Lannan levityksen kustannuksille saa paremmin katetta käyttämällä sen ensisijaisesti nurmille. Vilja on huono lannanhyödyntäjä, jos verrataan nurmiin. Se ei kykene käyttämään kaikkea kaliumia, vaan suurin osa huuhtoutuu ja vastaavasti nurmille on ostettava sitä lisää. Lannoittamalla viljaa lannalla vain kaliumtarpeen verran ja täyttämällä typen ja mahdollinen fosforintarve lannoitteilla pienenee lannoitelasku mukavasti, sillä kalium on tällä hetkellä kallein makroravinne.

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 23.11.07 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 23.11.07 - klo:21:12

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:20:18

Lainaus käyttäjältä: KJL - 23.11.07 - klo:12:30

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 22.11.07 - klo:20:57

Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista.

Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...

No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään  viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria  kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.

 Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.

Ei millään pahalla, mutta paskapuhetta, jotta viljan tuotantokustannus on karjatiloilla sen alhaisempi, kuin viljanviljelytiloillakaan. Kustannuksia tulee joka vaiheessa ja on turha pettää itseään, että eihän tämä ja tämä työvaihe maksa mitään. Eikä maakaan ole ilmaista, oli se ostettua tai vuokrattua.
Edelleen tuotantokustannus on korkeampi, kuin tuotteesta saatu hinta. Tuskin siankasvattajatkaan ovat miettineet viljanhintaa aikaisemmin, mutta nyt kun markkinahinta on noussut, aletaan laskea kannattaako jättää sikala tyhjäksi ja myydä viljat, kun niistä saa niin hyvää hintaa.

Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa  varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin  niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet  kun 70-80 luvulta niin  eipä nekään rasita  tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.

 Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.

Nooh. Taitaa tulla pelkällä lannalla lannoittamalla kovin epätasainen kasvusto, ellei ole tasalaatuista lietelantaa. Lakoontumisvaara paikoin, tuleentuu epätasaisesti, nämä riippuu toki käyttömääristä ja voipi mennä fosforiarvot "pikkuisen" yli. Satomäärissäkään ei päästä "kemiralaisella" tuotettuun. (Ei ole lannoitefirman osakkeita
Tuskinpa ne naapuritkaan sinne peltoonsa myrkkyjä kylvävät. Siemenkin pitää joskus uusia ja oman siemenen käyttö on "tautista" hommaa ilman peittausta. Lanta ei ole ilmaista (joku laski joskus, että lantakuution arvo olisi 3 euroa) ja lisäksi lannankäsittelyn kustannukset. Ja se pellon hinta!!! Joten kyllä viljalle tuotantokustannuksia tulee.

Ihan kohtuutasanen   oli  kasvusto tänäkin vuonna. Lietettä pyritään laittaan niin ettei tule laaakoviljaa märkänäkään vuonna ja hyvin tänäkinvuonna onnistuttiin. Liete sekotetaan niin hyvin kun traktoripumpulla pystyy. Satotaso ollut parempi kun ennen jolloin käytimme liettettä + kemiralaista. Laatu nyt ei ainakaan ole ollut huonompaa .

 Lannanlevityksen kustannukset laskelmieni mukaan 2 euron paikkelilla kuutiolle mut ne kustannukset eivät todellakaan kuulu viljanviljelyyn vaan 100% lehmäpuolelle.

 

Saanen kysyä minkä verran on satoa tullut kg/ha? Onko oma siemen vai kaupan? Entäs ravinnemäärät, riittääkö typpi ja ettei fosfori ylity, kun ottaa huomioon paljonko lietettä laitetaan hehtaarille?
Eli lannan kustannus on noin 5 eeroa/kuutio. Esim 30 kuutiota/ha = 150 €/ha kustannus.Sä nyt turhaan "syyllistät" lehmiä lannan kustannuksista.

Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa  varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin  niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet  kun 70-80 luvulta niin  eipä nekään rasita  tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.

 Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.

Tehdäänkö ensi vuodelle kaupat viidestätoista rekallisesta ohraa?


Jos ei sinulla tuottaminen maksa mitään niin sittenhän voidaan sopia vaikka hinnaksi 130€/tonni josta tietenkin vähennetään rahti. Jokaisesta tonnista saat reilu 110€ voittoa. Eikö se olisi jo hyvää pisnestä? Koneet olet kuitenkin jo kaupalle maksanut, lannoitteet ajelet omasta varastosta ja omalla siemenellä kylvät. Eli tuottaminen ei maksa sitten yhtään mitään.

Lannan levityksen kustannuksille saa paremmin katetta käyttämällä sen ensisijaisesti nurmille. Vilja on huono lannanhyödyntäjä, jos verrataan nurmiin. Se ei kykene käyttämään kaikkea kaliumia, vaan suurin osa huuhtoutuu ja vastaavasti nurmille on ostettava sitä lisää. Lannoittamalla viljaa lannalla vain kaliumtarpeen verran ja täyttämällä typen ja mahdollinen fosforintarve lannoitteilla pienenee lannoitelasku mukavasti, sillä kalium on tällä hetkellä kallein makroravinne.

näin varman onkin mutta meillä lähes mahdotonta levittää lantaa multamatta sitä . Sijaintimme lähellä turistirysää ja kaupan päälle kesäasukkaita tois paljon . Nurmille levitetty niille pelloille missä voi letlulevittimellä ensimmäisen sadon jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:21:51

Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa  varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin  niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet  kun 70-80 luvulta niin  eipä nekään rasita  tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.

 Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.

Tehdäänkö ensi vuodelle kaupat viidestätoista rekallisesta ohraa?


Jos ei sinulla tuottaminen maksa mitään niin sittenhän voidaan sopia vaikka hinnaksi 130€/tonni josta tietenkin vähennetään rahti. Jokaisesta tonnista saat reilu 110€ voittoa. Eikö se olisi jo hyvää pisnestä? Koneet olet kuitenkin jo kaupalle maksanut, lannoitteet ajelet omasta varastosta ja omalla siemenellä kylvät. Eli tuottaminen ei maksa sitten yhtään mitään.

Tottakai viljanviljely maksaa mutta kustannukset meillä todella pienet tällähetkellä johtuen vanhasta konekannasta ja kun lantaa riittää. Siemen ostettu valmiiksi peitattuna kun ala ollut pieni. Ensi vuonna peittan ehkä  itse oman siemenen kun ala hieman isompi. 

 Miksi pitäisi myydä halvemmalla kun muiden vain sikis että saa halvalla tuotettua?

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 24.11.07 - klo:00:43

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 23.11.07 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 23.11.07 - klo:21:12

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:20:18

Lainaus käyttäjältä: KJL - 23.11.07 - klo:12:30

Lainaus käyttäjältä: Reginan vanki - 22.11.07 - klo:20:57

Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista.

Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...

No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään  viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria  kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.

 Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.

Ei millään pahalla, mutta paskapuhetta, jotta viljan tuotantokustannus on karjatiloilla sen alhaisempi, kuin viljanviljelytiloillakaan. Kustannuksia tulee joka vaiheessa ja on turha pettää itseään, että eihän tämä ja tämä työvaihe maksa mitään. Eikä maakaan ole ilmaista, oli se ostettua tai vuokrattua.
Edelleen tuotantokustannus on korkeampi, kuin tuotteesta saatu hinta. Tuskin siankasvattajatkaan ovat miettineet viljanhintaa aikaisemmin, mutta nyt kun markkinahinta on noussut, aletaan laskea kannattaako jättää sikala tyhjäksi ja myydä viljat, kun niistä saa niin hyvää hintaa.

Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa  varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin  niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet  kun 70-80 luvulta niin  eipä nekään rasita  tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.

 Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.

Nooh. Taitaa tulla pelkällä lannalla lannoittamalla kovin epätasainen kasvusto, ellei ole tasalaatuista lietelantaa. Lakoontumisvaara paikoin, tuleentuu epätasaisesti, nämä riippuu toki käyttömääristä ja voipi mennä fosforiarvot "pikkuisen" yli. Satomäärissäkään ei päästä "kemiralaisella" tuotettuun. (Ei ole lannoitefirman osakkeita
Tuskinpa ne naapuritkaan sinne peltoonsa myrkkyjä kylvävät. Siemenkin pitää joskus uusia ja oman siemenen käyttö on "tautista" hommaa ilman peittausta. Lanta ei ole ilmaista (joku laski joskus, että lantakuution arvo olisi 3 euroa) ja lisäksi lannankäsittelyn kustannukset. Ja se pellon hinta!!! Joten kyllä viljalle tuotantokustannuksia tulee.

Ihan kohtuutasanen   oli  kasvusto tänäkin vuonna. Lietettä pyritään laittaan niin ettei tule laaakoviljaa märkänäkään vuonna ja hyvin tänäkinvuonna onnistuttiin. Liete sekotetaan niin hyvin kun traktoripumpulla pystyy. Satotaso ollut parempi kun ennen jolloin käytimme liettettä + kemiralaista. Laatu nyt ei ainakaan ole ollut huonompaa .

 Lannanlevityksen kustannukset laskelmieni mukaan 2 euron paikkelilla kuutiolle mut ne kustannukset eivät todellakaan kuulu viljanviljelyyn vaan 100% lehmäpuolelle.

 

Saanen kysyä minkä verran on satoa tullut kg/ha? Onko oma siemen vai kaupan? Entäs ravinnemäärät, riittääkö typpi ja ettei fosfori ylity, kun ottaa huomioon paljonko lietettä laitetaan hehtaarille?
Eli lannan kustannus on noin 5 eeroa/kuutio. Esim 30 kuutiota/ha = 150 €/ha kustannus.Sä nyt turhaan "syyllistät" lehmiä lannan kustannuksista.

Viime vuonna Vehnän sato oli abaut 6000 kiloa hehtarilta..Lietettä laitettin ympäristötuen maksimimäärän mukaan

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.11.07 - klo:09:28

Lannan levityksen kustannuksille saa paremmin katetta käyttämällä sen ensisijaisesti nurmille. Vilja on huono lannanhyödyntäjä, jos verrataan nurmiin. Se ei kykene käyttämään kaikkea kaliumia, vaan suurin osa huuhtoutuu ja vastaavasti nurmille on ostettava sitä lisää. Lannoittamalla viljaa lannalla vain kaliumtarpeen verran ja täyttämällä typen ja mahdollinen fosforintarve lannoitteilla pienenee lannoitelasku mukavasti, sillä kalium on tällä hetkellä kallein makroravinne.

näin varman onkin mutta meillä lähes mahdotonta levittää lantaa multamatta sitä . Sijaintimme lähellä turistirysää ja kaupan päälle kesäasukkaita tois paljon . Nurmille levitetty niille pelloille missä voi letlulevittimellä ensimmäisen sadon jälkeen.

Käytäntö voittaa taas teorian: Lietettä pitää ajaa viljalle typen mukaan- eihän altaan pinta muuten laske. Fosforit jäävät sitten varastoon nurmea varten. Kalista en jaksa välittää kun ei ymp.tukikaan vaadi.

Mikä ihmeen fosfori.Meillä on rajoittava tekijä nitraattitirektiivi,on nääs fosforiköyhät moreenit,ei sen puoleen ,lietteet letkulla nurmiin.

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 24.11.07 - klo:11:22

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 23.11.07 - klo:21:51

Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa  varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin  niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet  kun 70-80 luvulta niin  eipä nekään rasita  tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.

 Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.

Tehdäänkö ensi vuodelle kaupat viidestätoista rekallisesta ohraa?


Jos ei sinulla tuottaminen maksa mitään niin sittenhän voidaan sopia vaikka hinnaksi 130€/tonni josta tietenkin vähennetään rahti. Jokaisesta tonnista saat reilu 110€ voittoa. Eikö se olisi jo hyvää pisnestä? Koneet olet kuitenkin jo kaupalle maksanut, lannoitteet ajelet omasta varastosta ja omalla siemenellä kylvät. Eli tuottaminen ei maksa sitten yhtään mitään.

Tottakai viljanviljely maksaa mutta kustannukset meillä todella pienet tällähetkellä johtuen vanhasta konekannasta ja kun lantaa riittää. Siemen ostettu valmiiksi peitattuna kun ala ollut pieni. Ensi vuonna peittan ehkä  itse oman siemenen kun ala hieman isompi. 

 Miksi pitäisi myydä halvemmalla kun muiden vain sikis että saa halvalla tuotettua?

Eli sen jälkeen kun vanhat romut ovat "maksaneet itsensä takaisin" viljan tuottamisen kautta saat hankittua tilalle samanlaisen "kaluston"? Onhan urakointipuolellakin taipumusta löytyä tekijöitä jotka toimii reilusti alle normaalien hintojen ja toteaa että kalusto on jo maksettu ja pitää saada käyttöäkin omille koneille. Sen jälkeen kuuluu vain legendaariset täp täp.. 


Jokainen ihminen toista osaa kusettaa, mutta se että kusettaa itseään ja vielä uskoo sen, niin siihen ei kovin moni ihminen pysty. Ilmeisesti kyky on huolestuttavan yleinen viljelijöiden keskuudessa.

Kun puimuri ja kuivuri alkaa olla loppuunkuluneet pitäisi karjatilallisen kiireesti alkaa laajentaa navettaa. Viljanviljely on vaan sellaista harrastelua.

Kun puimuri ja kuivuri alkaa olla loppuunkuluneet pitäisi karjatilallisen kiireesti alkaa laajentaa navettaa. Viljanviljely on vaan sellaista harrastelua.

Karjatila tuottaa kyllä kannattavasti viljaa,kunhan ei tule hankkineeksi liikaa kiinteitä kuluja vilja-alaansa nähden.Siitä loytyy sen kannattavuus.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Tappinen - 25.11.07 - klo:20:09

Kun puimuri ja kuivuri alkaa olla loppuunkuluneet pitäisi karjatilallisen kiireesti alkaa laajentaa navettaa. Viljanviljely on vaan sellaista harrastelua.

Karjatila tuottaa kyllä kannattavasti viljaa,kunhan ei tule hankkineeksi liikaa kiinteitä kuluja vilja-alaansa nähden.Siitä loytyy sen kannattavuus.

Just noin.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Tappinen - 25.11.07 - klo:20:09

Kun puimuri ja kuivuri alkaa olla loppuunkuluneet pitäisi karjatilallisen kiireesti alkaa laajentaa navettaa. Viljanviljely on vaan sellaista harrastelua.

Karjatila tuottaa kyllä kannattavasti viljaa,kunhan ei tule hankkineeksi liikaa kiinteitä kuluja vilja-alaansa nähden.Siitä loytyy sen kannattavuus.

Just näin ja lehmätkin lentää..  Sitten ihmetellään työtaakan alla. Eukkokin lähti naapurin viljamiehen kanssa talveksi etelään kun oma isäntä vielä klipsuttelee vanhalla Faarilla kauraa pöydälle. Se on sitä monialayrittäjyyttä kun on varaa vähä kokeilla jokaista menetelmää.. Monet yrittävät hakea alasta toimeentulonsa kun jotkut pitävät alaa vielä elämäntapana. Mitenkähän pitkään SKF tekee vielä laakereita?

Koittakaas lukea tämän päivän maaseudusta Timo Kässin kolumni. Siinä on mielestäni paljon hyvää asiaa.

Koittakaas lukea tämän päivän maaseudusta Timo Kässin kolumni. Siinä on mielestäni paljon hyvää asiaa.

Vai oks KÄSSI lukenut otsikon alta tämän palstan jutut