Lainaus käyttäjältä: D-Tune - 07.04.11 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 06.04.11 - klo:20:34

onhan se ihan hyvä että kerrankin täältäkin saa jotain muuta kuin *****ilua, - eli tietoakin , kun on tarpeeks vakavasta asiasta kyse!                                                 heh, mikä lie kun alkaa jo hieman tökkiä päivien työt kun noiten ensin lumien, sitten sohjojen ja nyt vesien kanssa turaa piiiitkkään iltaan aamusta aikaisesta ja hoitelee kantturat ja potkii vanhukset ....... muun muassa sivutöinään!


 perkule kun tulis kylälle työikäistä ..... vaikka somalikansaa!                         pääsis deletoimaan edes pikkuosan hommista toisille!

D-Tunen rekrytointipalvelu Oy hoitaa hyvännälöistä naistyövoimaa eestistä.

taitaa eestiläisten hinta karata jo aika ylös? somalit varmaan olis halvempia.

Kiinasta merikontilla.

Lainaus käyttäjältä: D-Tune - 07.04.11 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 06.04.11 - klo:20:34

onhan se ihan hyvä että kerrankin täältäkin saa jotain muuta kuin *****ilua, - eli tietoakin , kun on tarpeeks vakavasta asiasta kyse!                                                 heh, mikä lie kun alkaa jo hieman tökkiä päivien työt kun noiten ensin lumien, sitten sohjojen ja nyt vesien kanssa turaa piiiitkkään iltaan aamusta aikaisesta ja hoitelee kantturat ja potkii vanhukset ....... muun muassa sivutöinään!


 perkule kun tulis kylälle työikäistä ..... vaikka somalikansaa!                         pääsis deletoimaan edes pikkuosan hommista toisille!

D-Tunen rekrytointipalvelu Oy hoitaa hyvännälöistä naistyövoimaa eestistä.

taitaa eestiläisten hinta karata jo aika ylös? somalit varmaan olis halvempia.

somaleiden kans voi tulla after burner

 Päivemmällä selvittelin lannalle tiehyettä tuotantotiloista ulommas kun parin burnautin purkajan mekastus alkoi kuulua ruokintapöydältä, kaks ja neljä vee viikarit ulos lähteneet, kengät lievästi oikeissa jaloissa, takista eikä piposta mitään tietoa, pöydältä viimeinen rehutuppo ammujen eteen ja reipasta viittilointia, että enempi pitäis olla. Lupasinpa toimeen ryhtyä ja pyytelin heitä sisälle päin lähtemään, "nyt mennään äidin luo" ja "heippa" olivat vastaukset...pitipä silmäkulmaa kuivailla heidän poistumista katsellessa...

. itte haen työntekijällä vain helpotusta ihan jokapäiväisiin rutineihin sekä "auttamaan" tilan muihin hommiin. Samalla toivon pystyväni viettää lomat rauhassa kun tiedän että navetassa on melko pätevää väkeä.

Omasta kokemuksesta voin sanoo, että siinä on semmonen pieni riski niikun joku tuossa sanoikin, kun on vuosikaudet ollu naimisis niiden elukoiden kans voi tuo helpotus ollakkin se katkaseva heinänkorsi. Ittellä se kuvio meni tosin niin, että kun ensimmäisen kerran elämäs oli mahdollisuus tehdä mitä huvittaa, niin joutu huvitteleen ihan siellä asti ettei unta meinannu saada, puhelimeen vastata ja kirkolla käyminen hirvitti. Ratkasuksi tuli täs tapaukses täyskäännös jossa elukanpito pikkuhiljaa lopetettiin kokonaan ja sen, sääli sinänsä erinomasen pätevän, työmiehenki joutu lähettään takasin kotomaahansa

Nyt kun kattelee taaksepäin oon silti helevetin tyytyväinen että menin sen prässin läpi ja satuin selviämään hengissä, samalla siinä kumminki oppi että on muitakin tapoja elää kuin maidontuotanto ja tottapuhuen vieläpä paljon mukavampia elämäntapoja.

Silti oon sitä mieltä, että karjan koko ei saa alittaa sitä vähintään yhden työtekijän kokoluokkaa, se on ihan perseestä jos koko ajan saa selittää lomittajille kuinka meillä tehdään. Ja yks mikä on niin mahdollisimman paljon pitäs molempien puolisoiden, sikäli kun semmonen on, hallita "vähä kaikkee", ettei tartte poistoo ilmoittaes miettiä että millekkähän päivälle kyseisen mullin ilmoittais syntyneeksi 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 04.04.11 - klo:22:21

. itte haen työntekijällä vain helpotusta ihan jokapäiväisiin rutineihin sekä "auttamaan" tilan muihin hommiin. Samalla toivon pystyväni viettää lomat rauhassa kun tiedän että navetassa on melko pätevää väkeä.

Omasta kokemuksesta voin sanoo, että siinä on semmonen pieni riski niikun joku tuossa sanoikin, kun on vuosikaudet ollu naimisis niiden elukoiden kans voi tuo helpotus ollakkin se katkaseva heinänkorsi. Ittellä se kuvio meni tosin niin, että kun ensimmäisen kerran elämäs oli mahdollisuus tehdä mitä huvittaa, niin joutu huvitteleen ihan siellä asti ettei unta meinannu saada, puhelimeen vastata ja kirkolla käyminen hirvitti. Ratkasuksi tuli täs tapaukses täyskäännös jossa elukanpito pikkuhiljaa lopetettiin kokonaan ja sen, sääli sinänsä erinomasen pätevän, työmiehenki joutu lähettään takasin kotomaahansa

Nyt kun kattelee taaksepäin oon silti helevetin tyytyväinen että menin sen prässin läpi ja satuin selviämään hengissä, samalla siinä kumminki oppi että on muitakin tapoja elää kuin maidontuotanto ja tottapuhuen vieläpä paljon mukavampia elämäntapoja.

Silti oon sitä mieltä, että karjan koko ei saa alittaa sitä vähintään yhden työtekijän kokoluokkaa, se on ihan perseestä jos koko ajan saa selittää lomittajille kuinka meillä tehdään. Ja yks mikä on niin mahdollisimman paljon pitäs molempien puolisoiden, sikäli kun semmonen on, hallita "vähä kaikkee", ettei tartte poistoo ilmoittaes miettiä että millekkähän päivälle kyseisen mullin ilmoittais syntyneeksi                                                                                                                                                                             

  Nyt kun olet avautunut noinkin paljon niin voisit myös kertoa mikä sinut ajoi tuohon tilanteeseen,ja mikä oli se lähtökohta,kokeneen mielipiteistä olisi varman monelle aloittelevalle tilanpitäjälle jotain harkitsemisen arvoista asiaa..

Vaikka helppo tapa olisi lopettaa karjan pito niin täytyy olla myös vaihtoehto pitää karjaa niin että selviää ilman sitä loppuunpalamista. Vaikka alalla on töitä paljon niin on siinä paljon hyviäkin puolia verrattuna palkkahommiin tai vieraille urakoinnissa mitkä näen varteenotettavana vaihtoehtona näille hommille. Työn jaksamiseen mulla on sellainen käsitys että suuri osa ongelmista johtuu siitä että navetassa vastustaa vuodesta toiseen eli sonta ei mahdu mihinkään eikä se mee sinne minne pitää. Samoiten rehun tuonti vastustaa. Lisäksi kun siihen lisää toiminnalliset rakennelmat eli poikima ja sairasosastot on alimitoitettu niin homma tökkii ja vie aivan liian paljon energiaa.

Perjaatteessa pitäisi olla mahdollista tehdä toimiva navetta niin että siinä vois olla pari työntekijää tekemässä ja kun viellä ottaa tosissaan että lantalaan mahtuu ilman sen suurempia kikkailuja koko vuoden sonnat hyvin ja poikima ym osastoja on tarpeeksi että ei tarvitse miettiä miten näitä siirtelee jotta saa mahtuu niin homma voi olla melko mielekästä.

tuohon on taas pakko puuttua!   ite olen lopettanu tätä elukoiten pitoa jo liki kymmenen vuotta mutta asteelle on jääny!     nyt on kanturoita niin vähän että hirvittää mutta kun ei raaski luopua ja kun viälä peukku heiluu niin....

                teetin jopa poroarkilla suunnitelman luopumisesta kun oikein kerjäsvät mutta se anto vaan ihan perseestä olevaa toimintaa!

     nyt pitän pikkukarjaa vanhassa navetassa ( todella ) ja teen muuta toimintaa siinä sivussa.... toisaalta miksei voi lypsykarjaa pitää kun on noi vanhukset (liki 90-kymppiset ) tossa siivellä hoitettavana, - ollaan sidottu sittten kunnolla!

          en tiiä onko päässä vikaa mutta pidän tästä,   karja ja vanhukset ja puol kylää 'toisia vanhuksia' hyysättävänä ja yksityistie vielä hoilettavana, mutta kun mettähallituski tarttee palveluja, niihinki viälä on riittänny virtaa!

     yks naapuri kutsuu jo miuva turaseliks!                 mutta on niiiiin kiva heittää hälle klapei kun saa oikein syvämmen kyllyvestä turista kaikesta!         ja kalareseptiä vaihetaan joka kerta!

                  miä oon sellanen yksinäinen susi muta en petojen sukua ( fiatti )     olen yksin toimeen tuleva mutta myös immeisten kanssa juttuun tuleva joten ehkä pitää pärjätä ilman mielivikaa!

Nyt kun olet avautunut noinkin paljon niin voisit myös kertoa mikä sinut ajoi tuohon tilanteeseen,ja mikä oli se lähtökohta,kokeneen mielipiteistä olisi varman monelle aloittelevalle tilanpitäjälle jotain harkitsemisen arvoista asiaa..

Kyllä, hommakkaa sihteeri  . Tai ainakaan ei kannata liikaa järkeillä mitäs piirileikkiä seuraavaksi käsketään leikkiä, maalataanko rehusiilot vaikkapa jokainen eri EU-maan lipun väreillä

Tuota vms1 kuvailemaa lietehärdelliäkin joskus ajat sitten tuli kokeiltua kun navettaa laajennettiin ensin ja lietelaaria vasta toisena ja kyllähän sekin rassaa kun paska alkaa olla ritilöiden tasalla ja aina vain on turhan kylmää. Tai kun muutamassa päivässä puolen karjaa alkoi ontua ja sen jälkeen pestiin sorkkia, olikohan viikon vai kahden kuuri. Tai joku tymäkkä soluepidemia, monta lehmää joutuu ampuun pienen ajan sisällä, joku ripuli puolittaa maitomäärän ymym.. mutta  nuo on kaikki semmosia jotka kuuluu itte asiaan ja kaikkia voi ainakin jossain määrin ittekki koittaa torpata. Syövät miestä mutta jotenkin terveellä tavalla, mustimpana aikana ittelläkin oli mukavaa kun pääsi yksin lypsylle

Mutta kun on sen verran vanhanaikasista palikoista rakennettu järki, niin tasanen vitutus jostain saatanan korvausmerkiistä, rehupäiväkirjoista ja tekemättömistä syntymäilmoituksista sai sellaset mittasuhteet että piti tosiaan miettiä viittikö jonkun idiootin aivopierujen seurauksia odottaa vielä muutaman kymmenen vuotta niinkun kiltti hauva vai olisko muitakin elämäntapoja. Eihän noista eroon pääse nykymaataloudes mutta peltopuolella leikkimises on kuitenkin ihan eri mittasuhteet

Enkä mä tiedä olinko edes aito burnutti kun homma rupes aukeehen ihan ilman kallonkutistajaa tai kemikaaleja, mikälienee uhaallisempi kolmenkympin kriisi vai myöhäispuberteetti  . Mutta jos vinkkiä toivoit niin ainakin sen voin sanoa, että jos rupiaa tuntuun että systemaattista *****ilua on saanu oman osuutensa, niin kannattaa tehdä päätöksiä vaikka vähän isompiakin eikä jahkailla muutamaa vuotta. Pätee tietysti ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin

Itsehän sitä semmosta ei burnauttia tajuu, mut jos tulee joku jonka laskee edes kaveriks, joka sanoo et sulla kuule taitaa mennä ny vähän liian lujaa, nii ei ainakaa kannata kaasua lisätä.