Pellon reaalihinta on ehkä noin 5000 eur ja tukipotti nostaa pellon arvon jopa 15000  euroon.
 Eikö se mene noin kuten pörssissä  maksetaan oletuksesta .
Eihän tuo korkea hinta voi perustua muuhun kuin oletukseen.

Ilman tukia pellon hinta ei merkittävästi poikkea metsäpohjan hinnasta, onpahan vaan vaikeampi saada taimet menstymään heinikon seassa äärevissö olosuhteissa. Tämä pätee ainakin viljanviljelyyn näillä hintasuhteilla.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 15.11.10 - klo:23:13

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 15.11.10 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: Tractor Grip - 15.11.10 - klo:08:22

oliko maailma valmis Suomen peltojen osalta 01.01.1995?

Oikeudenmukaisinta olisi kytkeä tukien kokonaismäärä vuoden 1994 eläin- ja peltomääriin ja tuki vaihtelisi jakajan muuttumisen mukaan.

Näyttää olevan tämä elinkeinon paikalleenjämäyttämishalu yleistä. Nuo viitevuodet ovat mielivaltaa parhaimmillaan. Jos sattui silloin olemaan, niin mitään tekemättä rahaa juokseen maailman tappiin asti. Ja jos ei ollut, niin älä turhaa yritä! Sinänsä gg:n lausunto on niin poliittisen ympäripyöreä, että tuon voisi Mavikin tulkita noin viidellä eri tavalla, poliitikko rajattoman monella...

Petri

Sinä et näköjään tuota ymmärrä. Pellot on ihan vapaasti rehellisten myytävissä ja ostettavissa. Rosvoporukka taas yrittää päästä jaolle raivaamalla. Kyllä niitä v. 1995 peltoja joutuu viljelemään jja hoitamaan jotta tuet saa. Ei ne mitään tekemättä tule. Suomessa on omaan tarpeeseen ihan tarpeeksi peltoa ja ylikin.

Liki 50 ha on tullut raivattua ja pelkästään se että se näin paljon vituttaa Maanviljeliää ja kumppaneita, tekee siitä kannattavaa...

meidän pellot on aikojen kuluessa raivattu jo kahteen kertaan, nuoki mistä nyt meinaan raivata on joskus jo olleet peltona..

Joo, minullakin on raiviojonossa peltoja, jotka ovat melkomoisella varmuudella olleet jo kylän ensimmäistä veroluetteloa 1542 laadittaessa viljelyssä. Kun joskus 2004 kiertelin pirteissä kysymässä peltoa vuokralle ilmoittaakseni ne raiviojonoon, ei tarinaani aina oikein otettu todesta...

Petri

"pellon hinta ei merkittävästi poikkea metsäpohjan hinnasta"

Kaikenlaista..

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.11.10 - klo:16:50

meidän pellot on aikojen kuluessa raivattu jo kahteen kertaan, nuoki mistä nyt meinaan raivata on joskus jo olleet peltona..

Joo, minullakin on raiviojonossa peltoja, jotka ovat melkomoisella varmuudella olleet jo kylän ensimmäistä veroluetteloa 1542 laadittaessa viljelyssä. Kun joskus 2004 kiertelin pirteissä kysymässä peltoa vuokralle ilmoittaakseni ne raiviojonoon, ei tarinaani aina oikein otettu todesta...

Petri

EU-sopimus oli siinä mielessä reilu että siinä ei päästetty ketään vetämään välistä. Tukikelpoisiksi hyväksyttiin vain jo 1991 viljelyssä olleet pellot eli aktiiivitilojen pellot. Sen jälkeen raivatut tai viljelyyn otettut pellot ovat ja saavatkin olla tuetta. Piste.

EU-sopimus oli siinä mielessä reilu että siinä ei päästetty ketään vetämään välistä. Tukikelpoisiksi hyväksyttiin vain jo 1991 viljelyssä olleet pellot eli aktiiivitilojen pellot. Sen jälkeen raivatut tai viljelyyn otettut pellot ovat ja saavatkin olla tuetta. Piste.

Jos oliskin noin mutta sinne Cap-pinta-alaan on jo mulkattu ainakin kahdesti noita raivioita...

Maatalouden kannalta paljon suurempi syöpä on näennäisviljely ja tämän toisaalta ymmärtää nykymarkkina- ja -eläketilanteessa. Vuonna 1995 - 1999 viljelijä pääsi eläkkeelle vuokraamalla peltonsa lisäalueiksi, jolloin tilojen rakenne parani selvästi. Koska tämä on mahdotonta, on ilman jatkajaa olevan, ikääntyvän viljelijän vaihtoehtona tukiviljely, joka selittää sen, että pellon vuokra ja hinta ovat järjettömässä kasvussa samaan aikaan, kun koko maatalous on kustannuskriisissä. Vastassa on siis yksilö- ja yleinen etu. Tähän pellonraivaus on oikein hyvä vaihtoehto, vaikkapa täysin ilman tukia, tosin on kornia, että samalla aukealla yrittävä nuori viljelijä viljelee raiviopeltojaan huippuhyvin ilman tukia ja naapuri nostaa kaikki tuet luomulisineen tuotamatta markkinoille yhtikäs mitään.
Sepen ja Eemelin kateus on täysin ymmärrettävää, vika ei ole heidän, vaan järjestelmän.

EU-sopimus oli siinä mielessä reilu että siinä ei päästetty ketään vetämään välistä. Tukikelpoisiksi hyväksyttiin vain jo 1991 viljelyssä olleet pellot eli aktiiivitilojen pellot. Sen jälkeen raivatut tai viljelyyn otettut pellot ovat ja saavatkin olla tuetta. Piste.

Raivaaminen ei ole mitään välistävetämistä, mutta tommonen vuosikymmenien pysähtyneisyys on. Säähän vedät välistä tulevien sukupolvien tilistä   Kuulut just siihen ahneeseen sukupolveen, joka vaatii itselleen sekä isien että lasten tuottaman lisäarvon.

Raivaaminen ei ole mitään välistävetämistä, mutta tommonen vuosikymmenien pysähtyneisyys on. Säähän vedät välistä tulevien sukupolvien tilistä   Kuulut just siihen ahneeseen sukupolveen, joka vaatii itselleen sekä isien että lasten tuottaman lisäarvon.

Raivaaminen ei ole välistävetämistä silloin kun se parantaa tilan rakennetta. Mutta sitten kun niille raivioille aletaan vaatia tukea joka leikkaa muiden viljelijöiden tuloa niin se on se välistäveto. Eri asia olisi jos EU vaikka myöntäis Suomelle lisää rahaa näille raivioille mutta tuskin tapahtuu sellaista ihmettä, vaan kun tieto c-alueen raivioista saavuttaa komission niin kaikkea tukea leikataan...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 17.11.10 - klo:06:41

Raivaaminen ei ole mitään välistävetämistä, mutta tommonen vuosikymmenien pysähtyneisyys on. Säähän vedät välistä tulevien sukupolvien tilistä   Kuulut just siihen ahneeseen sukupolveen, joka vaatii itselleen sekä isien että lasten tuottaman lisäarvon.

Raivaaminen ei ole välistävetämistä silloin kun se parantaa tilan rakennetta. Mutta sitten kun niille raivioille aletaan vaatia tukea joka leikkaa muiden viljelijöiden tuloa niin se on se välistäveto. Eri asia olisi jos EU vaikka myöntäis Suomelle lisää rahaa näille raivioille mutta tuskin tapahtuu sellaista ihmettä, vaan kun tieto c-alueen raivioista saavuttaa komission niin kaikkea tukea leikataan...

 Suomi ei ole koskaan maksanut kaikkia maksuvaltuuksia täyteen, taitaa olla ihailtavaa persoonallisuutta yhteisömme alueella...

Kun peltotuet surkastuvat alan kasvaessa, leikkausten seurauksena ja inflaationkin myötä, niin muutoksesta hyötyy karjatilat. Karjatilojen edellytykset lisämaan hankintaan paranevat kun muiden tulot laskevat enemmän. Ilman kilpailukykyisiä karjatiloja viljakin menee huonosti kaupaksi...

Ilman kilpailukykyisiä karjatiloja viljakin menee huonosti kaupaksi...

Täällä karulla B-alueella tilanne on jo esitetyllä tolalla. Kun karjatilojen kilpailukyky on tukipoliitiikan painotuksilla vedetty upoksiin, syntyy viljalle alueellinen ylituotantotilanne: karjatilojen pellot siirtyvät viljantuotantoon, samalla kun viljan käyttäjien määrä alueella supistuu. Toisin sanoen tarjonta kasvaa kysynnän supistuessa.

Syksyllä 2009 tämä oli erittäin selvästi nähtävissä, kun esim. rehuohran hintaero nousi yli 20 €/tn Kaakon satamakaupunkien ja Seinäjoen viljaostajien tarjousten välillä. Käytännössä maahan on siis muodostunut aika-ajoin "Itämerilisä" kehittyvien ja taantuvien karja-alueiden luode-kaakko akselilla.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.11.10 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 16.11.10 - klo:17:50

Joo, kyllä se niin tulee menemään, että jossain vaiheessa unohdetaan jälleen menneisyys ja siellä elävät, laitetaan kaikki palikat pöydälle ja jaetaan uudelleen yhteiskunnallisesti järkevällä tavalla maatalouden rakennetta parantavalla tavalla.

Pitäneekin kattella vieläkö jostain sais oikeasti tilusrakennetta parantavaa raivattavaa.

Noin se menee. Kovin vastustettuja on olleet isojaot ja pikkujaot tms. suuremmat maareformit ( vaikkapa 1918 suomessa ja sotien jälkeinen asutuspolitiikka )ja silti ne on toteutettu. Jos näin ei ois tehty, viittailtas vieläkin johonkin 1600-luvulle 1994 sijasta. Joka sukupolvi vaan kuvittelee olevansa se kaikkein tärkein.

Eniten muutoksia vastustaa ne jotka vähiten ovat viimeisen 15 vuoden aikana muuttaneet toimiansa. Samat 40 hehtaaria pitäs vaan antaa sitä tuloa niinkun ennenkin.

  Viittaat torpparien  vapautukseen ja asutuslakiin. Nämähän ovat olleet aivan päinvastaisia toimia. Kuinkahan tuo pakkolunastus toimisi päivastoin demokraattisissa oloissa, epäilen. Tämä raivausjuttu on periaatteessa näpertelyä, joka toimii ainoastaan ilveilijöiden keskinäisenä riistona. Ei sillä ole mitään yhteiskuntapoliittista vaikutusta ,kuten näillä aikaisemmilla toimilla oli. 

Niin. Kyllähän nää maanjakamiset on käytännössä vieneet tilusrakennetta taaksepäin. Meiltäkin lähti karjalaisille 10% pelloista, että heilahti. Sitten 80-luvun alussa olisi pitänyt ymmärtää ostaa takaisin, mutta vanha isäntä ei halunnut. Oli miten oli, jotenkin tuntuu siltä, että nyt olisi kaikista reiluinta ottaa se 300-400 miljoonaa täältä kylmästi pois. Katsotaan sitten sen jälkeen paljonko pelloista maksetaan ja kuka on edelleen valmis raivaamaan sitä lisää.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.11.10 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.11.10 - klo:16:50

meidän pellot on aikojen kuluessa raivattu jo kahteen kertaan, nuoki mistä nyt meinaan raivata on joskus jo olleet peltona..

Joo, minullakin on raiviojonossa peltoja, jotka ovat melkomoisella varmuudella olleet jo kylän ensimmäistä veroluetteloa 1542 laadittaessa viljelyssä. Kun joskus 2004 kiertelin pirteissä kysymässä peltoa vuokralle ilmoittaakseni ne raiviojonoon, ei tarinaani aina oikein otettu todesta...

Petri

EU-sopimus oli siinä mielessä reilu että siinä ei päästetty ketään vetämään välistä. Tukikelpoisiksi hyväksyttiin vain jo 1991 viljelyssä olleet pellot eli aktiiivitilojen pellot. Sen jälkeen raivatut tai viljelyyn otettut pellot ovat ja saavatkin olla tuetta. Piste.

Itselläni oli peltoja, jotka mainittuina vuosina olivat (täysin tukivetoisesti yhtä koeviljelyä varten) kolmivuotisen kesantosopimuksen piirissä. Ei siis viljelyssä, vaan kesannolla. Mutta koska tuollainen dokumentti löytyi ("peltojen tuotannossa olosta"), niin CAP-tuki tuli että heilahti. Toisaalta tuossa pirtin päässä oleva peltokappale ei ollut mainitussa kesantokuviossa, se on nytkin raiviota... Edellisessä kotikylässä naapurin maitokiintiö oli itkettävän pieni, kun viitevuotta edeltävänä vuonna oli vanhaisäntä kuollut tapaturmaisesti ja naapurini 18-vuotiaana joutui vähän hölläämään tahtia saadakseen tilan tuotannon "haltuun" myös käytännössä. Nykyisen asuinpaikkani naapurikylässä vuokramies vttuuntuneena vuokrasopimuksen päättymisestä jätti viimeisenä vuonna ilmoittamatta tukiin pellot, putosivat nykykäytännön mukaisesti "ikuisiksi ajoiksi" ymp. ja lfa-tuista. Pieni "käytännön pila" vuokraisäntää kohtaan...

Jos Aatu sanoikin ajatuksensa mietteistäsi noin yleisellä tasolla, niin tuollaiset pikkutapaukset antavat ainakin itselleni myös käytännön esimerkkejä peruutuspeilin ja viitevuosiin asetettujen tuki"oikeuksien" mielivaltaisuudesta maataloustukien perusteena.

Se, kuinka paljon meille böndeille yleensä maksetaan, on sitten ihan eri keskustelu.

Petri

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 17.11.10 - klo:10:05

Ilman kilpailukykyisiä karjatiloja viljakin menee huonosti kaupaksi...

Täällä karulla B-alueella tilanne on jo esitetyllä tolalla. Kun karjatilojen kilpailukyky on tukipoliitiikan painotuksilla vedetty upoksiin, syntyy viljalle alueellinen ylituotantotilanne: karjatilojen pellot siirtyvät viljantuotantoon, samalla kun viljan käyttäjien määrä alueella supistuu. Toisin sanoen tarjonta kasvaa kysynnän supistuessa.

Syksyllä 2009 tämä oli erittäin selvästi nähtävissä, kun esim. rehuohran hintaero nousi yli 20 €/tn Kaakon satamakaupunkien ja Seinäjoen viljaostajien tarjousten välillä. Käytännössä maahan on siis muodostunut aika-ajoin "Itämerilisä" kehittyvien ja taantuvien karja-alueiden luode-kaakko akselilla.

Kaakossa perinteisesti vahvan paperiteollisuuden imu on heikentänyt haluja investoida kotieläintalouteen,  tiloilta on lähdetty mieluummin paperitehtaalle töihin ja viljelty peltoja sivutoimena. Näin siis ennen,  mutta nykyään ei paperiteollisuus enää työllistä, päinvastoin, se surkastuu, mutta niin näköjään surkastuu myös kotieläintalous edelleen kaakossa, tämä seutu taitaa olla ihan siellä pohjalla kotieläintalouden investoinneissa.