Lainaus käyttäjältä: Aleksis Kivi - 24.03.11 - klo:09:44

Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.

Jaa niinku tähän tyyliin sukulaisten tiedot helposti löydettävissä 
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/Bulldata.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45580 

Kyseinen sonni itse ei kai ole Suomessa ollut käytössä, mutta poika on nytkin käyttölistalla ja menekki kuulemma hyvä sen jälkeen kun tiputtivat hinnan (tanskalaisten käskystä ?) kymppiin.

Niin, veit jalat suustani..

http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=CAN&regnum=103631566

http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=USA&regnum=61898306

Lainaus käyttäjältä: risa - 25.03.11 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: Aleksis Kivi - 24.03.11 - klo:09:44

Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.

Jaa niinku tähän tyyliin sukulaisten tiedot helposti löydettävissä 
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/Bulldata.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45580 

Kyseinen sonni itse ei kai ole Suomessa ollut käytössä, mutta poika on nytkin käyttölistalla ja menekki kuulemma hyvä sen jälkeen kun tiputtivat hinnan (tanskalaisten käskystä ?) kymppiin.

Niin, veit jalat suustani..

http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=CAN&regnum=103631566

http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=USA&regnum=61898306

http://www.vikinggenetics.com/fi/svavel/tjurblad.asp?breed=1&hbnr=45823&country=FIN

Heh, kokeilkaapas muut tuosta noita sukupuun "linkkejä" , onko mulla joku sensuuri päällä vai miks näyttää vähän valikoiden.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.03.11 - klo:14:33

mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.

Jes, ihan kuten Faba neuvookin, kun eivät saa kestävyyttä jalosteisiinsa surkean rakenteen takia..niin kelpaakin puhua että ympäristö vaikuttaa kestävyyteen niin paljon että ei sitä kannata jalostaa.
Kai niissä huonoissa oloissa etenkin vaaditaan eläimeltä paljon?

Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa? 

mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.

Päteekö sama urakointiin? karja on niin perseellään että ihan sama vaikka kävis vähä urakoimassa?
  sunnuntai illan kevennys, ei kelleen henk.kohtaisesti

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.03.11 - klo:14:33

mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.

Päteekö sama urakointiin? karja on niin perseellään että ihan sama vaikka kävis vähä urakoimassa?
  sunnuntai illan kevennys, ei kelleen henk.kohtaisesti

Tosta urakoinnista en tiedä mutta homma on hyvinkin sama kun että mietittäis pää puhki kasvilajiketta kun pelto on kalkitsematta, vesitalous mitä sattuu, kylvö ruiskutus puintiajat mitä sattuu, lannotus pielessä ja metsäkin varjostaa puolta peltoa. Tulos ei vaan synny silloin vaikka saisi kuinka hyvän kasvilajikkeen

No jopas, suoritus tuokin että NTM-paasaus menee jonkun ohitse. Jos sulle tulee Nauta-lehti ja ilmaisjakelu-lehti VG-Nytt, niin ei noissa lehdissä muusta oikein olekaan kuin NTM:stä. Jos ei ole tarkkailussa niin sitä NTM:ää ei lehmät saa. Olet ollut kyllä tosi lahjakas jos olet pystynyt sulkemaan silmäsi NTM-paasaukselta. Jos asia on vielä epäselvä niin asiasta on tietoa mm. täällä:
http://www.faba.fi/jalostus/lypsykarja/jalostusarvon_ennusteet/ntm-kokonaisjalostusarvo

Mitä on NTM? En ole kuullutkaan. Olen kuullut vain sanat indeksi ja jalostusarvo. Varmaan jotenkin liittyvät yhteen mutta miten?

Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa?  

Kyllä nimenomaan kestävyys on ollut VG:n jalostusohjelmassa eniten tapetilla, mutta kun pääpaino on ominaisuuksissa joiden periytyminen on heikkoa niin vaikea on sanoa että miten käytännössä tämä kestävyysjalostus toteutuu. Tärkeämpää kuin NTM on selvittää oman tilan tavoitteet ja oman karjan vahvuudet ja heikkoudet ja siitä tehdä sitten oma jalostusstrategia, kenenkään ei tarvi siis myötäillä VG:n NTM-jalostusta jos ne ei sovi omaan karjaan ja karjanomistajan ideologiaan. Tuo NTM karkeasti otettuna koskee lähinnä vain sonninemiä ja ASMO-karjan elämiä. Tavalliselle maidontuottajalle siitä varmaan ei ole isompaa hyötyä tai haittaa, jokainen silti tekee niiin kuin itse parhaaksi näkee. Joka tyylillä voi päästä yhtä tyydyttäviin tuloksiin, se on karjakohtainen asia loppujen lopuksi.

Lainaus käyttäjältä: Aleksis Kivi - 27.03.11 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.03.11 - klo:14:33

mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.

Jes, ihan kuten Faba neuvookin, kun eivät saa kestävyyttä jalosteisiinsa surkean rakenteen takia..niin kelpaakin puhua että ympäristö vaikuttaa kestävyyteen niin paljon että ei sitä kannata jalostaa.
Kai niissä huonoissa oloissa etenkin vaaditaan eläimeltä paljon?

Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa? 

http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/blogi/ajatuksia_ntm-arvosta/?1508_m=1632

Niinhän se on. Ymmärrän kyllä osan Johanna blogista, mutta en ymmärrä miten Faba ilmoittaa NTM korrelaatioksi kestävyyden osalta punaisella (?! ) rodulla 0,59 ja periytyminen on kuitenkin alhaista, joten painoarvoksi on laitettu peräti 0,09!!

Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella  eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.

Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.

Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella  eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.

Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.

Johannan tekstiä lainaten
"Tutkimusten mukaan kestävyyteen eniten vaikuttavat utareterveys, utarerakenne ja siinä erityisesti etukiinnitys , tuotos ja hedelmällisyys. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat mukana suuresti vaikuttamassa NTM-arvoon, joten tästä saadaan voimakas korrelaatio kestävyyden ja NTM-arvon kanssa. Negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia on joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi takakorkeus ja lypsytyyppisyys"

Mitenköhän oikeasti tapahtuu? Suurin osa ensikkopoistoista on varmaankin solujen ja hedelmällisyyden puutteen takia, ei rakenteen repsahtamisen takia.

Miten lypsytyyppisyys voi tulla tässä kuvaan paitsi vertaamalla mustien puolella rakennesonneja o maniin ja sen poikiin. On pikkuisen yleistävää.

Tuotoksen merkitys kestävyyteen? Aika paljastavasti kerrottu.

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 28.03.11 - klo:18:16

Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella  eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.

Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.

Johannan tekstiä lainaten
"Tutkimusten mukaan kestävyyteen eniten vaikuttavat utareterveys, utarerakenne ja siinä erityisesti etukiinnitys , tuotos ja hedelmällisyys. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat mukana suuresti vaikuttamassa NTM-arvoon, joten tästä saadaan voimakas korrelaatio kestävyyden ja NTM-arvon kanssa. Negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia on joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi takakorkeus ja lypsytyyppisyys"

Mitenköhän oikeasti tapahtuu? Suurin osa ensikkopoistoista on varmaankin solujen ja hedelmällisyyden puutteen takia, ei rakenteen repsahtamisen takia.

Miten lypsytyyppisyys voi tulla tässä kuvaan paitsi vertaamalla mustien puolella rakennesonneja o maniin ja sen poikiin. On pikkuisen yleistävää.

Tuotoksen merkitys kestävyyteen? Aika paljastavasti kerrottu.

Lypsytyyppisyys ja takakorkeus huonontaa kestävyyttä vain Amerikan holsteinlehmällä eli tämä EI varmasti koske ayrshireä, friisiläistä ja eurooppalaista holsteinia ja muita lypsyrotuja. Faba ja sen toimihenkilöt ovat vaan sekoittaneet asiat totaalisesti. He ovat USA:n reissulla nähneet sikäläiset lehmät ja kuulleet ja lukeneet niiden ongelmista ja heti samantien kuvitelleet että meikäläisellä pulleahkolla ayrshirellä olisi heti seuraavassa sukupolvessa kauhea kestävyys ongelma jos lypsytyyppisyys ja takakorkeus otettais vähänkin mukaan jalostukseen .. Näin nuo "meitä viisaammat" meitä vie. Mutta näinpäs toisenlaisia kestävyysennusteita (ei Faban kurssilla) joissa esitettiin että kun lypsytyyppisyys on huono (1-3) ja lisäksi muutenkin liian matalia ja esim rinnanleveys jo ensikoilla yli 7, niin se kertoo isommasta kestävyyden huonontumisesta kun "liiallisen" lypsytyyppisyyden ja takakorkeuden jalostaminen. Faba ja VG ovat nähneet nämä tutkimukset (jotka ovat tanskalaisia), mutta johtaakseen asiakkaitaan harhaan (että ne alle 100 lypsytyyppisyys ja takakorkeussonnit menisi kaupaksi) - Faba on kehitellyt teorian että lypsytyyppisyys ja takakorkeus huonontaa kestävyyttä, vaikka asia on oikeasti niin että kummankin ääripään lehmät pärjäävät kestävyydessä huonosti eli optimi ei ole kummassakaan päässä vaan usein keskivaiheen ja maksimin välimaastossa olevat pisteet ovat lantionkulmaa lukuunottaamatta optimaaliset. Eurooppalainen holstein on jo niin amerikkalaistunut että sen jalostuksessa liika lypsytyypppisyys ja takakorkeus voi hyvinkin olla jopa syynä huonoon kestävyyteen (lisäksi myös liian kapea rinnanleveys jne.). MUTTA ayrshiren kohdalla ei lypsytyyppisyyttä pysty liikaa jalostamaan, ayrshirestä ei edes meidän elinaikana saa niin lypsytyyppistä mitä holstein on nyt. Takakorkeuden jalostaminen kovin korkeaksi voi olla ayrshirelläkin jossainvveiheessa kestävyyttä huonontava, mutta huoleen ei ole aihetta kunhan aikuiskoot pysyvät alle 150 cm ja että ne ovat luustoltaan sopivan kevyitä ja lypsytyyppisiä sillä korkea ja raskas lehmä ei ole kestävä.

Lypsytyyppisyyden tai takakorkeuden vaikutus kestävyyteen on kokonaisuutena sen verran pieni, että voisi kysyä miksi se on nykyään Suomessa niin kovasti tapetilla?

Kun kerran kaikkiin rotuihin pitää saada lisää kestävyyttä ja heteroosia, niin miks kummassa ei meitin maidontuottajat ymmärrä käyttää risteytystä? Just oli juttua kmvetissä, ja melko merkittävää tuntuu olevan elinvoimasuuden lisäys kolmiroturisteytyksillä, kun vertaa puhtaisiin elikoihin. Näyttihän toi olevan kannattavuuskin reilusti parempaa. Tämä poika ainakin testaa. Tilasin pyttyyn juur sveitsin ruskeeta, ja tilasonniks on kasvamassa jersykkä. Meinaan siementää jalostuksellisesti(ntm) surkeinta ainesta ja jo valmiita kahen rodun risteytyksiä näillä. Niitähän jo muutamia löytyy, hyvii elukoita ovat olleetkin. Kyl mulle on tärkeetä toi aineksen laatu, ja kun nyt on jo vähän kokemusta esim niistä kauneista kanukeista tuolta ay puolelta, nii ei oo kanadalainen kyl ainakaan kukkaroon tuonu mitään lisää. Holsteinithän lypsää jumalattomasti, mutta kun ei niille mistään mitään erilaista löydy niin niillehän käy kuin faaraoille aikoinaan. Pakkohan täs on alkaa miettiä vaihtoehtoja. Veikkaan et noin viiden vuoden kuluttua tiedän aiheesta enemmän. Kun on ekat kolmirotuset poikinu toisen kerran. Ei multa oo koskaan meijjeri kysyny minkä värisestä elukast on maito tullu, eikä ainakaan elikon värin perustella maksanu. 

Risteytys ei sinällään tuo mitään jalostuksellista lisää, mutta voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu ihan puhtaan tuotantoeläimen kanssa (joita tietysti ylivoimainen enemmistö lehmistä on)
Jonkinlainen ongelma hommassa on se, että nauta lisääntyy sen verran hitaasti, että puhdasrotuisia eläimiä tarvitaan kohtalaisen runsaasti.

Risteytyskierto kannattaa kuitenkin suunnitella suht tarkkaan, en ole esim. missään nähnyt tutkimusta jossa Sveitsin ruskea antaisi hyviä tuloksia, jos kyseessä on (Brown Swiss rotu)
Minun silmiini osuneet tutkimukset näyttäisivät lähinnä neljän rodun toimivan hyvin risteytyksissä. Holstein, joka on homman perusta, Pohjoismainen punainen(maailmalla on käytetty lähinnä SRB:tä ja Norjan punaista, mutta RDM ja Suomalainen ay toiminevat yhtä hyvin), Montbeliarde (joka on kierrossa lähnnä vaihtoehto pohjoismaiselle punaiselle, jos halutaan vielä vähemmän lypsytyyppinen lopputulos) ja Jersey

Lypsytyyppisyyden tai takakorkeuden vaikutus kestävyyteen on kokonaisuutena sen verran pieni, että voisi kysyä miksi se on nykyään Suomessa niin kovasti tapetilla?

Sen takia tapetilla että nykynavettojen parret ovat jo sitä koko luokkaa että tavisäykky mahtuu makaamaan siellä ihanmitensattuu ja sotkevat parret ym. Lisäksi kun laajentajilla on jo holstein päärotuna niin jotta esim. äykky pärjää kilpailussa holsteinien kanssa niin niidenkin pitäisi olla jo aikuiskooltaan edes holsteinensikoiden kokoisia. Tästä syystä laajentajien pitäisi jo ennen laajennusta päättää kumman rodun valitsee, koska mietittävänä on parsien koko ja myös jos valitaan aperuokinta niin jos se on kovin energiapitoinen niin äykyt lihoo sillä. Jos valitsee yhden rodun niin pysyy sen mukaan mitoittamaan parret ja myös appeen koostumuksen ja nuorkarjankin ruokinta helpottuu. Joka tapauksessa yhteen rotuun panostamalla navettatyypistä ja ruokintasysteemistä riippumatta voi "management" olla helpompaa. Tämä ei toki suoraan liity tuohon takakorkeuden ja lypsytyyppisyyden jalostamiseen, mutta tärkeätä olis jalostaa niitä kohtuudella että lehmistä ei tulisi liian pieniä eikä liian isoja ja myös lypsytyyppisyys sopivassa määrin lisää tuotosta ja sitä kautta kestävyyttä. Lisäksi jalostamalla lypsytyyppisyyttä pystytään parantamaan myös utarerakennetta, mikä on myös usein syynä lehmän karjassa pysymiseen. Ihan ajatusleikkinä että me karjaihmiset tiedetään että holstein on jo huimasti äykkyä edellä tuotoksessa ja varsinkin rakenteessa ja mitä vielä; se on lypsytyyppisempi ja korkeampi kuin ayrshire eli lypsytyyppisyys tarkoittaa ainakin holsteinin kohdalla hyvää tuotosta ja rakennetta, nytkin on jo karjoja joilla kestävämmät lehmät ovat holsteinia. Tarvisko ayrshiren ottaa tästä oppia? Liika on liikaa lyspsytyyppisyydessä ja korkeudessa, mutta maltillinen jalostaminen voisi tuoda ayrshirelle sellaisen kilpailuaseman ettei tämä lehmämaailma menen täysin mustavalkoiseksi+