Lainaus käyttäjältä: e0777 - 20.02.08 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: apemies - 20.02.08 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: e0777 - 20.02.08 - klo:14:20

kyllähän nelirivisessä paikkoja on jos jaetaan monta kertaa MUTTA ei taida ainakaan vielä olla laillinen meillä täällä... vaikkakin nhk:n mies kovasti sanoi että kyllä me ollaan niiden päättäjien kanssa puhuttu ja kyllä ne hyväksyy MUTTA ei se virallisesti ole lailliinen

***Väitätkö, että kymmenet suomalaiset nelirivinavetat olisivat laittomia?

kai tässä nyt puhutaan parsiriveistä yhden ruokinta pöydän navetassa??

pitää vaan sitten olla ylimääräistä pöytä tilaa että saa 40cm per elukka.

esim...
120 lehmää neljässä rivissä-> 30lehmää per rivi-> lehmäpaikkojen leveys 120cmx30=3600cm -> plus pikittais käytävät 3 tai 4 x200  3600+800=4400 -> ruokintapöytä 4400 / lehmillä 120 = 36,67cm  pöytdän pitäisi olla väh 48m että olis 40cm/lehmä jolloin käytävistä sun muista kertyisi loput 12m
toki onhan se hienoa jos eläimille tehdään paljon liikkumatilaa.

vai onko nyt jotakin mitä minun pitäisi tietää

***Luulen, että Suomessa on kymmeniä pihattoja, joissa tuo 40 cm ei toteudu.

no varmasti on ja ihan todella toimivia... mutta väitän että ne ovat "laittomia" jos sinne joku kaupunkilais eläintohtori tulee paikkoja mittaamaan niin se voi vaatia muuttamaan.. itse en todellakaan  asiaa aja mutta kannattaa varautua vaikka laittamalla oman rullamitan alkamaan 3metristä ja mittaamaan sillä 

Olisko muilla mitään mielenkiintoisia ulkomaan linkkejä aiheeseen liittyen, olis vielä ennen kevät kiireitä aikaa katsella. Vaikka olivathan jo Ruotsissakin pistäneet viljan siementä vakoon kuukautta etuajassa.

http://www.elmegaardenfrederiks.dk

Mielenkiintoinen kuvakokoelma 


Meleekeen etteikö pukkaa "navettakuumetta" 

http://www.elmegaardenfrederiks.dk

Mielenkiintoinen kuvakokoelma 


Meleekeen etteikö pukkaa "navettakuumetta" 

mietis kumpi on mukavampaa variolla ajo vaiko lehmien hoito niin se menee ohi

Näköjään muuallakin betonibunkkereita lietteelle tehdään...

Näköjään muuallakin betonibunkkereita lietteelle tehdään...

Mut pohjavesialueille kelpaa vain kumi tai teräs

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.02.08 - klo:14:52

Olen ymmärtänyt, että sulla on homma hanskassa. Miten ymmärrät tietoisen häiriöherkkyyden kasvatuksen tuon kokoisessa yksikössä?? Itse tekisin juuri toisin päin, pienentäisin riskiä. Se mikä on parilla robolla hallittavissa isännän venymisellä, aiheuttaa pienen katastrofin kymmenellä, koska isäntä ei voi enää venyä, vaan tarvitaan työvoiman venymistä. Automaattilypsyssä on tarkoitus pärjätä pienellä työmenekillä, ei voi olla paljoa reserviä.

***Sitä en tiedä onko mulla homma hanskassa, mutta juuri tuon häiriöherkkyyden takia tein kaksirivisen ratkaisun.

Tuossa Tanskan mallissa ryhmäkoot ovat todennäköisesti pari robotillista, jolloin syöntipaikkojen jousto lisääntyy. Sitä olen väärä ihminen arvioimaan, onko tekninen riski liian suuri. Jos ruokintalaitteisto toimii ja häiriötilanteissa tulee hälytysisännälle, niin ruokintatekninen riski on aikas pieni. Jos taas riski on lypsytekninen, niin siihen ruokintapaikkojen lukumäärällä ei hirveesti voi vaikuttaa.

Noiden riskien toteutuminen näkyy enempi kukkarossa kuin ihmistyömenekissä. Ruuhkaantuneessa ruokintapöydässä/lypsyrobotissa ei ihmisestä ole isompaa apua. Ruuhka purkaantuu yleensä itsestään. Maitomäärissä ja terveystilanteissa se ensimmäisenä näkyy. Arat hiehot alkavat oirelemaan ensimmäisenä, jos ruokintapaikkoja liian vähän.

***häiriötilanteen jälkeen(jos kapasiteetti täysillä ja katkos pitkä)arat hiehot voivat jäädä vahvempien jalkoihin pitkäksi aikaa, ellei hoitaja puutu peliin.

Ei Tanskan poikakaan "edullisesti" rakenna. Rehunkorjuu tapahtuu oikealla systeemillä, mutta lypsy...

Oli ainakin löydetty kuivitusongelmaankin koneellinen ratkaisu, kun sitä täälläkin on itketty moneen kertaan... Kukahan alkais markkinoida tuota ministröötä tänne Suomeen... Hinta voi kyllä olla pikkukarjoille vähän turhan suolainen.

NHK-keskushan tuota kaupittelee, ovat ristineet joksikin Robocopiksi tms.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 20.02.08 - klo:15:17

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.02.08 - klo:14:52

Olen ymmärtänyt, että sulla on homma hanskassa. Miten ymmärrät tietoisen häiriöherkkyyden kasvatuksen tuon kokoisessa yksikössä?? Itse tekisin juuri toisin päin, pienentäisin riskiä. Se mikä on parilla robolla hallittavissa isännän venymisellä, aiheuttaa pienen katastrofin kymmenellä, koska isäntä ei voi enää venyä, vaan tarvitaan työvoiman venymistä. Automaattilypsyssä on tarkoitus pärjätä pienellä työmenekillä, ei voi olla paljoa reserviä.

***Sitä en tiedä onko mulla homma hanskassa, mutta juuri tuon häiriöherkkyyden takia tein kaksirivisen ratkaisun.

Tuossa Tanskan mallissa ryhmäkoot ovat todennäköisesti pari robotillista, jolloin syöntipaikkojen jousto lisääntyy. Sitä olen väärä ihminen arvioimaan, onko tekninen riski liian suuri. Jos ruokintalaitteisto toimii ja häiriötilanteissa tulee hälytysisännälle, niin ruokintatekninen riski on aikas pieni. Jos taas riski on lypsytekninen, niin siihen ruokintapaikkojen lukumäärällä ei hirveesti voi vaikuttaa.

Noiden riskien toteutuminen näkyy enempi kukkarossa kuin ihmistyömenekissä. Ruuhkaantuneessa ruokintapöydässä/lypsyrobotissa ei ihmisestä ole isompaa apua. Ruuhka purkaantuu yleensä itsestään. Maitomäärissä ja terveystilanteissa se ensimmäisenä näkyy. Arat hiehot alkavat oirelemaan ensimmäisenä, jos ruokintapaikkoja liian vähän.

***häiriötilanteen jälkeen(jos kapasiteetti täysillä ja katkos pitkä)arat hiehot voivat jäädä vahvempien jalkoihin pitkäksi aikaa, ellei hoitaja puutu peliin.

***Tuo on kyllä totta. Ohjattu kierto/karsina robotin edessä helpottaa suman purkamista.

Mut pohjavesialueille kelpaa vain kumi tai teräs
[/quote]
Kelpaa missä kelpaa! On alueita joissa on YMP.keskus ostanut liiaksi betoniteollisuuden osakkeita!

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.02.08 - klo:15:38

Mut pohjavesialueille kelpaa vain kumi tai teräs

Kelpaa missä kelpaa! On alueita joissa on YMP.keskus ostanut liiaksi betoniteollisuuden osakkeita!

No tota mä kans meinasin, että esim. Pälkäneellä ei yhes (tietys) paikas kelvannu kumiallas. En toki tiä oliko pohjavesialuetta vai ei.

Oiskohan se näin, että noi ympäristökeskusten tyypit ei tiedä, että vesitiivistä betonia ei oikeasti ole olemassa. On vain vähemmän läpäisevää.

Oiskohan se näin, että noi ympäristökeskusten tyypit ei tiedä, että vesitiivistä betonia ei oikeasti ole olemassa. On vain vähemmän läpäisevää.

Ei kai sen vettä tartte pitääkään, pääasia, että pska pysyy sisäpuolella.