Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Ja yllättäen, vaikka maa- ja metsätalous lopetettiin Suomen EU-osa valtiossa vuonna 1995, eivät ravinnehuuhtoumat Itämereen olekaan kadonneet. Ympäristökeskuksen onkin nolona ollut pakko myöntää vuonna 2015 että "maa- ja metsätalouden" siivussa huuhtoumia olikin mukaan laskettuna luonnollisen eroosien mukainen luonnon taustakuormitus. Osavaltion pääministeri on pyytänyt julkisesti anteeksi aiemmilta maa- ja metsätalouden harjoittajilta valtion harjoittamaa yhteen kansanryhmään kohdistunutta syrjintää ja kiusaamista.
JK.
Syken mukaan typpipäästöistä ei tarvitse välittää, fosforin määrä on ratkaiseva mm. levälauttojen synnyssä.