Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 20.03.11 - klo:08:52

Maailmassa on käytetty ydinenergiaa yli 50 vuotta. Ydinvoimaloita on tuhansia. Ydinvoiman historiassa on tapahtunut kolme vakavaa onnettomuutta: Harrisburg (USA), Tsernobyl (USSR) ja Fukushima (Japani). Ydinvoima on turvallisempaa kuin lentomatkustus Nykyteknologialla, pahimmankin onnettomuuden sattuessa säteilyvaikutukset rajoittuvat paikallisiksi säteeltään maks. 100 km. Tämäkin alue on jälleen asuinkelpoista n.20-30 vuoden kuluessa mahdollisesta onnettomuudesta. Ydinvoima on ainoa järkevä vaihtoehto siihen saakka että tiede kehittää vety- ja fuusioenergiasta käytäntöön sopivia sovelluksia, eli näillä näkymin seuraavaksi 25-50 vuodeksi. Nyt olisikin aika unohtaa taikausko ja heppoiset vaatimukset ydinvoiman alasajosta ja ymmärtää faktat.

31. joulukuuta 2005 maailmassa oli yhteensä 443. Sen jälkeen ei tietääkseni ole käynnistynyt yhtään. Tuhansista puhuminen on täyttä kepuropakandaa.    Olkiluoto 3 oli aikoinaan ainut rakenteilla oleva reaktori.
Suunnitteilla on paljon, mutta niitä ei voida rakentaa, ennekuin löytyy tarpeeksi halpaa työvoimaa. Sijoittajat eivät rahoita. No suomessa ydinvoiman takaajana on eläkerahastot. Siksi kansan eläkeikää pitää nostaa. Tästähän tässä on kysymys.

Oliko toi nyt kai tarkoitettu vitsiksi....

En nyt viitsi tarkastella lähteitäni uudelleen mutta toi väite lienee täyttä skeidaa.....

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Kuitenkin edelleenkin alle kahdessa prosentissa voimaloista on sattunut vakavaan laskeumaan johtanut onnettomuus. Väitänpä että matkustajalennotkin joutuvat onnettomuuteen todennäköisemmin, vaikka sielläkin luonnollisesti tehdään kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi kun ihmisiä kuljetetaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Lainaus käyttäjältä: Lumo - 20.03.11 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Kuitenkin edelleenkin alle kahdessa prosentissa voimaloista on sattunut vakavaan laskeumaan johtanut onnettomuus. Väitänpä että matkustajalennotkin joutuvat onnettomuuteen todennäköisemmin, vaikka sielläkin luonnollisesti tehdään kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi kun ihmisiä kuljetetaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Siis mistä sä noita tilastoitasi ammennat??? Meikäläisen näkemyksen mukaan toi kaksi prosenttia on jo luokiteltavissa törkeäksi huolimattomuudeksi...

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: Lumo - 20.03.11 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Kuitenkin edelleenkin alle kahdessa prosentissa voimaloista on sattunut vakavaan laskeumaan johtanut onnettomuus. Väitänpä että matkustajalennotkin joutuvat onnettomuuteen todennäköisemmin, vaikka sielläkin luonnollisesti tehdään kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi kun ihmisiä kuljetetaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Siis mistä sä noita tilastoitasi ammennat??? Meikäläisen näkemyksen mukaan toi kaksi prosenttia on jo luokiteltavissa törkeäksi huolimattomuudeksi...

Parin prosentin todennäköisyys ei ole kovin suuri. Fukushimassa 4 reaktoria oli onnettomuudessa, Neuvostoliitossa yksi ja USA:ssa yksi. Neuostoliitossa tapahtui lisäksi historian pahimmaksikin epäilty pamaus rikastuslaitoksessa. 6 kpl onnettouuksia 443 laitoksessa on kuitenkin alle 2 prosenttia.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 20.03.11 - klo:14:10

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: Lumo - 20.03.11 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Kuitenkin edelleenkin alle kahdessa prosentissa voimaloista on sattunut vakavaan laskeumaan johtanut onnettomuus. Väitänpä että matkustajalennotkin joutuvat onnettomuuteen todennäköisemmin, vaikka sielläkin luonnollisesti tehdään kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi kun ihmisiä kuljetetaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Siis mistä sä noita tilastoitasi ammennat??? Meikäläisen näkemyksen mukaan toi kaksi prosenttia on jo luokiteltavissa törkeäksi huolimattomuudeksi...

Parin prosentin todennäköisyys ei ole kovin suuri. Fukushimassa 4 reaktoria oli onnettomuudessa, Neuvostoliitossa yksi ja USA:ssa yksi. Neuostoliitossa tapahtui lisäksi historian pahimmaksikin epäilty pamaus rikastuslaitoksessa. 6 kpl onnettouuksia 443 laitoksessa on kuitenkin alle 2 prosenttia.

Siin onhan noi sun juttus ihan kivaa skeidaa mutta meillä on esim. reaktrorin hätäjäähdytykseen varauduttu aivan eri tasolla ja Japanissa ollaan siten riippuvaisia nykyisistä ratkaisuista...

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 20.03.11 - klo:14:10

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: Lumo - 20.03.11 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Voimaloita lienee jo viitisen sataa kun mukaan lasketaan projektit.

tuo 443 olikin siis sekoomus propakantaa

Kuitenkin edelleenkin alle kahdessa prosentissa voimaloista on sattunut vakavaan laskeumaan johtanut onnettomuus. Väitänpä että matkustajalennotkin joutuvat onnettomuuteen todennäköisemmin, vaikka sielläkin luonnollisesti tehdään kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi kun ihmisiä kuljetetaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Siis mistä sä noita tilastoitasi ammennat??? Meikäläisen näkemyksen mukaan toi kaksi prosenttia on jo luokiteltavissa törkeäksi huolimattomuudeksi...

Parin prosentin todennäköisyys ei ole kovin suuri. Fukushimassa 4 reaktoria oli onnettomuudessa, Neuvostoliitossa yksi ja USA:ssa yksi. Neuostoliitossa tapahtui lisäksi historian pahimmaksikin epäilty pamaus rikastuslaitoksessa. 6 kpl onnettouuksia 443 laitoksessa on kuitenkin alle 2 prosenttia.

Siin onhan noi sun juttus rautaa ja meillä on esim. reaktrorin hätäjäähdytykseen varauduttu aivan eri tasolla ja Japanissa ollaan siten riippuvaisia nykyisistä ratkaisuista...

Suomessa ei ole tsunameita ja eikä onnettomuustilannetta voi tulla. Odottamattoman tilanteen hallintaan on Suomessa paljon paremmat resurssit kuin Japanissa. Pitää myös muistaa että Suomen reaktorit ovat erilaisia kuin mm. tshernobylissa eikä onnettomuus ole teoriassakaan mahdollista.

Suomessa ei ole tsunameita ja eikä onnettomuustilannetta voi tulla. Odottamattoman tilanteen hallintaan on Suomessa paljon paremmat resurssit kuin Japanissa. Pitää myös muistaa että Suomen reaktorit ovat erilaisia kuin mm. tshernobylissa eikä onnettomuus ole teoriassakaan mahdollista.

Eksä - vieläkää - huomaa et noi sun vedätykses ei uppoo sekulisakkiin 

Onko kukaan ajatellut,että sodan syttyessä noita voimaloita voidaan pommittaa?

  Tässä Japanin hommassa vielä, mitä se plutoniumin posahtaminen lisää sitä vaaraa,sernossahan ei sitä tainnut olla...

Länsimaisissa reaktoreissa ydinräjähdyksen todennäköisyys on minimoitu. Jäähdytysvesikiertoon annosteltava boori sitoo neutroneja joten todellista uhkaa tshernobylin kaltaiselle ydinräjähdykselle ei käytännössä ole.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 20.03.11 - klo:10:40

  Tässä Japanin hommassa vielä, mitä se plutoniumin posahtaminen lisää sitä vaaraa,sernossahan ei sitä tainnut olla...

Länsimaisissa reaktoreissa ydinräjähdyksen todennäköisyys on minimoitu. Jäähdytysvesikiertoon annosteltava boori sitoo neutroneja joten todellista uhkaa tshernobylin kaltaiselle ydinräjähdykselle ei käytännössä ole.

Miksei Japanissa käytetä booria ?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:18:04

Lainaus käyttäjältä: iskra - 20.03.11 - klo:10:40

  Tässä Japanin hommassa vielä, mitä se plutoniumin posahtaminen lisää sitä vaaraa,sernossahan ei sitä tainnut olla...

Länsimaisissa reaktoreissa ydinräjähdyksen todennäköisyys on minimoitu. Jäähdytysvesikiertoon annosteltava boori sitoo neutroneja joten todellista uhkaa tshernobylin kaltaiselle ydinräjähdykselle ei käytännössä ole.

Miksei Japanissa käytetä booria ?

Siellä käytetään koska ydinräjähdystä ei ole sattunut. Vain vetypaloja on havaittu.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 20.03.11 - klo:14:26

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 20.03.11 - klo:14:10

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: Lumo - 20.03.11 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.03.11 - klo:13:39

Suomessa ei ole tsunameita ja eikä onnettomuustilannetta voi tulla. Odottamattoman tilanteen hallintaan on Suomessa paljon paremmat resurssit kuin Japanissa. Pitää myös muistaa että Suomen reaktorit ovat erilaisia kuin mm. tshernobylissa eikä onnettomuus ole teoriassakaan mahdollista.

Kuuluisia viimeisiä sanoja...

Japanin ovat tähän asti suuremmalta katastrofilta pelastaneet suotuisat tuulensuunnat.

Ja turvallistahan se ydinvoima aina on, turvallista:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sy%C3%B6p%C3%A4+yleistyy+ydinvoimaloiden+l%C3%A4heisyydess%C3%A4/1135253122442

Muuttaisitteko ydinvoimalan naapuriin?