Voinhan olla väärässäkin... ehkä jopa toivon olevani... mutta silti epäilen kerrankin olevani oikeassa.
Tukikiintiöiksi ne kyllä muuttuu, mutta jakojäännös todellakaan ei jää Suomeen jaettavaksi...

eurooppaa ei suomen maatalous voisi vähempää kiinnostaa.

Musta tuntuu et KJL maalaa turhaan piruja seinille. Eu:n suuntaa kiinnostaa vain ja ainoastaan se ettei litramäärä kasva C-alueella. Jos/kun siitä pidetään huolen kansallisesti, ei Eu:ta tarvitse kiintiöasiassa murehtia. Tämä voi johtaa kovaan sakkoperintään kiintiöylityslitroille ihan muutaman vuoden sisään.

Oma veikkaukseni on, että kiintiöiden loputtua ne tosiaan muuttuvat tukikiintiöiksi sen hetkisen määrän mukaan.

Tässä päästään siihen mielenkiintoiseen asiaan, että millä tuotannon kasvamista rajoitetaan tässä tilantessa. Asialla olisi pitänyt olla jo vuosia sitten, kun suunta c-alueen tuotannon kasvulle alkoi olla näkyvissä. Nyt uhkaillaan kiintiönylityssakoilla ja kaikilla päättömyyksillä, vaikka takeita tulevasta ei anneta. Kohta ollaan samassa tilanteessa kuin 80-luvulla; kiintiötä ei anneta vaikka polvillaan anelisi... Kehitä siinä sitten tilaa 

tahi kehitä tilaasi me vedämme maton jalkojesi alta

Meinaateko että lopettajien kiintiöt muutetaan arvottomiksi?

Oma veikkaukseni on, että kiintiöiden loputtua ne tosiaan muuttuvat tukikiintiöiksi sen hetkisen määrän mukaan.

Ja irroitetaan tuotannosta.

Mitäs luulette. Mitä lopettavien tilojen kiintiöille tapahtuu 

niistä tulloo kiintiöpakolaesie

niistä tulloo kiintiöpakolaesie

Njäh njäh ja heleveti joo 

Meinaateko että lopettajien kiintiöt muutetaan arvottomiksi?

Niin siinä käy... ja sit ne jaetaan ranskalaisille, saksalaisille, italialaisille, hollantilaisille, tanskalaisille jne... Tuo jodavaarin kommentti tuotannosta irrottamisesta ei sekään liene kaukana totuudesta... eli tuota mitä tuotat, tukioikeus on tukikiintiön verran. Siis jokaisen yli menevän litran tuotat ilman tukea ja siihen vielä lisättynä tukioikeuden/tukikiintiön ylityksestä tuo Apemiehen mainitsema ylityssakko, joka todella peritään viimeistä senttiä myöten ja tilitetään prysseliin... ja jaetaan....

Lopputulos on kuitenkin se, että suomalaiset poliitikot pääsi EU:n kapinetteihin... kahvia kaatelemaan. Ja tilanne vois olla ihan yhtä paska ilman Eurostoliittoakin.

Jos veikkauksia aletaan esittämään, niin itse veikkaan samaa mallia kuin uudessa etelän tuessa. Eli maksetaan lypsylehmille tukialuekohtainen korvaus. Silloin tuki olisi samanlainen koko maassa ja ainakin muodollisesti irrotettu tuotannosta. Jos pohjoisen tuotanto uhkaa kasvaa edelleen, niin lehmäkohtaista tukea leikataan. Tuki pysyisi tällöin maitosektorilla, mutta ei olisi enää tuotantoon sidottu. Samalla taloudellinen optimi saavutteitaiisin alhaisemmalla tuotostasolla, mikä johtaisi alhaisempaan tuotantointensiteettiin ja ainakin teoriassa pienentäisi maitotonnikohtaisia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä malli olisi tuottajienkin kohtalaisen helppo hyväksyä.

Juuri näin nämä asiat on hoidettu tässä eurostoliitossa ku KJL kirjotti. Ja Aatami+ kumppanit ei voi ku ihmetellä olematonta tukee.

Eikös isompien tilojen pitäny kannattaa pienemmällä tuella...

Jos veikkauksia aletaan esittämään, niin itse veikkaan samaa mallia kuin uudessa etelän tuessa. Eli maksetaan lypsylehmille tukialuekohtainen korvaus. Silloin tuki olisi samanlainen koko maassa ja ainakin muodollisesti irrotettu tuotannosta. Jos pohjoisen tuotanto uhkaa kasvaa edelleen, niin lehmäkohtaista tukea leikataan. Tuki pysyisi tällöin maitosektorilla, mutta ei olisi enää tuotantoon sidottu. Samalla taloudellinen optimi saavutteitaiisin alhaisemmalla tuotostasolla, mikä johtaisi alhaisempaan tuotantointensiteettiin ja ainakin teoriassa pienentäisi maitotonnikohtaisia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä malli olisi tuottajienkin kohtalaisen helppo hyväksyä.

Tuo asia on vaan juuri toisinpäin. Lehmä tarvitsee ylläpitoon sen verran energiaa, että esim. kaksi 6000 maitokiloa tuottavaa lehmää tuottaa kasvihuonekaasuja huomattavasti enemmän kuin yksi 12 000 kg maitoa tuottava lehmä.

Esim. kaksi 750 kiloa painavaa lehmää tuottaa yhteensä 12000 kiloa maitoa--> energiatarve 124 Mj päivässä, kun yksi 12 000 kg tuottava kuluttaa päivässä 74 MJ. Päästöt kasvanevat suht lineaarisesti kulutetun energian suhteessa. Muita intensiteettiin liittyviä seikkoja puitiin jo aikaisemma keskituotosketjussa..

Pellervoinstituutin maito-seminaarissa vuonna 2008 oli puhumassa brittiläinen ilmastoasiantuntija (ei nyt tule nimi mieleen) ja tärkeä viesti oli, että lehmien osalta korkea tuotantointensiteetti on kasvihuonekaasujen osalta paras ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 22.01.11 - klo:12:54

Jos veikkauksia aletaan esittämään, niin itse veikkaan samaa mallia kuin uudessa etelän tuessa. Eli maksetaan lypsylehmille tukialuekohtainen korvaus. Silloin tuki olisi samanlainen koko maassa ja ainakin muodollisesti irrotettu tuotannosta. Jos pohjoisen tuotanto uhkaa kasvaa edelleen, niin lehmäkohtaista tukea leikataan. Tuki pysyisi tällöin maitosektorilla, mutta ei olisi enää tuotantoon sidottu. Samalla taloudellinen optimi saavutteitaiisin alhaisemmalla tuotostasolla, mikä johtaisi alhaisempaan tuotantointensiteettiin ja ainakin teoriassa pienentäisi maitotonnikohtaisia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä malli olisi tuottajienkin kohtalaisen helppo hyväksyä.

Tuo asia on vaan juuri toisinpäin. Lehmä tarvitsee ylläpitoon sen verran energiaa, että esim. kaksi 6000 maitokiloa tuottavaa lehmää tuottaa kasvihuonekaasuja huomattavasti enemmän kuin yksi 12 000 kg maitoa tuottava lehmä.

Esim. kaksi 750 kiloa painavaa lehmää tuottaa yhteensä 12000 kiloa maitoa--> energiatarve 124 Mj päivässä, kun yksi 12 000 kg tuottava kuluttaa päivässä 74 MJ. Päästöt kasvanevat suht lineaarisesti kulutetun energian suhteessa. Muita intensiteettiin liittyviä seikkoja puitiin jo aikaisemma keskituotosketjussa..

Pellervoinstituutin maito-seminaarissa vuonna 2008 oli puhumassa brittiläinen ilmastoasiantuntija (ei nyt tule nimi mieleen) ja tärkeä viesti oli, että lehmien osalta korkea tuotantointensiteetti on kasvihuonekaasujen osalta paras ratkaisu.

Välillä 6000-12000 asia on varmasti niin kuin sanot, mutta siitä tässä ei ole kyse. Tarkoitin lähinnä niitä viimeisiä litroja, joita pyritään heruttamaan erittäin voimakkaalla väkirehuruokinnalla. Tällä hetkellähän taloudellinen optimi lehmäntuotoksella saavutetaan varsinkin C-alueella hyvinkin korkealla tuotostasolla. Tuen maksaminen maitokilojen sijaista lehmien lukumäärän perusteella laskee tätä jonkin verran. Se mikä sinun laskelmastsi puuttuu on eri rehujakeiden ekotehokkuus.

 En nyt tiedä, mistä nuo energian tarpeet on saatu, mutta eivät voiko oikein pitää paikkaansa. Vähän alakanttiin tuntuvat olevan.

MTT:n sivuilta saa kaavat ja osviittaa...

Esim.

Esimerkki energiantarpeesta lehmälle, joka painaa 650 kg ja lypsää 40 kg energiakorjattua maitoa (ekm) päivässä:

Energian tarve (MJ ME/pv) = 6500,75 × 0,515 + 5,15 × 40 kg ekm/pv = 272 MJ ME/pv

 

Esimerkki energiantarpeesta lehmälle, joka painaa 550 kg ja lypsää 20 kg energiakorjattua maitoa päivässä:

Energian tarve (MJ ME/pv) = 5500,75 × 0,515 + 5,15 × 20 kg ekm/pv = 161 MJ ME/pv

Tuolta Mtt:n sivuilta juuri nuo kaavat otin minäkin, kiireessä jäi lähde mainitsematta.

Noiden rehujakeiden osalta en sano yhtään mitään, niitä pitäisi tiedustella vaikka MTT: tutkijoilta.

http://www.ilmankos.fi/uploads/vanhat%20luennot/katajajuuri.pdf Tuolla on jotain tietoa aiheeseen liittyen.

Ostorehujen osuus päästöistä näyttäisi olevan pienempi kuin tilalla tuotettujen rehujen. Vilja taitaa tosin olla noissa tilalla tuotetuissa mukana.