Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lämmin kasvattamo  (Luettu 19340 kertaa)

UCD

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1440
Vs: Lämmin kasvattamo
Raskaan pihvikarjan paikka ei ole ritiläpalkilla. Sorkka on kaikenkaikkiaan huono "kenkä" rakolaittialla seisoskeluun. Maantapa ja täppärin mukavuudenhalu eivät tee asiaa eläimen kannalta katsottuna yhtään paremmaksi.

 Onko ongelmana alustan kovuus, raot, eläimen paino vai kaikki yhdessä? Kovalla lanta- ja ruokintakäytävällähän lypsylehmäkin tallustaa.

Sorkan pohjapinta-ala ei hirveesti vaihtele aikuisella naudalla. Kun painoa kertyy 200-300 kg enempi niin se lepää likipitäen samalla alalla ja kun siitä alasta on sitten osa rakopalkkia eli ilmaa, voi arvioida mikä on paine jäljellä olevalla kantopinta-alalla... teräviä palkinreunoja ynnä muita häröjä edes ajattelematta.

Ja sitten sorkassa on kaksi puoliskoa... ei jaa sekään painetta kovin tasaisesti... kavio olisi kätevämpi. :D

Viimeksi muokattu: 15.01.11 - klo:14:13 kirjoittanut UCD

Losers always whine about their best. Winners go home and f*ck the prom queen ....

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Lämmin kasvattamo
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..

*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.

Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi? Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
Käteinen ratkasee

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Lämmin kasvattamo
Onko ongelmana alustan kovuus, raot, eläimen paino vai kaikki yhdessä? Kovalla lanta- ja ruokintakäytävällähän lypsylehmäkin tallustaa.
Ritiläpalkin ongelma on se sorkan "räpsyminen" rakolattialla kävellessä. Osa sorkasta ottaa painon vastaan osan ollessa ilmassa. Askeleen jatkuessa sorkkakynsi usein räpsähtää ja tästä seuraa valkoviivan repeäminen ja sitten ontumista. Kumimatto palkilla auttaa.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

jps

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 807
Vs: Lämmin kasvattamo
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..

*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.

Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi?

*** Antaisin 180 tukikelpoista päivää pois ja kasvattaisin vasikkalaskua 30%, ei kiitos.

 Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?

*** Lämpimältä puolelta teurasikä n. 19 - 20 kk ja kylmästä n. 21 kk. Jatkossa tarkoitus tehdä lisää kylmää tilaa ja kaikki teuraat sitä kautta. Kasvatusajalla 21-22kk.

Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???

*** Omilta pelloilta, yli 6 kk:n ikäiset eivät saa kuin kivennäistä ostorehuna, lisävalkuaisia ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Viljaa annetaan n.6-7kg/pää.
Eihän tuo kasvatustapa mitään yleistä hyväksyntää saa, mutta täytyy tarkistaa käytänteitä sitten jos se kannattavuuskriisi eksyy tänne meillekin päin.

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Lämmin kasvattamo
Niin, voihan sen noinkin ajatella. Mutta sinulla on myös rahaa kiinni eläimessä ja rehuissa 180 vrk kauemmin,kun tälle kaikelle laskee 6% koron tulee siitäkin jonkinlainen summa. Eikö ole ongelmaa rasvoittumisen kanssa? Oletko ajatellut pihvirotujen kasvattamista?
Käteinen ratkasee

mlahti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2445
Vs: Lämmin kasvattamo
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..

*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.

Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi?

*** Antaisin 180 tukikelpoista päivää pois ja kasvattaisin vasikkalaskua 30%, ei kiitos.

 Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?

*** Lämpimältä puolelta teurasikä n. 19 - 20 kk ja kylmästä n. 21 kk. Jatkossa tarkoitus tehdä lisää kylmää tilaa ja kaikki teuraat sitä kautta. Kasvatusajalla 21-22kk.

Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???

*** Omilta pelloilta, yli 6 kk:n ikäiset eivät saa kuin kivennäistä ostorehuna, lisävalkuaisia ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Viljaa annetaan n.6-7kg/pää.
Eihän tuo kasvatustapa mitään yleistä hyväksyntää saa, mutta täytyy tarkistaa käytänteitä sitten jos se kannattavuuskriisi eksyy tänne meillekin päin.

aika kova viljamäärä. jos meillä laitettas ton verran niin säilörehua ei menis minkään vertaa..

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Lämmin kasvattamo
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..

*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.

Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi? Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
Nyt päästiin asian keskiöön 8)

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Lämmin kasvattamo
Minkä hintaista tuo perunarehu mahtaisi olla. Kuinka paljon sillä voi korvata viljaa? Syötättekö pelkkää ohraa vai jotain muuta lisäksi, kauraa, vehnää...?
Oletteko kokeileet Melassileikettä tms?

Tuohon kasvatusaikaan vielä, että myös tiliväli kasvaa puolella vuodella. Eläin vie kasvatuspaikan seuraavalta.
Käteinen ratkasee

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Lämmin kasvattamo
Niin, voihan sen noinkin ajatella. Mutta sinulla on myös rahaa kiinni eläimessä ja rehuissa 180 vrk kauemmin,kun tälle kaikelle laskee 6% koron tulee siitäkin jonkinlainen summa. Eikö ole ongelmaa rasvoittumisen kanssa? Oletko ajatellut pihvirotujen kasvattamista?
Noilla koroilla ei kyllä ole mitään vaikutusta. Ja kovin oleellista vaikutusta ei ole kasvatusajallakaan paitsi teoriassa jos saisi selville kun eläimen kasvu alkaa hidastua, voisi hyvin kasvavia pitää silloin pidempäänkin.    Oleellista sen sijaan on se minkä hintaisella ruokinnalla saadaan se eläin kasvamaan. Ja millä kustannuksilla muuten, eläinpaikan hintaa ei enää tässä voi miettiä jos se eläinpaikka jo on.

jps

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 807
Vs: Lämmin kasvattamo
Minkä hintaista tuo perunarehu mahtaisi olla. Kuinka paljon sillä voi korvata viljaa? Syötättekö pelkkää ohraa vai jotain muuta lisäksi, kauraa, vehnää...?
Oletteko kokeileet Melassileikettä tms?

*** Kaikkia noita teollisuuden sivutuotteita on kokeiltu, nyt menee vain ohra-kauraseosta, jonkin verran viljellään myös vehnää, mutta tosi vähän.
Tähän mullinkasvatukseenkin pätee aivan hyvin J.Tammisen teesit:" Keep it simple..."

Tuohon kasvatusaikaan vielä, että myös tiliväli kasvaa puolella vuodella. Eläin vie kasvatuspaikan seuraavalta.
 
*** Pitkä tiliväli tosin lisää haasteita taloudenhallintaan, täytyy muistaa pitää pää kylmänä. Tuohon korkopolitiikkaan vielä, mistä muualta saa nykyisin 6% koron sijoitetulle pääomalle?

Optimisti tuossa jo vihjasikin pääasiasta. Paljon puhutaan eläinmääristä, päiväkasvuista, yms, mutta mun mielestä tällähetkellä oleellisin asia kannattavuuden suhteen on se kuinka saa kulut hallittua. Pääluvut, kasvuraportit ja kunniakirjat ei elätä ketään, kyllä ne vain valitettavasti on viivan alle jäävät eurot jotka ratkaisee.

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Lämmin kasvattamo
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?

Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Käteinen ratkasee

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: Lämmin kasvattamo


Optimisti tuossa jo vihjasikin pääasiasta. Paljon puhutaan eläinmääristä, päiväkasvuista, yms, mutta mun mielestä tällähetkellä oleellisin asia kannattavuuden suhteen on se kuinka saa kulut hallittua. Pääluvut, kasvuraportit ja kunniakirjat ei elätä ketään, kyllä ne vain valitettavasti on viivan alle jäävät eurot jotka ratkaisee.


miks osa pääsee samoilla eväillä eli esim säilis +ohra yli netto 800 g/pv kasvuihin ja osa alle 500...  eikös tuolla luulis olevan väliä...  ???

Eli OSAAMINEN kunniaan  ;) ;D
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Lämmin kasvattamo
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?

Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.

Aivan. Raha maksaa aina olipa se omaa tai vierasta 8)

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: Lämmin kasvattamo
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?

Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.

Aivan. Raha maksaa aina olipa se omaa tai vierasta 8)

pihvisonnille pääoman korko on yli 10 snt/kg ja silti loppukasvattelijat eivät tahdo pääomia itselle vaan maksavat mieluummin teurastamoon :o :o
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Lämmin kasvattamo
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?

Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.


Lihakarjatilalla pitää olla rehua tarpeeksi. Savimailla nurmisadon vaihtelut ovat niin suuria että liemessä olet, jos yrität pitää varastot pieninä. Kun sinulla olisi myydä, rehun hinta on naurettavan alhainen ja kun sinun on pakko ostaa, liian kallis sinulle. Teurastusiän vertailussa varastokoroilla ei ole merkitystä kun rehua korjataan ja varastoidaan kuitenkin joka kesä runsaaksi vuodeksi. Koron voi laskea vaikka niille tilapäisluotoille jotka tarvitset teurastiliä odottaessasi. Teurastamolta saat tilitysennakkoa jopa pikavippifirmaa eduillisemmin. Jos saat muualta varmaa 6% tuottoa, suuntaudu sinne muualle.

Ennen hairahtumista nauta-alalle kannattaa miettiä mitä jps:n sonnien 6-7 päivittäisellä viljakilolla saisi 0,6 naudanlihakilon sijaan? Viljan hinnalla 260 - 300 €/tonni menee tasoihin naudanlihan 3 € kilohinnan kanssa (korsirehut vielä päälle). Ota selvää kuinka paljon sian- ja linnunlihaa noilla jyvillä saisi ja mieti onko kuluttajan/veronmaksajan mielekästä kompensoida ero sinulle.