Niin käy kun ei maksa tos-siemennestemaksua.

Tuon hevostapauksen minäkin muistan , siitä meinasi oikeusjuttukin tulla ,mutta ei yksityisen hevosten omistajan rahat riittäneet oikeus juttuun ,kun vastasssa oli kansainvälisen myrkyfirman isot rahat ja  juristi armeija.

Ihan ensimmäiseksi: mitä tehoaineita Lontrel kombi sisältää?
Käyttömäärä syysvehnälle 3 litraa/ha. Löysin tiedon että pelkkä Lontrel sisältää klopyralidia 300g/litra.
Jokin nyt mättää...

Ihan ensimmäiseksi: mitä tehoaineita Lontrel kombi sisältää?
Käyttömäärä syysvehnälle 3 litraa/ha. Löysin tiedon että pelkkä Lontrel sisältää klopyralidia 300g/litra.
Jokin nyt mättää...

Lontrel Kombi(90912-79-1)
Lontrel Kombi; 2-Pyridinecarboxylic acid,3,6-dichloro-,mixt. with (4-chloro-2-methylphenoxy)acetic acid and 2-(4-chloro-2-methylphenoxy)propanoic acid ;

siis suomeksi 3,6-diklori-pikoliinihappoa, mikä mättää ?

Tässä seurattiin siis Lontrel Kombin yhtä tehoainetta, jolle herne on arka. Kyseiset tiedot ovat Lantmannen-lehdestä vuodelta 1983:

Ebbersten, S. 1983. Vad har drabbat ärterna? Vetemjöl! Lantmannen Nro 8, ss. 34-36.

Tutkija Sten Ebbersten on nykyisin SLU:n emeritus-professori. Häneltä pitäisi kysyä tarkempia tietoa.

Mättää mikä mättää.
Yleensä olen tottunut että jos jokin aine on kombi tai tandem tms, siinä on useampia seosaineita. Pohjana se joka esiintyy nimessä. Niinpä oletin että Lontrel Kombissa on klopyralidia kuten Lontrelissakin, ja jotain muuta.
Tällaisen listan löysin:
http://chaos.bibul.slu.se/sll/slu/aktuellt_fr_slu/ALU382/ALU382I.HTM

ja sen mukaan LK:ssa on klopyralidia, MCPA:ta ja mekoproppia.
Klopyralidia on meilläpäin Matrigonissa 100 g/litra eikä sitä käytetä vehnälle.
Lontrel on kolme kertaa väkevämpää kuin Matrigon. LK:n pitoisuutta en löytänyt.
Jos jossakin on käytetty yliannoksena ei-hyväksyttyä valmistetta, niin sekö aiheuttaa seurauksia jossakin toisessa maassa? Tämän hetken tilanteesta nähtynä.

Ihan tällaista näköjään netissä myydään.http://www.lookchem.com/cas-909/90912-79-1.html
Voisiko olla että vaikutus aine on kielletty tai vaihdettu haittavaikutuksien takia jossain vaiheessa EU.ssa, mutta maailmalla myydään vielä vanhalla reseptillä.  kauppanimi kumminkin sama. 

Jospa kysyttäisiin itse tutkijalta? Sähköposti löytynee helposti. Nuo tiedot, nimineen ja ppm:ineen, ovat siis suoraan Lantmannen-lehdestä ja Ebbersten nykyisin varsin arvostettu maatalousproffa. Ilmeisesti Lontrel Kombi:n koostumus oli vuonna 1983 erilainen? Tai tuo tehoaine poistettu kyseisten havaintojen jälkeen?

Tärkein pointti on kuitenkin se, että diklooripikoliinihappo vaikutti herneille tuhoisasti vielä silloinkin kun kasvualusta sisälsi enää 0,0004 ppm teho-ainetta. Ja se, jos mikäkin, on edelleen uutinen joka panee pohtimaan gramma-aineiden siunauksellisuutta..

luomu on tulevaisuutta

Nyt näemmä puhumme samasta asiasta eri nimillä, toinen on kemistien käyttämä nimitys ja toinen kaupan/maajussien käyttämä, sanoisiko kauppanimi vaikka se nyt ei ihan sitä tarkoitakaan. Lyhempi nimi tehoaineelle kuin kemiallisen kaavan mukainen.

Joillain pienannosaineilla on jälkivaikutusta maassa, kuten edellisen sukupolven aineillakin mutta jos määrä on pienempi, aine hajoaa lopulta nopeammin.
Vaikutus on lisäksi valikoiva, vain joitakin kasveja vikuuttava; sentyyppisiä mitä aine on tarkoitettu torjumaan.

Jos nyt palataan itse otsikkoon, en vetäisi suoraa yhtäläisyyttä torjunta-aineiden käytön ja siemennesteen huononemisen välille, ja ainakin yhteys pitäisi osoittaa aineiden käyttömäärien ja siimahäntien vähenemisen välillä. Pohjolassa tietääkseni torjunta-aineiden käyttö on kilomääräisesti vähäisempää kuin etelämpänä.

Enemmän huolestuttaa että suuri osa lisääntymisikäisistä naisista syö päivittäin hormoneja jotka nimenomaan estävät normaalin lisääntymisen.
Mitä tällainen vaikuttaa elimistössä, jos kerran hormonit häiritsevät jo jätevesien kautta kulkeutuneena kalojenkin lisääntymistä?

Jos nyt palataan itse otsikkoon, en vetäisi suoraa yhtäläisyyttä torjunta-aineiden käytön ja siemennesteen huononemisen välille, ja ainakin yhteys pitäisi osoittaa aineiden käyttömäärien ja siimahäntien vähenemisen välillä.

Jos luetaan otsikko, niin huomataan, että siinä lukee "Siemennestehälytys ja eräs epäily...". Ehdotan alkuperäisessä aloituksessani, että tutkijat ottaisivat tämänkin vaihtoehdon huomioon. Gramma-aineet tulivat Suomeen 1980-luvulla ja yleistyivät EU-liittymisen jälkeen. Hameväki söi hormoneja jo 1970-luvulla. Sekin vaihtoehto on tutkimisen arvoinen, mutta jos vehnäjauhon (eli jokapäiväisen leivän) näin pienet pitoiset vielä vaikuttavat, niin miksei poikasikiön tulevaan siittiötuotantoon?

Ongelman ydin on siinä, että joka ala on nykyisin fakki-idioottien hallitsema. Näin lääkärit eivät enää tiedä miten agronomit touhuavat..

Ongelman ydin on siinä, että joka ala on nykyisin fakki-idioottien hallitsema. Näin lääkärit eivät enää tiedä miten agronomit touhuavat..

Tuota ei pidä mennä sanomaan. Tänne ryntää kaikki gutigutit kertomaan kuinka asiantuntevia asiantuntijat on ja riski on niin pieni ettei sitä käytännössä ole

Yritin tuossa joskus gm-keskustelussa saada aikaan jotain rakentavaa, jotta fakkiutuminen edes hiukan vähenisi, mutta tutkijaporukka pitää kovasti yhtä siinä asiassa.... jokainen rymyää omassa siilossaan

Vai on siemenen heikkouteen löytynyt uusia syitä. Muutamia vuosia sitten tanskalaisten ja ruotsalaisten miesten siemenen laadun heikkenemisen syynä sanottiin olevan liian taijta brallor. Onko tuo syy jo heitetty romukoppaan? 

Vai on siemenen heikkouteen löytynyt uusia syitä. Muutamia vuosia sitten tanskalaisten ja ruotsalaisten miesten siemenen laadun heikkenemisen syynä sanottiin olevan liian taijta brallor. Onko tuo syy jo heitetty romukoppaan? 

Olisko muoti muuttunut niin kovasti. Itse ainakin 70-luvun lopulla muistan, kun farkkuja piti melkein vaseliinin kanssa vetää jalkaan... Luulisin tämän nykymuodin pitävän tuotantokoneiston sopivammassa lämpötilassa.

Petri