Näin se oikeesti meni 
http://www.youtube.com/watch?v=zyYmgUiQ7Aw

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 07.01.11 - klo:13:57

Mua nyt jurppii se että aika harva tuntee historiamme. Me ajauduimme talvisodan rauhan ja sen jälkeen Venäjän painostuksen jälkeen Saksan, siis fasistien liittolaisiksi. Kun Saksa aloitti operaatio Barbarossan, siis hyökkäyksen Venäjää vastaan, me jouduimme mukaan sotaan kun Saksa käytti hyökkäyksissään Suomen tukikohtia. Kun Venäjä vastaiskuna kohdisti pommitukset meidän kaupunkiamme vastaan, me koimme olevamme mukana sodassa.

Mua taas jurppii se, että sä et tunne sitä ollenkaan... ja kirjottelet tänne ihan täyttä roskaa   

Osaat kai asiantuntijana kertoa mikä tuossa lyhyessä analyysissäni meni pieleen.

Ai niin, ne sun maanpetturisukulaisesi jäi mainitsematta....

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.01.11 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 07.01.11 - klo:13:57

Mua nyt jurppii se että aika harva tuntee historiamme. Me ajauduimme talvisodan rauhan ja sen jälkeen Venäjän painostuksen jälkeen Saksan, siis fasistien liittolaisiksi. Kun Saksa aloitti operaatio Barbarossan, siis hyökkäyksen Venäjää vastaan, me jouduimme mukaan sotaan kun Saksa käytti hyökkäyksissään Suomen tukikohtia. Kun Venäjä vastaiskuna kohdisti pommitukset meidän kaupunkiamme vastaan, me koimme olevamme mukana sodassa.

Mua taas jurppii se, että sä et tunne sitä ollenkaan... ja kirjottelet tänne ihan täyttä roskaa   

Osaat kai asiantuntijana kertoa mikä tuossa lyhyessä analyysissäni meni pieleen.

Ai niin, ne sun maanpetturisukulaisesi jäi mainitsematta....

No eihän tossa muuta ole viassa kuin se, että analyysi on luotu tarkoitushakuisesti ...
Suomi ei ollut liitossa "fasistisen Saksan" kanssa, fasisitinen Saksa on neuvostotermi ja ei ihan totuuden mukainen, fasismi oli Mussoliinin luoma ideologia Italian käyttöön, Saksalaiset ei itse kutsuneet itseään fasisteiksi ?
Siitäkin on useita mielipiteitä, ajautuiko Suomi Saksan liittolaiseksi Talvisodan jälkeen vai valitsiko Suomi Saksan jo Talvisodan lopussa, kun taipui rauhaan Saksan lupausten saattamana, myöhemmin saatavista hyvityksistä.

Toisaalta kyllähän Suomalaiset aloittivat sotatoimet Saksalaisten rinnalla, ennenkuin mitään pommituksia oli suoritettu tai muita sotajulistuksia annettu, esim. sukellusveneet laskivat verkkoja ja miinoja Suomenlahden laivaväylille ja näin käytännössä sulkivat ne käytöstä.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 06.01.11 - klo:22:38

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.01.11 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 06.01.11 - klo:02:44

Kiinahan voi aina suunnitella sotia, mutta on kokonaan eri asia aloittaa ne käytännössä - saati viedä menestykselliseen päätökseen.

Kyllä Kiina suunnittelee ja tulee myös käymään sotia, sellaisia pieniä joita käy jenkitkin kokoajan jossakinpäin maailmaa, näillä pikkusodilla pidetään pörssikurssit liikkeellä ...
Kiina todennäköisesti sekaantuu joidenkin Afrikan maiden sisäisiin sotiin, sillähän on siellä varsin mittavia sijoituksia, sekä vähän körmyyttää Taiwania aina jossakin välissä, tämän lisäksi Kirgisia on mielenkiintoinen alue ihan siinä Kiinan länsirajalla, etnisiä levottomuuksia on jo valmiiksi valtiossa ja mullahit/talepaviaanit on siellä nosteessa ...

Pienet sodat ovat asiaa erikseen, mutta ei Kiinasta ole käymään oikeasti suuria sotia. Kyllähän Kiina pelaa maailmalla siinä missä USA ja Venäjäkin, mutta nuo kaksi ovat tulivoimaltaan täysin eri tasolla. Siis mikäli olisi tarpeen oikean sodan tullen käyttää voimaa.

Totta vain osittain, Kiina ei ole tekniikaltaan niin takapajuinen valtio kuin aina annetaan ymmärtää, maailman investoinneista on valtaosa suuntautunut sinne viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja tehtaat on varsin nykyaikaisia, näin on myös ne tuotteet mitä niissä tehdään, Kiinalla on näiden nykyaikaisten tehtaiden takia myös erittäin suuri tuotantokapasiteetti, eli se voi luoda varsin nopeasti iskukykyisen nykyaikaisen armeijan jos niin haluaa, vaikka nykyiset joukko-osastot ei sitä olisikaan tällä hetkellä.
Esim. Venäjä on infasfuktuuriltaan varsin vanhojen tehtaiden varassa ja myös aseet, vaikka niitä paljon onkin, on pääosin yli kaksikymmentä vuotta vanhoja varastoja.

Eihän Kiina mikään Pohjois-Korea ole, mutta ei toisaalta USA:kaan. Suursotaa käytäisiin myös ydinaseilla ja niissä Venäjä on selvä ykkönen.

Itseasiassa kaikki kolmehan ovat uudistamassa asevoimiaan.

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne.

Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan.

Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi.

Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne.

Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan.

Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi.

Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

Näinhän se meni, ulkoministeri Molotov halusi ratkaista Suomi-ongelman lopullisesti.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 08.01.11 - klo:05:56

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne.

Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan.

Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi.

Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

Näinhän se meni, ulkoministeri Molotov halusi ratkaista Suomi-ongelman lopullisesti.

Totta, mutta kuvio oli selkiintynyt Suomen sen aikaisille johtajille jo Talvisodan aikana ja tähän perustui myös se päätös, että apua Briteiltä ja Ranskalta ei oteta vastaan, vaan Suomi taipui rauhaan Saksan toiveiden mukaisesti, samalla Suomi siirtyi lähemmäksi Saksaa, möynsi nille kauttakulkuoikeuden Lapin kautta Norjaan ja nikkeliä Petsamon kaivoksilta.

Kiinalla on isoja omia ongelmiakin:

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/01/kiina_taistelee_aavikoitumista_vastaan_2272381.html

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne.

Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan.

Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi.

Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

olet lukenut suomen sinivalkoisen kirjan

Kiinalla on isoja omia ongelmiakin:

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/01/kiina_taistelee_aavikoitumista_vastaan_2272381.html

Nykyinen hallituksen linjaus on myydä suomen pohjavesi varannot ulkomaisille suuryrityksille, ja miksi ? Eikös yksi syy ole tuossa linkissä

Mutta ei, Suomenkansa on kuin H Moilainen, kun ei ittu puupäät tajua, niin ei tajua.

Kyllä tätä kansaa viedään kuin pässiä narussa Myykää saman tien koko Suomi, että suomen herrat saa sen kultaisen kädenpuristuksen, maailman herroilta

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 08.01.11 - klo:05:56

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne. Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan. Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi. Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

olet lukenut suomen sinivalkoisen kirjan

Jummalaut´... mul on toi opus tuolla kirjahyllyssä... oon jopa lukenu sen  

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 08.01.11 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 08.01.11 - klo:05:56

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne. Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan. Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi. Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

olet lukenut suomen sinivalkoisen kirjan

Jummalaut´... mul on toi opus tuolla kirjahyllyssä... oon jopa lukenu sen  

kaikki osat

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 08.01.11 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 08.01.11 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 08.01.11 - klo:05:56

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne. Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan. Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi. Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

olet lukenut suomen sinivalkoisen kirjan

Jummalaut´... mul on toi opus tuolla kirjahyllyssä... oon jopa lukenu sen  

kaikki osat

Se on semmonen nide... ei niitä oo - siis mulla - ku se yks... mistä lie divarista jääny käteen.

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 08.01.11 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 08.01.11 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 08.01.11 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 08.01.11 - klo:05:56

Neuvostoliitto halusi uutta sotaa ja sai sen. Kun talvisota oli päättynyt ja jäänyt itänaapurin tavoitteiden kannalta pahasti puolitiehen, alkoi Suomea vastaan (väli)rauhan ajan terrori: Petsamon nikkelin ryöstöyritys, jatkuvia rajaloukkauksia, SNS-seura ja sen myyräntyöt, Kalevan alasampuminen, rauhansopimukseen kuulumattomat luovutettujen alueiden omaisuusvaateet, jatkuvat vaatimukset uuden rajalinjan korjauksista Neuvostoliiton eduksi jne. Sekä tottakai enemmän tai vähemmän peitellysti Suomelle jaetut uhkaukset uuden sodan mahdollisuudesta jos asiat eivät suju täsmälleen heidän haluamallaan tavalla. Molotovin Berliinin-matkan puheet ja esimerkiksi rajan pintaan rakennetut rautatiet ja lentokentät puhuvat myös varsin selvää kieltä siitä mihin Neuvostoliitto Suomessakin pyrki - joko rauhallisesti miehittäen tai sotien. Huomattavaa on myös se, että kun Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta mahdollisuutta tehdä liittouma Ruotsin kanssa, niin vastaus oli jyrkkä ei: sehän olisi suunnattu heitä vastaan. Jos Saksa ei olisi ollut Suomen tukena vaikeimpina aikoina, niin Suomen itsenäisyys olisi vaihtunut hyvin nopeasti Neuvostoliiton jäsenyyteen kaikkine asiaan kuuluvine luontaisetuineen kuten Baltian maille kävi. Eli vaihtoehto fasistien kanssa "liittoumiselle" oli liittoutuminen (neuvosto-)kommunistien kanssa. Olisikohan siis sittenkin pitänyt valita toisin?   

olet lukenut suomen sinivalkoisen kirjan

Jummalaut´... mul on toi opus tuolla kirjahyllyssä... oon jopa lukenu sen  

kaikki osat

Se on semmonen nide... ei niitä oo - siis mulla - ku se yks... mistä lie divarista jääny käteen.

nidottuina ne taisi kaikki tulla