Ihan jees varuste, kunhan vaan muistaa triplata rasvaustiheyden. Se jatkuva liike on tehokas kuluttamaan puslia...

Lainaus käyttäjältä: Cutana - 09.01.18 - klo:20:44

Hydrolli ja sähköventtiilillä päälle/pois. Kepukan namiskuukkelilla hetkellisesti ja konsolissa katkaisn jos jatkuvampaa tarvista.
Ihan siinä konsolikiukaan vieressä

Ymmärrän tuon, jos on koko ajan vaihtoa tarkan trukkipiikkityön ja jonkun muun välillä.  Mutta usein noin hieno systeemi on ihan rahan haaskausta.  Epätasaisella liikkuessa kuormaan kohdistuu voimia.  Ja silloin aina jokin joustaa: renkaat, hydeletkut tai teräs.  Tai kaasu vaimenninsylinterissä.  Jokainen voi valita, minkä niistä valitsee.  Tämä takavuosien argumentti vaimentimen poiskytkemiselle oli kuluminen.  Nuo muuthan eivät kulu

Elvistelyä tai sitte tämmönen vanha ukko mitään hanoja kääntele
Ite värkkäilin,ei ollu pahan hintanen.

Aikoinaan kuikka 1416, tai sinnepäin se numero, asennettiin jälkeenpäin jousto. Paineakut molempiin suuntiin. Ei mitään tarvinnut korjata. Nykyisessä myös jousto jo siististi tehdasasennettuna palkin sisällä. On paineakut molempiin suuntiin.

Meitä on monenlaisia. Minulla jousto on aina päällä molempiin suuntiin. Ja nimenomaan trukkipiikkien kanssa pidän joustoa tärkeänä. Ei ole mulla tasaisia lastaus alueita. Jouston ansiosta en kaada tai säre haarukalla nostettavaa lastia, kun jousto antaa periksi haarukoita alle työntäessä ja pois vetäessä myös. Korkea taakka pysyy paremmin pystyssä jousituksen kanssa.

Quiken varaosakirjaa jos selailee, niin vaimennuksessa on yleensä 2 puolen litran typpipalloa, isommissa malleissa voi olla kaksikin palloa alasjoustolle, antaneko sitten progressiivisuutta toimintaan.

Ihan jees varuste, kunhan vaan muistaa triplata rasvaustiheyden. Se jatkuva liike on tehokas kuluttamaan puslia...

 Ei tapit puslista välisty vaan tapin reiät korvakkeista venyy eikä siinä auta rasvaukset. Onko muuten kukaan kokeillut näitä expandereita. Mitä sellainen tappi mahtaa kustantaa ek.aan?

Pistin vuosia sitten 0.75l pallukan nostoletkuun ja hyvin on toiminut. Käytännössä aina päällä, joskus johonkin tellinkihommaan käännän hanan kiinni. Typpeä otan sen 60bar ja löysään painetta kunnes aisat alkaa laskea. Ajan myötä löysään lisää kunnes toimii tyydyttävästi. Tyhjällä kuormaimella systeemi pitää "ladata" laskemalla aisat nopeasti tyhjäkäynnillä, niin joustaa pehmeämmin.

Toisen traktorin Kuikassa pallukka on haaroitettu vasemman sylinterin letkuun ja siinä ei joustoa tahdo saada pelaamaan yhtä hyvin, ainakaan tyhjällä kuormaimella. Liekö vanhan kuikan aisat kevyemmät, tai kuormain muuten jäykkäliikkeisempi kuin Lännen hydraulisilla vakaimilla.

Toisen traktorin Kuikassa pallukka on haaroitettu vasemman sylinterin letkuun ja siinä ei joustoa tahdo saada pelaamaan yhtä hyvin, ainakaan tyhjällä kuormaimella.

Pallukka on nyt tilattu. ja kunhan tulee, aletaan etsiä sijoituspaikkaa. Itsestäänselvästi ajattelin, että tietty ennen haaroitusta, mutta on  vaihtoehtoisiakin mahdollisuuksia?

Mulla on kiinteä haara venttiililohkon lähdössä ja siitä letku pallukkaan joka on pysyvästi traktorissa kiinni. Sitä käytetään välillä muussakin kuin kuormaajassa :-)

En tarkoita että se pitää noin tehdä mutta vaihtoehtoja siis on.