Mutta kun ajatellaan sitä mitä kenenkin työ tuottaa jotain konkreettista tuloa, se peruslähdehän on maa,onhan kauppa ja teollisuuskin kyllä hyödyllisiä ja välttämättömiäkin juttuja mutta eiväthän ne mitään uutta tuota,(Puhumattakaan jostain ammattiliittojen toimihenkilöistä).
 ,
No,täähän on sitä vanhan ajan fysiokratismia, joka katsoi vielä asian siltä kantilta että maatalouden olis pitänyt maksaa kaikki yhteiskunassa kerättävät verotkin,koska ihmisellä itsellään ei ole mitään mistä veroja maksaa ilman että sen tyn tuottavuudesta olis mitään apua talouden kasvuun..
  Maatalouden tukirahoista on puhuttu niin ennenEU-ta kuin sen aikanakin ,mutta ei ole tullut julki sitä minne ne rahat päätyvät,investointituet virmoille,ja hehtaarituet samaan suuntaan halvan raaka-aineen saamiseen,ei muuten ollut hesarinkaan jutussa muutama päivä takaisin mitään mainintaa sen kummemmin tuottajan saamasta hinnasta niin lihasta kuin leipäviljastakaan,miks ei niitäkin vois panna näkyville tuonne mediaan,ehkä alkas kuluttajienkin silmät avautumaan siihen ketä syyttää siitä ruoan kalleudesta..

Minullakin on ollut ongelma, että kuinka paljon töitä kannattaa tehdä, kun ei etukäteen tiedä, jääkö kuluvan vuoden tuntipalkka plussalle vai miinukselle.

Jos palkka jää plussalle, kannattaa töitä tehdä mahdollisimman vähän, jotta tuntipalkka on parempi. Jos se taas jää miinukselle, kannattaa painaa tosi pitkää päivää, jotta on halvempi harrastus tuntia kohti laskettuna. Esim. squashin peluu maksaa tyypillisesti 3e/h, eli saman verran kuin viljanviljely.

Jossain määrin kun työnteon määräkin vaikuttaa tuntipalkkaan, niin yhtälö on aina vaan vaikeampi. Nykysuuntaus kuitenkin on, että kustannukset on tuloja suuremmat, jolloin kannattaa minimoida kaiken muun paitsi pelkällä lihasvoimalla tehtävän työn määrä. Työtä tehdessä tuppaa aina kulumaan löpöä tai sähköä. Toisaalta työtä tehdessä ei ehdi tuhlaamaan rahaa niin paljon kuin vapaa-ajalla. Ongelma on moniulotteinen.

Paremman kannattavuuskertoimen saa jos palkkaa jonkun tekemään työnsä normipalkkaa alhaisemmalla kustannuksella. Laskelmissa yrittäjän palkkavaatimus taitaa olla jotain 15€/h (en tiedä oikeaa vuoden 2011 lukua). Jos maksaa tuon alle jonkulle niin yrityksen palkkakustannus pienenee -> yrittäjän osuudeksi jäävän työn tuntipalkka ja kk nousevat 

Tulos on -> rahaa vähemmän tilillä mutta mittariluvut ovat kohdallaan 

Samanlainen on tämä tuntipalkkalaskenta  Ei tuo 3,4€/h kerro mitään vaikkapa siitä paljonko rahaa käytössä on. Tällaisia lukuja ilmoitetaan lehdissä ja mersuilla ajetaan. Ei ihme että kaupunkilaiset ihmettelevät mitä järkeä koko hommassa on. Ja epäilevät että maataloustuki on verovapaata ja ohi kirjanpitojen maksettavaa ilmaista rahaa 

Lihateollisuuden rakennetta ja kilpailukykyä täytyy parantaa, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen vaatii. ”Muuten tuottajille ei pystytä maksamaan riittävää hintaa lihasta”, hän perustelee.
Lihatalojen vaihtoehtoja ovat yhteistyön lisääminen tai jopa fuusio. Se vähentäisi teuraiden kuljetuksia ristiin rastiin. Toiveet kohdistuvat Atriaan ja HK Ruokataloon. Ne ovat paitsi suurimmat, myös viljelijäosuuskuntien suureksi osaksi omistamat.
=
...on ne vaan taitavaa liikemiespoppoota noi sekulit...   

Paremman kannattavuuskertoimen saa jos palkkaa jonkun tekemään työnsä normipalkkaa alhaisemmalla kustannuksella. Laskelmissa yrittäjän palkkavaatimus taitaa olla jotain 15€/h (en tiedä oikeaa vuoden 2011 lukua). Jos maksaa tuon alle jonkulle niin yrityksen palkkakustannus pienenee -> yrittäjän osuudeksi jäävän työn tuntipalkka ja kk nousevat 

Helpoin tapa nostaa kannattavuuskerrointa on pienentää palkka- ja pääoman korkovaatimusta.

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 25.05.11 - klo:11:37

MaasTul tänään:

****Työtuntia kohti jaettuna työansiota jää noin 3,4 euroa.

”Käytännössä maanviljelijät tuottavat raaka-aineet Suomen elintarvikesektorille lähes talkootyönä”, sanoo laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT:stä.****

  minä itte laittatu tunteja enempi kun maitotila

Tuulesta temmattu tuntipalkka

Vaikka 13,5 euron palkkavaatimus ei näytä sinällään suurelta, se ensinnäkin vaaditaan viljelijän itse kirjaamalle vuoden jokaiselle työtunnille. Viime vuodelta niitä oli ilmoitettu mainitut keskimäärin 2400, 6,5 tuntia vuoden jokaiselle päivälle koko maataloussektorilla vähätöiset viljatilat mukaan lukien. Lisäksi kuten VTV osoitti, työtuntien kirjaamisessa on vähintäänkin "arvionvaraisuutta".

tiedoksi: agronetin täyttö EI OLE työaikaa vesilahdellakaan

Laskelmahan perustuu painotettuun jakaumaan: Jos siitä tehdä suuresti oikovia keskiarvovertailuja, nin metsän mennään! Eiköhän tuo 2400 h ole tilakohtainen tuntimäärä. Pienellä viljatilalla tunteja voi olla vain 100, siinä kun suurella karjatilalla mennään lähemmäs 10.000 tuntia.

Ja edelleen: vaikka tuossa olisi hypoteettisesti puolet liikaa tunteja per maataloudessa työskentelevä, niin tuntipalkaksi ei tulisi edelleenkään kuin 6,80 €/h, joka sekin täyttää talkootyön määritelmän...

Ja mitä tulee VTV:n pyyhkeisiin: osoittivat tuolla männä vuotisella paperillaan, vain kuinka ulkona viraston "asiantuntijat" ovat maatalouden harjoittamisen realiteeteistä. Samalla tavalla mutkia oikoen professori Esko Niemi Aalto-yliopistosta munaa itsensä toistuvasti, joskin kansaan menevästi.

Maataloudessa on varmasti tehostamisen varaa, paljonkin. Mutta millä vauhdilla, rahalla ja lainsäädännöllä asia hoidetaan? 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.05.11 - klo:07:48

Paremman kannattavuuskertoimen saa jos palkkaa jonkun tekemään työnsä normipalkkaa alhaisemmalla kustannuksella. Laskelmissa yrittäjän palkkavaatimus taitaa olla jotain 15€/h (en tiedä oikeaa vuoden 2011 lukua). Jos maksaa tuon alle jonkulle niin yrityksen palkkakustannus pienenee -> yrittäjän osuudeksi jäävän työn tuntipalkka ja kk nousevat 

Helpoin tapa nostaa kannattavuuskerrointa on pienentää palkka- ja pääoman korkovaatimusta.

Nuo ovat vakioita. Jos normipalkka päätettäisiin laskea vaikka kymppiin, niin maatalouden kannattavuus tuplaantuisi 

onko huono tuntipalkka aina mtk:n, kepujen, politikkojen, tukien ym vika. Eikö joskus vois siinä pihamaan laidalla tutkia että voiko se syy piileksiä selän takana. Alahan on ainoa maassa missä yritetään tehdä niin monipuolista työtä mitä maatilan isännät harrastaa. Itse näen oman tilan taloudellisen kurimukseen ainoana syynä sen että koitetaan tehdä liian montaa asiaa. Vaikka perjaatteessa kaikki osa-alueet kannattais jos niitä tekis vaikka 3 kk vuodessa niin 3-8 tunnin jaksoissa niitä  ei saa kannattamaan.

onko huono tuntipalkka aina mtk:n, kepujen, politikkojen, tukien ym vika. Eikö joskus vois siinä pihamaan laidalla tutkia että voiko se syy piileksiä selän takana. Alahan on ainoa maassa missä yritetään tehdä niin monipuolista työtä mitä maatilan isännät harrastaa. Itse näen oman tilan taloudellisen kurimukseen ainoana syynä sen että koitetaan tehdä liian montaa asiaa. Vaikka perjaatteessa kaikki osa-alueet kannattais jos niitä tekis vaikka 3 kk vuodessa niin 3-8 tunnin jaksoissa niitä  ei saa kannattamaan.

Tod.näk. noin on... mutta tosiasiassa "systeemin" rakenne on suurin syyllinen... yrittäkää ees ajatella kuinka monesta rakosesta Kepu/MTK nyppää välistä... etenki ku sillä on monopolimainen asema monella tuotantoketjun osa-alueella    

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.05.11 - klo:16:37

onko huono tuntipalkka aina mtk:n, kepujen, politikkojen, tukien ym vika. Eikö joskus vois siinä pihamaan laidalla tutkia että voiko se syy piileksiä selän takana. Alahan on ainoa maassa missä yritetään tehdä niin monipuolista työtä mitä maatilan isännät harrastaa. Itse näen oman tilan taloudellisen kurimukseen ainoana syynä sen että koitetaan tehdä liian montaa asiaa. Vaikka perjaatteessa kaikki osa-alueet kannattais jos niitä tekis vaikka 3 kk vuodessa niin 3-8 tunnin jaksoissa niitä  ei saa kannattamaan.

Tod.näk. noin on... mutta tosiasiassa "systeemin" rakenne on suurin syyllinen... yrittäkää ees ajatella kuinka monesta rakosesta Kepu/MTK nyppää välistä... etenki ku sillä on monopolimainen asema monella tuotantoketjun osa-alueella    

Suomen maatalouden suurin ongelma on pinta-alojen pienuus ja se korjaantuu kun myönnetään tukioikeuksia raivioille.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 27.05.11 - klo:18:07

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.05.11 - klo:16:37

onko huono tuntipalkka aina mtk:n, kepujen, politikkojen, tukien ym vika. Eikö joskus vois siinä pihamaan laidalla tutkia että voiko se syy piileksiä selän takana. Alahan on ainoa maassa missä yritetään tehdä niin monipuolista työtä mitä maatilan isännät harrastaa. Itse näen oman tilan taloudellisen kurimukseen ainoana syynä sen että koitetaan tehdä liian montaa asiaa. Vaikka perjaatteessa kaikki osa-alueet kannattais jos niitä tekis vaikka 3 kk vuodessa niin 3-8 tunnin jaksoissa niitä  ei saa kannattamaan.

Tod.näk. noin on... mutta tosiasiassa "systeemin" rakenne on suurin syyllinen... yrittäkää ees ajatella kuinka monesta rakosesta Kepu/MTK nyppää välistä... etenki ku sillä on monopolimainen asema monella tuotantoketjun osa-alueella    

Suomen maatalouden suurin ongelma on pinta-alojen pienuus ja se korjaantuu kun myönnetään tukioikeuksia raivioille.

Mistäs ne tukioikeudet otetaan sinne raivioille, kenen köntästä?

Ihan sama.

Mää-itte ja spede on persaukisia kerjureita.

Lihateollisuuden rakennetta ja kilpailukykyä täytyy parantaa, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen vaatii. ”Muuten tuottajille ei pystytä maksamaan riittävää hintaa lihasta”, hän perustelee.
Lihatalojen vaihtoehtoja ovat yhteistyön lisääminen tai jopa fuusio. Se vähentäisi teuraiden kuljetuksia ristiin rastiin. Toiveet kohdistuvat Atriaan ja HK Ruokataloon. Ne ovat paitsi suurimmat, myös viljelijäosuuskuntien suureksi osaksi omistamat.
=
...on ne vaan taitavaa liikemiespoppoota noi sekulit...   

Liha-Finlandiaa viriteltiin ennen EU-jäsenyyttä, kaikki lihanjalostus piti keskittää yhden  monopolin taakse. MTK/kepun johdolla ostettiin pois yksityisiä firmoja aivan tolkuttomilla hinnoilla.

Persiilleen meni sekin suunnitelma, pohohojalaaaaset vetivät välistä.... jäljelle piti heidän mukaansa jäädä vain Atria. Mutta EU-jäsenyys ja EU:lta saatu lainatakuu pelasti nyk.  HK:n.

Voiko vielä ääliömäisempää oppositiopolitiikkaa olla... toistakymmentä vuotta hallitusvastuussa ja maatalousministerin posti... ja jo nyt huudetaan, että... voi helevetinhelevetti   
=
Uuden hallituksen pitää taata suomalaisille oikeus syödä kotimaista lihaa, vaatii keskustan työvaliokunta. Ruokaketjun heikoin lenkki on nyt viljelijä, puolue toteaa. Keskusta muistuttaa, ettei lihantuottajaa ei saa jättää yksin ongelmien kanssa. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on neuvotellut EU:ssa tukalan tilanteen helpottamiseksi. Myös uuden hallituksen on tartuttava lihantuottajien ongelmaan ripeästi, keskusta vaatii. Vaikka ruuan hinta nousee kaupassa, viljelijän tilipussissa tämä ei näy. Jokainen suomalaistiloilla tuotettu sianlihakilo tuottaa tappiota. Tällä hetkellä yhä useampi tila harkitsee tuotannosta luopumista.

Voiko vielä ääliömäisempää oppositiopolitiikkaa olla... toistakymmentä vuotta hallitusvastuussa ja maatalousministerin posti... ja jo nyt huudetaan, että... voi helevetinhelevetti   
=
Uuden hallituksen pitää taata suomalaisille oikeus syödä kotimaista lihaa, vaatii keskustan työvaliokunta. Ruokaketjun heikoin lenkki on nyt viljelijä, puolue toteaa. Keskusta muistuttaa, ettei lihantuottajaa ei saa jättää yksin ongelmien kanssa. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on neuvotellut EU:ssa tukalan tilanteen helpottamiseksi. Myös uuden hallituksen on tartuttava lihantuottajien ongelmaan ripeästi, keskusta vaatii. Vaikka ruuan hinta nousee kaupassa, viljelijän tilipussissa tämä ei näy. Jokainen suomalaistiloilla tuotettu sianlihakilo tuottaa tappiota. Tällä hetkellä yhä useampi tila harkitsee tuotannosta luopumista.

Joo... vähän myöhässä tämä nyt kyllä tulee  Mitä se EU:ssa neuvottelu muuten tässä vaikuttaa. Ongelma on lihan tilityshinta, ei kai sitä tarvitse käydä Ryssälistä kysymässä