• Tavallinen aihe

Aihe Maitohapot  (Luettu 24838 kertaa)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5398
Vs: Maitohapot
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Voisitko kertoa, että mikä järki niitä on keskenään sekottaa? Ja laittaa vielä "tujusti".
Paalit tuppaa säilymään ilman säilöntäainettakin, mutta lehmät syö paremmin jos sinne on jotain laitettu.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Nyt menee sitten F22+4x4+Bonsilage Forte ja Plus hitusen tujuna paaleihin. 'Tuju' tarkoittaa sekotettu 150 litraan vettä ohjeistetun 200 sijaan. Saas nähdä jos talven puolella laitan analyysiä tänne.
Voisitko kertoa, että mikä järki niitä on keskenään sekottaa? Ja laittaa vielä "tujusti".
Paalit tuppaa säilymään ilman säilöntäainettakin, mutta lehmät syö paremmin jos sinne on jotain laitettu.
Ihan puolivillaista kokeilua tämä on. Keskenään sekottamisen tarkotus on yrittää selvittää, onko monipuolinen säilöntäbakteeri/entsyymi/muu aine paletti mikään etu.

Tuo Aadamin cfu pointti tavallaan mietityttää. Vaan oko väliä syntyykö tarvittava cfu tiheys 100 osasta bakteeria A, vai 10/100 bakteereita A, B, C, D, E, F, G, H, I ja J.

Maittavuutta pidän suhteellisen tavoiteltavana ominaisuutena säilymisen lisäks.

Tuohan on semmoista pientä maatila mittakaavassa tehtyä kokeilua sitten jos vaan 100 ha alalla testailee ;D

100 hehtaaria yhdenmukaista kasvustoa. Eri asia kuin 100 hehtaarin kokonaisala.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Maitohapot
Tuo Aadamin cfu pointti tavallaan mietityttää. Vaan oko väliä syntyykö tarvittava cfu tiheys 100 osasta bakteeria A, vai 10/100 bakteereita A, B, C, D, E, F, G, H, I ja J.

Eri bakteerilajeilla on eri tarkoitus, toimivat eri tasoilla käymisprosessin eri vaiheissa. Laittamalla toimintatasoa pienemmän määrän ei koko prosessi käynnisty kyseisen bakteerin osalta ja jos näin käy useamman lajin kanssa, olisi ollut sama jättää aineet käyttämättä tai annostella niitä muuten vain liian vähän.
Tässä nyt korostuu mun nähdäkseni se, että biologisia säilöntäaineita pidetään edelleen uskon asioina ja niiden kehittämistä jonain salatieteenä tai uskomusjuttuna. Tässä kokeessa voit saada tulokseksi paremman maittavuuden tai sitten et, mutta syytä siihen et saa selville, koska et tiedä, mikä maitohapoista lopulta toimi oikein ja mitkä jäivät käyttämättä.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Minustakin tässä vaikuttaa olevan vähintään olettamuksia takana. Sattuuko Aadami tietämään lisääntyvätkö bakteerit rehussa käymisen aikana? Tämä olisi aika merkittävää tietää. Luin hieman tuosta cfu luvusta. Alkuvaiheen eli aineena annettu bakteeritiheys vaikuttaisi olevan tärkeä lähinnä siinä alkuvaiheessa, jotta voimakas käyminen lähtisi liikkeelle mahdollisimman nopeasti.

Jotenkin en ymmärrä mikseivät pieni määrä bakteereita tekisi työtään siinä määrin kuin niitä riittää, sama missä isokin, jos vain elinolot rehussa ovat kelvolliset. Monipuolisuudella on aina oma etunsa, eli jos yksi ei toimi, toinen hoitaa. Aina toimii joku. Sinänsä säilörehun teossa kun tuota lopullista kuiva-ainetta ei niin kovin tarkasti pysty ennalta määrittelemään.

Tietenkään ei tulla näkemään mikä bakteereista jos mikään toimi. Sitä vartenhan tulisi voida tarkkailla mikrobiologisia prosesseja reaaliajassa paalin sisässä. Tullaan vain näkemään toimiko kokonaisuus alkuunkaan. Teoreettinen biokemia on aina mukavaa aivojuppaa, mutta ei nyt arvostella tätä minään vakavana tieteellisenä tutkimuksena kun ainakaan tekijä ei niin vakavasti asiaa suunnitellutkaan. Tehköön joku muu vaikka näiden keskustelujen pohjalta tarkempia testeja jos tykkää.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Noni. Tässäpä tätä on. Toinen sato apilapitoista nurmea. Niitetty Samasz perhosella karhot yhdistäen, kuivannut reilun vuorokauden, paalattu Kronen kombilla 145cm paaleiksi, säilöntäaine biologisten seos Feedtech F22 + Sil All 4x4 + Bonsilage Forte + Bonsilage Plus, jotka sekotettu painepesurilla tohottamalla eli varmasti hyvin 150l tynnyreihin ohjeistetun 200l sijasta, eli hiukan tujua tavaraa.

suomileijona

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 458
Vs: Maitohapot
Ite lähetin 2 samanlaista näytettä menemään, ja toiseen paperiin pistin hapon ja toiseen sill-allin.. Tulokset muuten samanlaisia vaan hapolla oli sokeri 44, ja bakteerilla 20..

Siis bakteerilla tehty rehu kyseessä..

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Maitohapot
Eipä tuo kaalepin tavara poikkea säilyvyyden puolesta mitenkään verrattuna omaan säilörehuun vaikka onkin tehty vain yhdellä valmisteella. Eli sanoisin olevan hyödytöntä aineiden sekoittamisen. Toisaalta taas jos jokin valmiste loppuu niin ihan hyvin voi myös jatkaa toisellakin ::)
Analyysissä kiinnitti huomiota korkea ndf-kuitu kun sulavuuttakin oli kuitenkin hyvin. Mikä oli rehun raaka-aine kun saa tuollaisia tuloksia ???

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Samaa itekin ihmettelin. Ei korkea kuitu ja korkea sulavuus oiken tunnu samaan pakettiin kuuluvan. En osaa mitään sanoa tuohon. Raaka aine on 3. vuoden nurmi, perus agrimarketin seosta, jossa vielä melko maltillisesti apilaa.a

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Vaan on se minusta ja lehmistä aika priimaa tavaraa :) Haisee lasagnelle kun paalin avaa. Kohtuullisen ylpeä olen tuosta energiasisällöstä ja syönti indeksistä.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Maitohapot
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.

Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
Niin ajattelin että se eliminoisi tuon mikä on paras aine väittelyn, jos muutenkin tarvitsisi pari annosta bakteeria, niin ostaa muutamaa eri merkkiä ja lörtsäyttää sekaisin. Löytyisipähän ainakin joku bakteerikanta sitten seoksesta mikä toimii sattuneissa olosuhteissa, jos mikään. Lienisi kai fiksua valita tuolloin muutama mahdollisimman erilaisia bakteereja sun muita aineita sisältävä valmiste.

Oisko Sill All 4x4+Bonsilage+Stabil Plus+Feedtech F22=
Bakteerit(joistakin useita kantoja):
-Lactobacillus plantarum
-Lactobacillus salivarius
-Lactobacillus rhamnosus
-Lactobacillus brevis
-Lactococcus lactis
-Pediococcus pentosaceus
-Pediococcus acidilactici
-Enterococcus faecium
Entsyymit:
-β Glukanaasi
-Xylanaasi
-Amylaasi
-Sellulaasi
Muut:
-Natriumbentsoaatti
Peittoaa kai teoriassa minkä tahansa noista aineista yksikseen. Mitähän ne valmistajat tykkää ideasta...

Fiksua... jos biologisessa säilöntäaineessa on natriumbentsoaattia jonka idea on tappaa kaikki listalla edellä lueteltu  ;D Ja muistaakseni tuo toimii kunnolla vasta todella happamassa paikassa, pH-tasoilla 3,5 tai jotain. Kuitenkin happamuudessa jonne säilörehu ei ikinä mene  ;D

Ihanaa jos totta  ;D

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Maitohapot
Tässä viimeisin näyte uudenlaisesta raaka-aineesta. Rainataa+englanninraiheinää+puna-apila. Jotenkin tuo kosteus tuntuu olevan hieman pielessä kyseisestä näytteestä. Tai ainakin käsi/mututuntumalla vaikuttais kosteammalta. Paalirehussa näytteen ottaminen ruokintapöydältä on tietenkin aina hiukan epämääräistä, mutta tällä menetelmällä mennään toistaiseksi. Kuitua ihan älyttömän vähän, mutta muuten hyvää tavaraa. Elukat söi tuota rehua myös niin kuin se kuuluisa hullu puuroa. Kärki sil-allilla kaikki rehu tuoksuu samanlaiselta... hyvältä :)

Näytteenottopvm: 04.11.2012   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi: Pyöröpaali  Tulkinta >
Näytetunniste: Rainata 1.sato   Näytenumero: 8341233701   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,49   alle 4,92 (ka 451 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 12  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 27  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 4  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 268  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 97  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 451  g/kg   
Raakavalkuainen > 164  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 382  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 680  g/kg ka  660 - 680 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,9  MJ/kg ka   
OIV > 90  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 32  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 122   85 - 130 
Suppea kivennäisanalyysi   SJ > 
Kalsium > 8,8  g/kg ka  3,2 - 14,0 
Fosfori > 3,0  g/kg ka  1,8 - 3,6 
Kalium > 34,3  g/kg ka  10,2 - 33,1 
 

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitohapot
Nyt ihan tosissaan, eikö sokerin lisääminen rehuun pitäisi helpottaa biologisen työtä. Eikös ennenaikoina painorehuakin ole terästetty mm. juurikasmelassilla tästä syystä. Jos sitä sokeria lisäisi liuokseen, alkaisiko käyminen jo pöntössä.

Onko kukaan sekoittanut eri biologisia valmisteita. Mahtaako ne vahingoittaa toisiaan liuospöntössä.
En ole havainnut mitään vaikutusta aineissa vaikka olis eri aineita sekoittanut toisiinsa, yleensä omat vähäiset rehut tulee säilöttyä kyliltä jääneillä jämillä ;D eikä moiteen sanaa rehussa. Joskus jopa 1-2 päivää varjossa seisoneella aineella ajoin omat rehut, annostelu oli toki reilumpaa kuin normaalisti.
Niin ajattelin että se eliminoisi tuon mikä on paras aine väittelyn, jos muutenkin tarvitsisi pari annosta bakteeria, niin ostaa muutamaa eri merkkiä ja lörtsäyttää sekaisin. Löytyisipähän ainakin joku bakteerikanta sitten seoksesta mikä toimii sattuneissa olosuhteissa, jos mikään. Lienisi kai fiksua valita tuolloin muutama mahdollisimman erilaisia bakteereja sun muita aineita sisältävä valmiste.

Oisko Sill All 4x4+Bonsilage+Stabil Plus+Feedtech F22=
Bakteerit(joistakin useita kantoja):
-Lactobacillus plantarum
-Lactobacillus salivarius
-Lactobacillus rhamnosus
-Lactobacillus brevis
-Lactococcus lactis
-Pediococcus pentosaceus
-Pediococcus acidilactici
-Enterococcus faecium
Entsyymit:
-β Glukanaasi
-Xylanaasi
-Amylaasi
-Sellulaasi
Muut:
-Natriumbentsoaatti
Peittoaa kai teoriassa minkä tahansa noista aineista yksikseen. Mitähän ne valmistajat tykkää ideasta...

Fiksua... jos biologisessa säilöntäaineessa on natriumbentsoaattia jonka idea on tappaa kaikki listalla edellä lueteltu  ;D Ja muistaakseni tuo toimii kunnolla vasta todella happamassa paikassa, pH-tasoilla 3,5 tai jotain. Kuitenkin happamuudessa jonne säilörehu ei ikinä mene  ;D

Ihanaa jos totta  ;D

Mitään en tuosta natriumbentsoaatista tiedä, kuin että se on samaa kamaa mitä esim. luonnonmarjoissa kehkeytyy pakastettaessa. Feedtechin väki varmaan on ne joilta sen käytön logiikkaa kannattaa kysyä. Naapuri teki 2 vuotta paaleja tuolla F22 aineella ja hyviä kuulemma tuli.

suomileijona

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 458
Vs: Maitohapot
mitähän saa tänä vuonna kylkiäisinä, kun tilaa sill-allia? ::)

lope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 311
Vs: Maitohapot
Neljä vuotta nyt sil allilla tehneenä uskon siihen. Viime kesän teot oli enemmän kun haastavat, ja sain rehut säilymään. Eli luulen, että juuri äärioloissa toimii parhaiten. Kun kokemusta on myös bonsilagesta ja feedtecista.
Se että yks tekijä menee pieleen, esim se kosteus, ei vielä pilaa mitään, mutta jos parikin asiaa alkaa olla metsässä, vaikka nyt että siellä on myös tuhkaa, eli maata paljon mukana, ja rehu on märkää, sitten on mahdollista saada aikaan paskarehut. Siis näin Kärki- silillä.