niin no kaks mullitilaa on tehny tässä aivan vieressä jonkinlaisen konkan vuoden sisällä...

ei syy yksin kriisissä mut osansa kuiteskin...

en mää ainakaan ole yhdessäkään lehdessä ole nähnyt esim. 5 v toiminnassa ollutta loppukasvattamoa joka henkseleitään paukuttaa...

kyl avajaisten aikaan on vielä helppo hehkuttaa kun totuus ei ole vielä valjennut... 

Niin kauan kun on laajennusbuumi päällä ja nostetaan lainaa ja avustuksia niin menee hyvin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 22.04.11 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: farmer - 22.04.11 - klo:14:08

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 22.04.11 - klo:13:38

Sonneille ei ole tiloja eikä haluja rakentaa mitään eli olemme täysin riippuvaisia näistä mullikasvattajista, jos ne vähenee niin radikaalisti että vasikat eivät kulje niin meilläkin loppuu maidontuotanto ja oletan että on muitakin samassa tilanteessa.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa, jos maidontuotannon kannattavuus on siitä kiinni liikkuuko vasikat vai ei niin on varmaan syytä katsella peiliin ja miettiä löytyiskö sieltä syyllistä huonoon kannattavuuteen.

eihän tossa nyt mitään maidontuotannon kannattavuudesta puhuta vaan siitä että on hyväksi maitotilalle että sonninkasvatus on tuottoisaa jotta ne saadaan pois silmistä jotta voi keskittyä ydintoimintaan. Ihan sama pätee viljanviljelijöiden ja hiehonklasvattajien suhteen eli hyvä että ovat olemassa jotta maidontuottajista ei tule monialatäppäreitä.

Jotenkin siltä haiskahti kun sanottiin että maidontuotanto loppuu jos vasikat ei liiku.

Oot kyllä uskomaton! Sä siis etsit täällä rivienkin välistä jos jollakin ehkä sattuis menemään jostain syystä bisnekset huonosti että voisi siihen tarttua ja pönkittää omaa huonoa itsetunto tai huonoa ammattitaitoa tai huonoa onneaan omassa bisneksessä. Kyllä voi olla pikkumaisia ihmisiä. Hanki elämä!

Tuo sonnin kasvatus on hyvää pakko säästämistä kun niitä liki parivuotta kasvattelee ja ruokkii.

Tilinväli on vaan niin hemputin pitkä jotta vaatii vähän luonnetta jotta se isootili ei aivan heti oo syötynä.

meidänki kunnassa on monta isoa mullitilaa niin kyllä nänninnyplääjät saa katsoa suu auki heidän koneen vaihto vauhtia.ei maitotilalla pysty moiseen tai se on talosta lähtö

niin no jos on "iso" mullitila ei silloin pidä verrata edes robo navettaan vaan suurempaan...

mut mikä on loppupeleissä iso, yli 500 loppukasvatuspaikkaa

toisekseen tilojen taloudellinen menestys jaetaan esim neljänniksiin, heikoin 25%, 50% ja paras 25%.

ymmärtääkseni heikoin 25 pitäs normaalisti pysyä hengissä, keskiväli tienata palkaansa ehkä just ja paras neljännes tehdä voittoa... no nyt tilanne on ollu jo pitkään se että heikoin sinnittelee hengissä elää ulkopuolisilla tuloilla, keskivaihe saa sen verran rahaa ulos että saa pakolliset laskut maksettua ja just yksityistalouden kulunsa hoidettua ja paras neljännes tekee lievää tappiota... vai oliko liiankin positiivinen arvaus

velaton/vähävelkainen suuremman luokan sonnifarmari pärjää edelleen mut ei se kerro mitään siitä onko kannattavus kohdallaan
moni ostaa kateuskoneet myös ulkopuolisella rahoituksella tai esim sukanvarsisäästöillä menneiltä vuosilta....

Lainaus käyttäjältä: justus - 23.04.11 - klo:10:48

meidänki kunnassa on monta isoa mullitilaa niin kyllä nänninnyplääjät saa katsoa suu auki heidän koneen vaihto vauhtia.ei maitotilalla pysty moiseen tai se on talosta lähtö

niin no jos on "iso" mullitila ei silloin pidä verrata edes robo navettaan vaan suurempaan...

mielenkiintoista. Kiva olis tietää koska mullitila /emotila ylittää investoinnin suuruudella/työmäärällä/sitovuudella robonavetan. Toki niitä jo suomessa on mutta harvassa viellä.

Itse en kanssa oikein käsitä, tätä työnteon kehumista, maataloudessa kyse on pohjimmiltaan kumminkin yrittämisestä ja siinähän pitäisi kokoajan tehostaa työntekoa niin, että käytetty työaika kokoajan lyhenee suhteessa tuotettuun tuotannon määrään, muutenhan tilalla ei tapahdu kehitystä ollenkaan ?

Lainaus käyttäjältä: farmer - 22.04.11 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 22.04.11 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: farmer - 22.04.11 - klo:14:08

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 22.04.11 - klo:13:38

Sonneille ei ole tiloja eikä haluja rakentaa mitään eli olemme täysin riippuvaisia näistä mullikasvattajista, jos ne vähenee niin radikaalisti että vasikat eivät kulje niin meilläkin loppuu maidontuotanto ja oletan että on muitakin samassa tilanteessa.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa, jos maidontuotannon kannattavuus on siitä kiinni liikkuuko vasikat vai ei niin on varmaan syytä katsella peiliin ja miettiä löytyiskö sieltä syyllistä huonoon kannattavuuteen.

eihän tossa nyt mitään maidontuotannon kannattavuudesta puhuta vaan siitä että on hyväksi maitotilalle että sonninkasvatus on tuottoisaa jotta ne saadaan pois silmistä jotta voi keskittyä ydintoimintaan. Ihan sama pätee viljanviljelijöiden ja hiehonklasvattajien suhteen eli hyvä että ovat olemassa jotta maidontuottajista ei tule monialatäppäreitä.

Jotenkin siltä haiskahti kun sanottiin että maidontuotanto loppuu jos vasikat ei liiku.

Oot kyllä uskomaton! Sä siis etsit täällä rivienkin välistä jos jollakin ehkä sattuis menemään jostain syystä bisnekset huonosti että voisi siihen tarttua ja pönkittää omaa huonoa itsetunto tai huonoa ammattitaitoa tai huonoa onneaan omassa bisneksessä. Kyllä voi olla pikkumaisia ihmisiä. Hanki elämä!

No anteeksi vaan nyt arvon lypsikille, ehkä olen pikkumainen mutta en kyllä ymmärrä minkä helvetin takia maidontuotanto loppuu siihen että vasikat ei kulje? Itselläni on muuten ihan hyvä elämä ja asiat hyvin sekä henkilökohtaisessa elämässä että maataloudessa, en tarvitse mitään pönkitystä minkään suhteen.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 24.04.11 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: justus - 23.04.11 - klo:10:48

meidänki kunnassa on monta isoa mullitilaa niin kyllä nänninnyplääjät saa katsoa suu auki heidän koneen vaihto vauhtia.ei maitotilalla pysty moiseen tai se on talosta lähtö

niin no jos on "iso" mullitila ei silloin pidä verrata edes robo navettaan vaan suurempaan...

mielenkiintoista. Kiva olis tietää koska mullitila /emotila ylittää investoinnin suuruudella/työmäärällä/sitovuudella robonavetan. Toki niitä jo suomessa on mutta harvassa viellä.

onko kukaan puhunutkaan vuosiansioista tai yrittäjätulosta...

vertailun mittarit tiettävästi tuntipalkka, opo:n korko ja kannattavuuskerroin... tutki niitä esim. taloustohtorista...

niin ja ei investoinnin riskitasoa märitetä tiettävästi kokonaismiljoonilla vaan suhteessa tuottoon.

bonarina se että lihapuollella eläinpääoman määrä on iso verrattuna lypsikkeihin....

 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.04.11 - klo:09:00

mielenkiintoista. Kiva olis tietää koska mullitila /emotila ylittää investoinnin suuruudella/työmäärällä/sitovuudella robonavetan. Toki niitä jo suomessa on mutta harvassa viellä.

Maidontuottajille on rummutettu päähän aika kummallinen ja samalla tosi ylimielinen käsitys, että vain he tekevät työtä.

Kaikki sitovuus on suhteellista. Pieni käsityövaltainen karja sitoo suhteessa aivan tolkutomasti, vaikka päivittäinen työmäärä on aika rajallinen. Tällä pikkukarjamenttaliteetilla maitoporukka pitää yllä kuvaa kovista työtuntilukemista. Maitopuolelle laajentaminen on tullut tosissaan vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana. Siihen asti näperreltiin muutaman elikon kanssa kovat työtunnit tauluun. Maitotili on ollut todella kuukausipalkkatili, kun kerran joka tunnille on palkkaa saatu. Meille muille se olisi vain liikevaihtoa. valitettavasti.  


Laiska töitään ehtii niin kovasti luettelemaan kuin saitin maitoisännät konsanaan.  

sopii pikkutakki isännän mennä kokeilemaan työntekoa laajentavalla tilalla voi mennä pian paskat housuun tuon työmäärän kanssa

tuntipalkka on todellakin kohdallaan ko tunnit ynnätään luulen vastaavan kokoisella lihatilallaraha tulee joka tapauksessa vähemmällä työmäärällä joten lihatilan tuntiansio voi siten olla korkeampi kuin maitotilalla.

suurin osa nykysistä lihatuottajista on entisiä maidontuottajia joille ei aamunen hérätys sopinut vaan halusivat helpomman tuotannonsuunan  ja lihakunnan laskijat teki tosi hyviä suunitelmia taisi vähän mennä ylä kanttiin heidän laskelmat.sitä minä kans en ymmärrä että vanhat isännät sukupolvenvaihdoksen eellä tekee miljoona laitoksen uudelle isänälle,ei taida monikaan tietää mihinkä joutuu.Antas ensin mennä vanhoilla säädöillä,ja jos intoa riittää niin sitten ei kun laajentamaan

Täällä te kiistelette siitä, kenellä menee huonoiten
***** mitä luusereita

en mä muita tuotantosuuntia väheksy mutta kun joku anto ymmärtää että keskiverto mullitila  olis jotenkin isompi kuin robottitila niin siihen hieman purnasin. Mulla ainakin on se käsitys että ykkösenä on perinteiseellä lypsyllä järjestetty lypsynavetta. Sitten tulee robopihatot ja porsitussikalat ja lopuksi lihakarjat ja lihasikalat ym. Hyppäykset ovat viellä aika suuret. Tämä tarkoittaa sitä että eläinmäärät ja tuotantotilojen pitää olla samassa suhteessa jotta saavutetaan sama liikevoitto. Liikevaihto voi toki olla isompi näissä jälkimmäisissä.

Ihmeesti useiten todetaan että jotkut alle 30 lypsykarjat on harrastelua mutta kokemus sanoo että jos sen yli meinaa saada navetan hoidettua ilman ulkopuolista apua niin aika fakiiri saa olla.  oli lypsy sitten robolla tai ilman.

Lainaus käyttäjältä: Öljykangastakki - 23.04.11 - klo:12:32

Lainaus käyttäjältä: justus - 23.04.11 - klo:10:48

meidänki kunnassa on monta isoa mullitilaa niin kyllä nänninnyplääjät saa katsoa suu auki heidän koneen vaihto vauhtia.ei maitotilalla pysty moiseen tai se on talosta lähtö

Mullimiehillä on rahoitusyhtiön koneet. Maitoparoneilla on koneet ostettu kassavaroilla ja koneet uusitaan paljon useammin. Maitotiloilla on meillä päin järjestään sekä viljakalusto kuivaajineen, että rehukalusto viimeisen päälle parasta mitä rahalla saa.

Ei kai toiminnan päätarkoitus, ole maksimoida konekantaa ?

"Mutta kun minä HALUAN viljellä ylikoneellistettua tilaa" tuumasi eräs Hausjärveläinen sikaparoni aikoinaan...   

en mä muita tuotantosuuntia väheksy mutta kun joku anto ymmärtää että keskiverto mullitila  olis jotenkin isompi kuin robottitila niin siihen hieman purnasin. Mulla ainakin on se käsitys että ykkösenä on perinteiseellä lypsyllä järjestetty lypsynavetta. Sitten tulee robopihatot ja porsitussikalat ja lopuksi lihakarjat ja lihasikalat ym. Hyppäykset ovat viellä aika suuret. Tämä tarkoittaa sitä että eläinmäärät ja tuotantotilojen pitää olla samassa suhteessa jotta saavutetaan sama liikevoitto. Liikevaihto voi toki olla isompi näissä jälkimmäisissä.

Ihmeesti useiten todetaan että jotkut alle 30 lypsykarjat on harrastelua mutta kokemus sanoo että jos sen yli meinaa saada navetan hoidettua ilman ulkopuolista apua niin aika fakiiri saa olla.  oli lypsy sitten robolla tai ilman.

näin on kannattaisi pikku takki pellen käydä koittamasa mitä toi touhu on tos +30 lehmää ja siittä ylös

On se kun isot miähet kinasteloo..Väittäsinpä, että vaikka pistettäs 2 identtistä tilaa vierekkäin, täysin identtisilä koneistuksilla yms., niin toisella se vaan menis päin persettä ja toinen eikun toteuttas unelmaansa. Tekijöitä on joka lähtöön ja joku taitaa pudota jo ennen karsintojakii..