Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pihaton käytävien mitoitukset?  (Luettu 5500 kertaa)

Heluna

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 445
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
ei ne käytävät kovin paljon liian leveät koskaan ole.
Mutta tähän mattohässäkkään niin tuntuu että niillä saadaan sorkanhoitajasta kaveri jos vaikka 180 lehmää ruvetaan hoitamaan 3 kertaa vuodessa. Yksinkertaisudessa tuntuu vielläkin että puhdas betonilattia ja kuivikeparret ei ole kovin pahoja sorkille. Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.
Henk. koht. olen sitä mieltä, että ne matot kuuluu kyllä navettaan kun navettaan. Ei ne sorkat nyt niin paljon enemmän kasva, vaikka matolla kulkevatkin. 

Meillä uudessa (ja nykyisessä) on kaikki käytävät matotettu, pl. robottien edustan ritilä. Noita sorkkia kun työkseen katselee, niin ehdottomasti parhaat sorkat on navetaoissa, joissa on kaikki/osa käytävistä matoilla. En nyt sitte tiedä onko se hyvä vai huono, mutta just viimehoidolla hoidin oman ensikon, jolla molemmissa takasissa pohjissa patit jotka oli painanu anturahaavauman ja eläimen kävelyssä ei havaittavissa muutoksia... Eli matot antaa tavallaan anteeks pieniä vikoja. Betonilla ko. eläin olis ollu jo jalaton.

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Timotej!

Kuinka kivat parret lehmillä on? Onko parsimatot vai -pedit?
Alunperin parret eivät olleet ollenkaan kivat. Betonia ja putkea vallan mahottomasti sen ajan tyyliin. Viihtymistä varmaan alunperin edesauttoi se, että parret ovat päät vastakkain kuten ennen parsinavetassa. Eli ei ollut sopeutumisongelmia.
Myöhemmin on laitettu parsimatot. Kraiburgin nappulapohjaiset. Näiden aikana ei lehmiä ole juuri tarvinnut hakea laitumelta. Niissä on ilmeisesti mukavampi loikoilla kuin pellolla. Ne käyvät siellä vain syömässä. Laidun on niiden ainoana karkearehuna normaalikesinä heinäkuun loppupuolelle saakka. Se on pienehköjen karjojen kilpailuetu.
Viime keväänä kyllästyin putkihässäköiden jatkuvaan hitsaamiseen. Hommasin Hollannista nykyaikaiset parrenerottajat. Nyt lehmien ylösnousu on selvästi helpompaa. Muuta muutosta niiden käyttäytymisessä ja puhtaanapysymisessä en ole havainnut.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Tässä ei ole neliötäkään rakolattiaa. Ja noi jalkavaivat riippuu monesta muustakin asiasta, kuten vaikka ryhmäkoon suhteesta käytäväleveyteen. Sopii myös kattoa, miten ensikoiden tuotanto vertautuu vanhempiin lehmiin. Ahtaat käytävät ahdistaa ensimmäiseksi niitä ekakertalaisia ja suuri vaihtelu ensikkoporukassa kielii noista. Ei uskalla mennä syömään/juomaan/nukkumaan....

Noista matoista olen antanut itselleni kertoa näin: Pehmeä parsi ja matto syöntialueella= 65-70% lehmän ajasta on pehmeällä. Lypsypaikan ja mahdollisen odotustilan matottaminen nostaa prosentin 80 paremmalle puolelle. Jokainen voi tästä itse tykönään laskea, kuinka hyvän panos/tuotossuhteen saa lopun alan matottamiselle. Betonista kun saa mattoa pitävämmän alustan ainakin ensimmäisiksi vuosiksi. Pintojen saneeraustarpeen tullessa matot joka paikkaan saattaa olla hyvin kustannustehokas ratkaisu, mutta sitä se ei mun mielestä ole uudessa navetassa. Rahat noissa viimeisissä kumineliöissä menee ihan mopen p**seeseen ;)

                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Sorkkahoidon tarve ei ole ongelma kun ite pystyy hoitamaan. Sorkkien kannalta en ole nähnyt koskaan liian kuivia olosuhteita (kokemusta n. 50 tilan lehmistä). Joissain kuivalantanavetoissa joissa lehmät suunnilleen uivat kutterissa oli sorkat niinkuin umpiluuta eikä vian vikaa missään. Joissain paikoissa oli parsinavetassa juomakupit parren puolella ja aiheuttivat kosteutta parteen, niin johan lisäsi ongelmia. Eli kuiva sorkka = kova sorkka = kestävä sorkka.
Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.

Noin ;) Parsipihatossa kuivimmat olosuhteet saanee aikaan kumimatoilla varustetulla ritiläpalkilla, jossa vielä joku puuhapete runnaa yötä päivää. Haittapuolia on hinta ja paskan jatkuva läsnäolo rakennuksessa->huonompi ilma. Kova ammoniakkipitoisuus siinä sorkan tuntumassa ei ainakaan paranna sorkkaterveyttä, tuumi meidän sorkkahoitajamme ;)

Viimeksi muokattu: 26.01.11 - klo:21:03 kirjoittanut Adam Smith

                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JIIWEE

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1200
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Tässä ei ole neliötäkään rakolattiaa. Ja noi jalkavaivat riippuu monesta muustakin asiasta, kuten vaikka ryhmäkoon suhteesta käytäväleveyteen. Sopii myös kattoa, miten ensikoiden tuotanto vertautuu vanhempiin lehmiin. Ahtaat käytävät ahdistaa ensimmäiseksi niitä ekakertalaisia ja suuri vaihtelu ensikkoporukassa kielii noista. Ei uskalla mennä syömään/juomaan/nukkumaan....

Noista matoista olen antanut itselleni kertoa näin: Pehmeä parsi ja matto syöntialueella= 65-70% lehmän ajasta on pehmeällä. Lypsypaikan ja mahdollisen odotustilan matottaminen nostaa prosentin 80 paremmalle puolelle. Jokainen voi tästä itse tykönään laskea, kuinka hyvän panos/tuotossuhteen saa lopun alan matottamiselle. Betonista kun saa mattoa pitävämmän alustan ainakin ensimmäisiksi vuosiksi. Pintojen saneeraustarpeen tullessa matot joka paikkaan saattaa olla hyvin kustannustehokas ratkaisu, mutta sitä se ei mun mielestä ole uudessa navetassa. Rahat noissa viimeisissä kumineliöissä menee ihan mopen p**seeseen ;)


Käytävämatot riittävän leveille raapalla varustetuille käytäville mielestäni aivan ehdottomat.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Käytävämatot riittävän leveille raapalla varustetuille käytäville mielestäni aivan ehdottomat.
Meillä noiden käytävien matoitus loppuun olisi kustantanut noin 30.000 euroa eli 100/lehmäpaikka. Kuinka pitkän takaisinmaksuajan arvelet mun saavan?
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

jupexx

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
Vs: Pihaton käytävien mitoitukset?
Joo jos jossain haluaa kumia säästää niin takakäytävällä. Täytyy tehdä se ratkaisu sitten kun tarjouksia pyytää. Ruokintaparsien matot saan näppärästi vanhoista parsinavetan matoista joita ei ilman syöttöparsia pystyisi hyödyntämäänkään.
Robotin viereen tulee pätkä ritiläpalkkia ettei tuu paskalillinki paikkaa siihenkään.
Mites ootte ratkaissu raapan paska-aukon pääkuiluun? Vasikan tappaja vai ritilä? Miten on toiminu?
Lapin juntti lyö outoa turpaan, se on viekas ja arvaamaton...