä kuten tässäkin ketjussa otetaan esille nuo kaupungit ja muut niin täytyy vähän tuumata sitäkin että ovatkos tehneet mitä asian hyväksi. On tietysti noita ylijuoksutustilanteita mm Riihimäelle ja muualla mutta pääsääntöisesti asiat hyvin hoidossa, tässä linkki erääseen jossa asiat erittäin hyvin hoidossa:

http://www.hsy.fi/vesi/palvelut/jatevesi/puhdistamot/viikinmaki/Sivut/default.aspx

"Helsingissä sijaitsevassa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon jätevedet eli noin 800 000 asukkaan ja teollisuuden jätevedet. "

"Puhdistustulokset ja tarkkailu

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori 95-prosenttisesti ja typpi 90-prosenttisesti. Vesistöön johdettava kuormitus on kokonaisuudessaan Viikinmäen puhdistamon merkittävin ympäristöindikaattori. "

Mutta että tuo puhdistaa väestöstä 15% jätevedet ja saa niistä pois fosforista 95% ja typestä 90%. Sanoisin että aika hyvä tulos.

Toisaalta, jos puhdistamo poistaa 800 000 asukkaan jätöksistä typen 90%:sesti, se tarkoittaa kyseisen ravinteen osalta samaa kuin että 80 000 asukasta laskisi jätevetensä puhdistamattomana. Tämähän oli yleinen tilanne vielä 1970-luvun puolivälissä, mihin asti esim. Lahden kaupunki laski jätevetesä Vesijärveen ja Hyrylä, Järvenpää ja Kerava pikkuiseen Tuusulanjärveen. Niitä vahinkoja nyt paikkaillaan liukoisen typen mittauksilla, tarkennetulla lannoituksella, talviajan kasvipeitteisyydellä, suojavyöhykkeillä, viljavuustutkimuksilla ja muilla toimenpiteillä, joiden sitten sanotaan olevankin tehottomia. Miksi niitä sitten pitää tehdä?

Monelle tulee varmaan yllätyksenä, mutta ympäristötuki oli alunperinkin tarkoitettu ennen kaikkea tulotueksi, mutta siihen lisättiin ympäristön tilaa parantavaksi arveltuja elementtejä a) siksi, että ympäristön tila kohenisi ja b) siksi, että EU hyväksyisi tuet. Ympäristötuki oli siinä vaiheessa neuvotteluja enää ainoa käytettävissä oleva työkalu.

Nyt, kun arvostellaan ko. tuen vaikuttavuutta, pitää muistaa, miksi se on olemassa. Sen ensisijainen tarkoitus on ollut olla tulotuki. Jos tukea leikataan tai toimenpiteitä enstisestään kiristetään, sen vaikuttavuus heikkenee. Samalla heikkenee oheisvaikutuskin eli ympäristöhyödyt, koska kukaan ei enää sitoudu ympäristötukeen, jos se ei palkitse mitenkään.

Sitten vielä hetkeksi prosentteihin. Oletetaan, että sadon mukana pellosta noin 95 % sinne lisätystä fosforista. (Omilla pelloillani todellinen luku on ollut jo vuosia yli 100 %.) Jos pellolle levitetään 100 yksikköä fosforia ja sitä jää peltoon 5 yksikköä, siitä sitoutuu maaperään arviolta puolet ja korkeintaan 2,5 voi joutua vesistöihin. 95 yksikköä leivotaan leiväksi, ja siitä 50 % muuttuu läskiksi ja lämmöksi, loput päätyvät viemäriin. Tästä lasketaan 5 % puhdistamattomana mereen. Mereen menee siten 2,375 % ravinteista. eli käytännössä yhtä paljon kuin pellolta. (Tosiasiassa enemmänkin, sillä tuo 95 %:n puhdistusteho on vain yhdessä puhdistamossa Suomessa. Keskiäärin puhutaan join 10 %-yksikköä vaativammasta tasosta.)

Tämä siis menee suoraan. Kokonaan oma kysymyksensä on, minne joutuu se 95% fosforista, joka erotetaan jäteliemestä? No, senhän me tiedämme - se käytetään viheralueiden lannoitteena ja täyteaineena maanrakennuksessa. Sateella se sitten valuu sadevesikaivojen kautta puhdistamattomana mereen, missä se muuttuu hajakuormitukseksi, josta suurin osa on kuulemma lähtöisin maataloudesta. No niin onkin lähtöisin, mutta ainoa nopea ratkaisu ongelmaan olisi lopettaa syöminen. Ilmoittautuuko joku vapaaehtoiseksi?

VOISIKO TÄTÄ ENÄÄ PAREMMIN SELITTÄÄ, KIITOS JÖSSE!.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 14.06.11 - klo:10:46

"Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori 95-prosenttisesti ja typpi 90-prosenttisesti. Vesistöön johdettava kuormitus on kokonaisuudessaan Viikinmäen puhdistamon merkittävin ympäristöindikaattori. "


Miksi maataloudelta vaaditaan muuten 100%:n tuloksia jos tuollainen teollinen ja suljetty järjestelmäkään ei puhdista kuin vain 90%:n teholla  

Ja miksi se 10% täytyy johtaa mereen? Kuitenkin se on tavallaan "hallussa"!
Meneehän se kätevästi maatalouden piikkiin sitten tietenkin...

 Länsimaassa lann...eikun kastelivat energiapaju viljelmää puhtaal...eikun puhdistetulla jätevedellä, neljän vuoden kasvut saatiin aikaan kolmessa vuodessa, siis swealandiassa pajut kärsivät veden puutteesta...
 Joku puhdasputken pää on harmajan juuressa, miks se sinne on pitänyt viiä, eikö olis kätevänpää rannalta käsin huuhdella levälautat puhtaalla vedellä takasin sinne minne kuuluvat? Tai Kiasman pihaan suihkulähde nesteestä, eipä olis Turkulaisilla samanlaista...

Tavallaan tämmönen asian jauhaminen on turhaa, varsinkin agronetissä, missä kaikki on keskenään asiasta samaa mieltä, kirjoitelkaa  ja todistelkaa mieluummin muissa foorumeissa, missä on kaupunkilaisia.

Mutta tuntuu vähän siltä, että kun enemmistö yhteiskunnasta on päättänyt että maatalous on syyllinen vesien rehevöitymiseen, niin  se on syyllinen, eikä tätä kantaa muuteta minkäänlaisilla todisteluilla, ei vaikka ne olis kuinka totta tahansa, ja vaikka kuinka kiistattomasti pystyttäisiin toisin todistamaan. Syntipukkiteoria toteutuu käytännössä, eli  jollekkin ryhmälle se syntitaakka pitää langettaa ja se on yhteiskunnan pieni vähemmistö, maanviljelijät.

Mutta tuntuu vähän siltä, että kun enemmistö yhteiskunnasta on päättänyt että maatalous on syyllinen vesien rehevöitymiseen, niin  se on syyllinen

Niin kuin onkin. Ja piste. Perkele.

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 14.06.11 - klo:20:27

Mutta tuntuu vähän siltä, että kun enemmistö yhteiskunnasta on päättänyt että maatalous on syyllinen vesien rehevöitymiseen, niin  se on syyllinen

Niin kuin onkin. Ja piste. Perkele.

sanoo    kepun  leipäpappi 

niinpä, mutta mihin jätti sen vakilauseen?

Tiättäkö muuten, että itämeren rannoilla on muitakin valtioita kuin vinlantia. Minä nyt satun tietämään, että joissakin noissa valtioissa ei lasketa edes kymmenien tonnien tarkkuudella niitäkään teollisia lannoitteita, jotka työnnetään puskukoneella suoraan ohivirtaavaan vesistöön.

  Puhumattakaan siitä orkaanisesta suurtuotannon jätteestä..

http://duck.fi/demo/pullovesi/pullovesi.html


 

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 14.06.11 - klo:20:27

Mutta tuntuu vähän siltä, että kun enemmistö yhteiskunnasta on päättänyt että maatalous on syyllinen vesien rehevöitymiseen, niin  se on syyllinen

Niin kuin onkin. Ja piste. Perkele.

Se pitäis myös jotenkin pitävästi todistaa, eikä vain heitellä noita mutu-arvioita, joita ympäristökeskuksen virkamiehet heittelee.

Mutta tuntuu vähän siltä, että kun enemmistö yhteiskunnasta on päättänyt että maatalous on syyllinen vesien rehevöitymiseen, niin  se on syyllinen, eikä tätä kantaa muuteta minkäänlaisilla todisteluilla, ei vaikka ne olis kuinka totta tahansa, ja vaikka kuinka kiistattomasti pystyttäisiin toisin todistamaan.

Kun nurmijärven kunnan puhdistamon juoksutusputkesta kikkareet loiskahtelee puroon vessapaperirinriekaleiden joukkoon ja siitä alaspäin kalat ui selkäuintia, niin ympäristökeskuksen viranomaisen arvion mukaan kalakuoleman syynä on tulvaveden pellolta huuhtomat ravinteet.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.06.11 - klo:13:36

tarkoittaa kyseisen ravinteen osalta samaa kuin että 80 000 asukasta laskisi jätevetensä puhdistamattomana. Tämähän oli yleinen tilanne vielä 1970-luvun puolivälissä, mihin asti esim. Lahden kaupunki laski jätevetesä Vesijärveen ja Hyrylä, Järvenpää ja Kerava pikkuiseen Tuusulanjärveen. Niitä vahinkoja nyt paikkaillaan

En tiedä mitä ikäpolvea JösseJänis lienee mutta itse olen sellaista ikäpolvea että muistan vielä millaista oli maatalous 1970-luvulla. Se on niin helppo laittaa kaikki kaupunkien yms syyksi ja olla sitä mieltä että maatalous ei saastuta. Mutta 1970-luvulla kylvölannoittimesta loppui lannoite aina ensin, siemen riitti. Tänä päivänä jos pistäis saman koneen niin lannoitteella kylväisi vielä tuplat mutta kun siemen loppuisi. Sikatilat levittivät lietettä iloisesti keväthangille ja syksyllä viimeisillä kurakeleillä tai pikkuroudalla, vietiinpä sitä metsäänkin. Levitys jos ei nyt aina niin melkein aina lähimmille lohkoille. Nykyisin menee (ainakin paperilla?) kauemmaksikin. Lantalat olivat mitä olivat, monesti maapohjainen kuoppa rakennuksen päädyssä ja virtsa meni sitten minne meni. Mutta että jos JsseJänis on sitä mieltä että se on pelkästään kaupunkien syytä että nyt paikkaillaan noita vahinkoja niin ikää ei taida olla tarpeeksi?

Totta, mutta seitkytluvulla navetassa oli keskimäärin viisi lehmää ja asutus pitkin korpia, ehkä jopa vähempikin, nyt samassa talossa on viiskymmentä lehmää, ehkä jopa enempikin ja korvessa ei asu enää kukaan ?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 15.06.11 - klo:10:14

Totta, mutta seitkytluvulla navetassa oli keskimäärin viisi lehmää ja asutus pitkin korpia, ehkä jopa vähempikin, nyt samassa talossa on viiskymmentä lehmää, ehkä jopa enempikin ja korvessa ei asu enää kukaan ?

Niin että meinaat että vaikka esimerkiksi lehmiä oli 70-luvulla noin 30% enemmän kuin nyt niin kun ne oli hajallaan niin vesi ei sitten huuhtonut niitä ravinteita eteenpäin vesistöihin? Siitä lattiattomasta lantalasta?

Huuhtoi tietenkin, mutta ongelmat hajaantuivat laajemmalle alueelle, nyt kuormat on suurempia ja paikalllisia, tosin vesistöjen tilanne on paljon parempi, kuin seitkytluvulla, huomatavasti parempi.
Asustuskeskukset saastuttavat vähempi ja myös maatalous saastuttaa vähempi, kehityksen suunta on oikea, toki parannettavaa aina on.