Nyt kun näyttää siltä että ensi keväänä ei juuri parane vilja-alaa ainakaan kasvattaa, niin ajattelin keskittyä kesto-/juuririkkakasvien, lähinnä juolavehnän ja valvatin hävittämiseen mekaanisesti.
Oisko otsikon mukainen työkalu pätevä laite moiseen tarkoitukseen?
Käyttäjäkokemuksia kaivataan erilaisilta maalajeilta.
Vai oisko parempi antaa kasvaa alkukesän ja sitten glyfosaattia päälle?
Miten kultivaattori pärjää yleensäkin kynnön korvikkeena?

Omat kokemukset tavallisesta kultivaattorista on sellaiset, että siipiterällä tai ilman tuppaa levittämään juolavehnän juurakoita - juurakot kietoutuvat terien runko-osiin, näin ainakin neliöprofiilisilla silmukkajousilla. Lieneekö muilla samanlaisia kokemuksia?

Kvik-up -tyyppinen vaattori on sitten asia erikseen. Idea tuntuu hyvältä.
http://www.kvik-up.dk/

Sellasen huomion tehny et voikukka ja saunakukka lisääntyy pirusti kun ajelee kultivaattorilla. Ei väliä onko "hanhenjalka" tai perinteinen kierreterä. Juolavehnään ei oikeen tehoa muu kun glyfo.

Omat kokemukset tavallisesta kultivaattorista on sellaiset, että siipiterällä tai ilman tuppaa levittämään juolavehnän juurakoita - juurakot kietoutuvat terien runko-osiin, näin ainakin neliöprofiilisilla silmukkajousilla. Lieneekö muilla samanlaisia kokemuksia?

Kvik-up -tyyppinen vaattori on sitten asia erikseen. Idea tuntuu hyvältä.
http://www.kvik-up.dk/

Koneen myyjä sanoo samaa kuin asiakkaat.


http://www.ekotjanst.fi/pdf/tehokkuutta.pdf


Kone on hyvä juolaa vastaan, mutta pirun hidas.

Mikä merkki ja malli olis hyvä jäykemmillä
maalajeilla?

Mikä merkki ja malli olis hyvä jäykemmillä
maalajeilla?

Helposti kysytty, hankalasti vastattavissa.

Naapuri veti muistaakseni 2,5 m jäykkäpiikkistä kultivaattoria 130 hv traktorilla tosi vaikeasti. Muutaman kymmenen metrin päässä itse ajoin 90 hv 3 m silmukkajousikoneella no... vähän vaikeasti, mutta meni kuitenkin. Suunnilleen samaan syvyyteen pyrittiin. Eroina maan multavuus ja kultivaattorin jousitus. Kyllä jäykkä maa vaatii jäykemmät piikit, jota työsyvyys pysyy. Oletan, että tarkoituksena on korvata kyntö. Kuinka syvälle on tarvetta päästä muokkaamaan? Meillä 10 cm pääsee vanhalla silmukkapiikkikultivaattorilla vaikka siipiterinkin varustettuna, mutta 15 cm on yleensä kerta-ajolla siipiterille liikaa. Kierreterillä 15 cm on tällä hetkellä maksimi, johon voi päästä sopivissa olosuhteissa. Siis meidän vanhalla Belarus-kultivaatorillamme. Maalaji on HeS, eli ei mahdottoman jäykkää, mutta silti tiivistä ja helposti tiivistyvää.

Jäykkä piikki vaatii vetokoneelta enemmän painoa ja tehoa. Tietysti, mitä jäykempi jousi, niin sama juttu. Jäykkä piikki menee maahan, mutta sekoittaa huonommin. Itse ajan tarvittaessa toiseen kertaan. Eräs tuttu, joka viljelee jäykempiä savia, kun itse viljelen, on kokeillut erilaisia koneita. Hän päätyi pitämään vanhan kultivaattorin. Olikohan se Väderstad tai Potila. Tarkempaa mallia en muista. Sanoi jäljen olevan mieluisampaa.

Meillä on luomuviljelyn vuoksi tärkeää, että kultivaattori torjuu myös juolavehnää. Siksi tiivistävää takapakkeria ei haluta. Kun juolan juuri jää kevyesti pintaan kuivumaan, on todennäköisempää, ettei se saa juurruttua uudelleen. Takapakkeri painaa juuren maata vasten, ja se pääsee helpommin uudelleen kasvuun. Sama koskee myös joitain muitakin kasveja.  Toisaalta takapakkeri ja tasoituslautaset tekevät tasaisemman jäljen, jolloin seuraavat muokkaukset ovat helpompia tehdä. Myös puolikesantoja tehtäessä voisi olla hyväkin, että takapakkeri laittaisi rikat nopeammin kasvamaan, jolloin niiden heikentäminen voisi sujua paremmin. Siksi irroitettava takapakkerikin on meillä pohdinnassa.

Suosittelen kysymään koneita kokeiluun tai jos jollakin lähialueella sellainen on, niin vaikka urakoimaan jonkinlainen ala. Parasta olisi toki saada se oman traktorin perään, niin tietää miltä se tuntuu vetää. Ja riittääkö traktorin teho ja paino sen vetämiseen. Lisäksi pitää tehdä itselleen selväksi, miten toimitaan. Kategorisesti oikeaa viljelytapaa ei minun mielestäni olekaan. Olosuhteiden mukaan pitää yrittää tehdä oikeat muokkausratkaisut ja sittenkin maatalous on onnenkauppaa. Alunperin itselläni oli tarkoitus viime vuonna syksyllä kultivoida n. 35 %, kyntää n. 35 % ja kevätkyntää tänä vuonna n. 30 % muokattavasta pinta-alasta.  Nyt märän syksyn vuoksi, jätin kaikki tekemättä. Keväällä kynnetään n. 60 % ja kultivoidaan 40 % muokattavasta alasta. Ja ei meidänkään maat kuulemma sovi kevätkyntöön... Joten saa nähdä, miten käy. Kuitenkin pidin tärkeimpänä, ettei maan hyvään vautiin päässyttä rakenteen paranemista pilata väärillä toimilla.

Olipahan ammattilaisen vastaus ja antoi miettimisen aiheita. Luomussa ollaan ja keskikesän kesannointikäyttöön tulee. Pellot nurmella. Maalaji Hes.

Don Essex aika samoilla linjoilla kuin minäkin, tosin minä en luomuile. Joustavuus tilanteen ja olosuhteiden mukaan on järkevää.

Sitä minä en ole aina ihan ymmärtänyt että jos kultivaattorilla korvataan kyntö, niin sitten kultivoidaankin sinne kyntösyvyyteen. Onhan se tietysti helpompaa mutta varmasti ei kevyempää.
Olen pitänyt maksimi kultivointisyvyytenä reilua puolta kyntösyvyydestä, jos syvemälle tahtoo niin sitten on rehellisesti kynnetty.

Muokkaussyvyyttä myös menetelmän mukaan vaihdellaan vuosittain, kynnöstä suorakylvöön.

No olen luomussa aika noviisi. Samoin kyllä muokkauksissakin. Kultivaattoreista olen yrittänyt ottaa selvää, koska luomusta huolimatta pyrin ainakin jossain määrin välttelemään kyntämistä. Lähinnä siksi, että uskon siihen, että käännettäessä maa ympäri, sen biologinen aktiivisuus hautautuu liian syvälle. Maa joutuu paljolti rakentamaan sitä uudelleen. Merkkinä tästä on olkien hajoamattomuus kyntökerroksen pohjalla. Siellä täytyy olla vain heikosti hajottajia ja sitä kautta aktiivisuutta. Muuten olki hajoaisi nopeammin. Tämän selvittelyn tuloksia tuossa edellä esitin.

Minulla on 2 Belaruksen kultivaattoria. Toinen ostettu joskus varmaankin 90- luvun alussa. Se oli ladon takana toistakymmentä vuotta kun muutoin suorakylvettiin. Luomuun siirryttyä kaivoin sen esiin pienten metsätöiden jälkeen. Aluksi tuntui, ettei sillä saa mitään aikaan. Tuntui liian kevyeltä ja löysäjousiselta. Varsinkin kun laitoin siihen hanhenjalkaterät. Se ei meinannut mennä maahan millään. Sitten tuli vastaan toinen samanmoinen kultivaattori kapeilla terillä muutamalla satasella. Ostin sen, ettei tarvitsisi kärkiä vaihdella eri tarkoituksia varten.

Nyt ajan keskikesän kesannon siten, että ajan kapeilla terillä n. 5 cm syvyyteen. Sitten hanhenjaloilla melko heti ristiin suunilleen samaan syvyyteen. Tällä yhdistelmällä saan nurmen juuret kohtalaisen silpuksi ja kesannon alku tehostuu. Siipiterillä ja hanhenjalkaterillä suoraan tuohon n 5 cm syvyyteen on vaikea päästä. Terät pyrkivät tukkeutumaan tai menemään turhan syvälle. Jos ensimmäisen kerra kultivoi suoraan 10cm asti, nousee pintaan aika hurjia kokkareita, jotka kasvavat vielä säästä riippuen aika pitkään. Toki nämä kokemukset koskevat omia kevyitä kultivaattoreita. Raskas nykyaikainen (ja minulle turhan kallis) peli saattaa toimia paremmin. Pikavaihtokärjet voisivat myös olla kätevät. Itse ratkaisin tosiaan ostamalla halvalla toisen kultivaattorin, jossa on eri kärjet. Samalla toinen toimii varaosakoneena tarvittaessa.

Kotkan poikii ilman siipii - mennään tietenkin ihan toiseen hinta- ja kokoluokkaan, ja siis ilman siipiä, mutta pari kertaa olen ollut näytöksessä katsomassa Köckerlingin kultivaattoreita, ja olin kyllä aika vakuuttunut niin jäljestä kuin tekniikasta.

Suuria ja kalliitahan nuo tuppaavat olemaan ja vaativat kovasti kilowatteja, mutta muokkauksen laatu, jäljen tasaisuus ja syvyydensäädön tarkkuus miellyttivät.
Toimisivat  varmaan hyvin myös keväällä jopa äkeen korvikkeena ja tarvittaessa sängen avaukseen suorakylvön edelle.
Taisi olla Vario-sarjan vekottimia.. en ole koskaan päässyt itse kokeilemaan omilla maalajeilla.
En tiedä pyrkivätkö tukkimaan jos on lakosänkeä, pahnaa ja juolavehnää hyvä cocktail ? Näytöspellot olivat aika hyvinhoidettuja, yllätys yllätys.

https://www.youtube.com/watch?v=mW1TulSIDBA

Mulla tollanen Agromaz 7teräinen siipiterä. Yrjö Tenkasen maahantuoma. Maksoi muistaakseni 5400€. Takana lautaset ja pakkeri. 6600 vallu vieny ihan kivasti ja naapuri kokeili 6400 niin sekin jaksoi hyvin. Juolasta en nyt niin osaa sanoa kyn oon välillä glyfotellu ja broadwaykin kurittaa mun mielestä juolaa. Viime vuonna tosin vaan lyhensi. Eikös sänkikesanto vänennä juolaa aika hyvin, jos et viljaa halua viljellä.

Kuitenkaan kaikki mallit ei mahtane toimia? Laukaisimet saisi olla mutta onko jousilla olevat tehty keveämmille, eli kierrejousipiikki tai hydraulinen=Taasen kallis.

Luomussa HeS pitäisi olla jo yhden nurmikierron jälkeen sen verran hyvässä kasvukunnossa, että kaikki kultivaattorit toiminevat ainakin jotenkin. Edellä mainittu Köckerling on kyllä kärkipäästä toiminnaltaan. Siihen saa ainakin lisävarusteena, ellei jo alkuperäisenäkin ole, pikavaihtokärjet. Jostain saa kyllä pikavaihtokärkisysteemin tarvikkeenakin, yksi tuttu on hankkinut muistaakseni silmukkapiikkiseen Väderstad Cultukseen. Köckerling on kyllä kärkipäätä myös hinnoiltaan...

Väderstadilla on useita malleja. Horch on myös hyvä mutta Köckerlingin tapaan aika kallis. Staltech on Koneviestin mukaan tarkoitettu erityisesti kevyille maille. Ei sopine. Koneviestin mukaan He-Va Triple Tiller Airy on testien paras luomuviljeluun keveytensä ja puuttuvan takapakkerin vuoksi. Työjälki silti ihan hyvä. Multivan hinattavasta pitävät ne, joilla sellainen on, mutta taitaa olla valmistus lopetettu ja käytettyjä kovin vähän markkinoilla. Lemkeniä sekä kehutaan, että haukutaan. Se on erittäin tehokas sekoittaja, mutta kuulemma lauttaa herkästi eikä siten sopisi kevyemmille maille. Näitä ainakin olen kuullut, en kuitenkaan testannut. Toki eri malleja ja erilaisia teräsysteemejä on kaikilla valmistajilla.

Itse kallistuisin uutena ostaessani He-Va Tripletilleriin ihan siksi, että se oli koneviestin mukaan suhteellisen edullinen ja kevyt. Vain takapakkerin varassa kulkevaa en ottaisi. Hinattava, josta takapakkerin saa pois, voisi olla mahdollinen.

Käytettynä etsisin vain suht edullista. Silmukkapiikkejäkin on monen vahvuisia. Jousitetut tai laukaisimin varustetut ovat jo varsin arvokkaita, ja minä pidän silmukkapiikin useaan suuntaan kohdistuvasta värinästä. Toki se saattaa myös kierrellä sen verran, ettei aina joka paikka muokkaudu tasaisesti. En ole kuitenkaan huomannut asiassa mitään ongelmaa. Kovin leveä siipi ei välttämättä ole niin hyvä. Koneen rakenne on kyllä avara ja se vaikuttaisi tukkeutumattomalta, mutta tilanne on vähän yllättävästi toisin päin. Leveä siipi kuulemma lauttaa helposti ja siksi se voi myös tukkeutua helposti. Piikkiakseleita olisi hyvä olla ainakin kolme, ehkä jopa neljä. silloin ei runsaskaan olki helposti tukkea. Minulla 3 rivinen toimii suunilleen samassa kuin vanha Kvernelandin aura Huonosti niitetty apila tai puimaton herne eivät kyllä mene läpi kummastakaan. Sen olen kyllä testannut.

Toi agromaz on isoilla jousipiikeillä. Ei oo ollu valittamista. Ihan kaikista tiukimpia savia mulla ei kyllä oo mutta muuten on kaikki maat menny. En oo yli 10km/h vauhtia pitäny ku on sen verran kiviset maat että tulee murikat takalasista sisään muuten mutta veikkaan että jollain multasemmilla mailla saattais mennäkin. Savilla kyllä täristää ja hakkaa kovalla vauhdilla.

Naapuri joka on luomussa ottaa heinät pois, kyntää, sen jälkeen kultivointi pitkin loppukesää.

Itellä kire melko jäykillä piikeillä. Siinä on oisko 10cm leveät kierreterä kärjet. Taitaa olla tiheempi ku nää potila väderstad silmukkapiiki kultivaatorit. Pellon kunnosta se on kiinni uppoaako se piikki tai kuinka raskas se on vetää.