[/quote]Mennääs taas sivuun aiheeesta...tiedä siitä leveästä, mutta...kyllä me on vähän ihmetelty samaa. 70 -luvulla oli vielä vanhaparikin saman katon alla, no joku kävi kait tilan ulkopuolella töissä ainakin osan vuotta. Mutta neljä viis aikuista (joku isopappan siskokin kait asui talossa) ja kolme lasta sai elantonsa - 25 ha ja 10 lehmää, kanojakin oli varmaan satoja silloin.
Eipä kait noita aikakausia voi verrata. Saattaa tuntua nykyihmisestä vastenmielisiltä sen aikaiset olosuhteet mutta tuskin ihmiset sen onnettomampia olivat kuin nykyäänkään. Miten sitä sanotaan "kun ei paremmasta tiedä". Mutta ehkä tuotteet olivat enemmän arvossaan silloin, näin mulle ainakin on kerrottu.
Itse olen vaatimattomista (työläis)oloista lähtöisin. Eipä ole taloudellista vaurautta tullut itselle isompanakaan, mutta muuta elämän rikkautta sitäkin enemmmän. Äitini joskus kysyi ollessani jo aikuinen että "oliko ankeaa silloin lapsena kun olimme niin köyhiä". En ollut asiaa osannut koskaan niin ajatella. Ei mulla ollut ankeeta, kaverit oli "samantasoisia" eikä kateutta kait ollut. Lämminta oli ja ruokaa, ei sitä paremmasta tiennyt.
Vaimo oli fb:ssä julkaissut lainaamansa merkittävän viisauden: "Joskus olemme niin innokkaina antamassa lapsillemme sitä, mitä emme itse saaneet, että unohdamme antaa heille sitä, mitä meillä oli. -Anita Polkutie-".
[/quote]
nättiä luettavaa