Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.11.10 - klo:16:54

Lainaus käyttäjältä: D-Tune - 08.11.10 - klo:07:17

Eestin tilat ei ilmeisesti kiinnosta? sehän on maharollisuuksien maa

The land of hope and glory!

yeeah, 1.4 milj.€ mitä sillä suomesta saa? eestistä 400ha peltoa, parisataalypsävää+kylmäpihatto,

nuarikarjanavetta, kaarihalli, verstas, Valtra 8159, valtrat190, nh tl100b ym.

200 vuakramaata, ja kannattava yritys.

"Onko se Kujalan Jaakko? Ja ihan Eestistä asti!"
"No jäihän sieltä muutakin kätehen kuin känsät."

http://www.youtube.com/watch?v=yw_ngxKcxiA

Lainaus käyttäjältä: D-Tune - 25.11.10 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.11.10 - klo:16:54

Lainaus käyttäjältä: D-Tune - 08.11.10 - klo:07:17

Eestin tilat ei ilmeisesti kiinnosta? sehän on maharollisuuksien maa

The land of hope and glory!

yeeah, 1.4 milj.€ mitä sillä suomesta saa? eestistä 400ha peltoa, parisataalypsävää+kylmäpihatto,

nuarikarjanavetta, kaarihalli, verstas, Valtra 8159, valtrat190, nh tl100b ym.

200 vuakramaata, ja kannattava yritys.

"Onko se Kujalan Jaakko? Ja ihan Eestistä asti!"
"No jäihän sieltä muutakin kätehen kuin känsät."

http://www.youtube.com/watch?v=yw_ngxKcxiA

"No jos nyt totta puhutaan niin kaikki meni, isun perintöä myöden."

Kun ostaa tilan vieraalta, on vaihtoehtoja huomattavasti enemmän, kun jos joutuu ottamaan sen perintötilan. Voi valita tilan jossa pellot on lähellä ja rakennuskanta sopiva kukkarolle. Eikä tarvitse lomalaisia pitää täysihoidossa. Voi valita kunnan, läänin tai tukialueen ja sen, että ostaako miten läheltä kuntakeskusta, mikä vaikuttaa eniten hehtaarihintaan. Loppujen lopuksi monella olisi kannattavampaa maksaa siitä tilasta vähän enemmän ja saada mieleisensä tila, kun jäädä sukuperintöä vaalimaan. Tila on myös helpompi myydä eläkkeelle jäädessä, kun ei ole sukurasitteita.

Kun ostaa tilan vieraalta, on vaihtoehtoja huomattavasti enemmän, kun jos joutuu ottamaan sen perintötilan. Voi valita tilan jossa pellot on lähellä ja rakennuskanta sopiva kukkarolle. Eikä tarvitse lomalaisia pitää täysihoidossa. Voi valita kunnan, läänin tai tukialueen ja sen, että ostaako miten läheltä kuntakeskusta, mikä vaikuttaa eniten hehtaarihintaan. Loppujen lopuksi monella olisi kannattavampaa maksaa siitä tilasta vähän enemmän ja saada mieleisensä tila, kun jäädä sukuperintöä vaalimaan. Tila on myös helpompi myydä eläkkeelle jäädessä, kun ei ole sukurasitteita.

Aika vähän noita tiloja on myynnissä, noinniinkuin vuositasolla, tahtoo vaan olla niin, että menevät jakoon ...

Kun ostaa tilan vieraalta, on vaihtoehtoja huomattavasti enemmän, kun jos joutuu ottamaan sen perintötilan. Voi valita tilan jossa pellot on lähellä ja rakennuskanta sopiva kukkarolle. Eikä tarvitse lomalaisia pitää täysihoidossa. Voi valita kunnan, läänin tai tukialueen ja sen, että ostaako miten läheltä kuntakeskusta, mikä vaikuttaa eniten hehtaarihintaan. Loppujen lopuksi monella olisi kannattavampaa maksaa siitä tilasta vähän enemmän ja saada mieleisensä tila, kun jäädä sukuperintöä vaalimaan. Tila on myös helpompi myydä eläkkeelle jäädessä, kun ei ole sukurasitteita.

Tiloja todella vähän myynnissä. Kun valitsee mieleisensä kunnan ja haluaa sitten tilan läheltä kuntakeskusta niin saattaa tiloja olla yllättävän vähän myynnissä. Eikä tilanne parane vaikka tyytyisi hiukan syrjemmässä olevaan tilaan samassa kunnassa. Mikäli nyt tarkoitetaan tilaa jonka tuotolla nyt pitäisi perheen tulla toimeen.

Etuovesta hain maatiloja jossa peltoa min. 50 ha -> 0 osumaa
                                                   min. 20 ha -> 3 osumaa

Kuntia Suomessa taisi 2009 alussa olla 348 kpl. Valkkaa siitä sitten tila haluamastasi kunnasta.

Eesti, Eesti, kaipaan sinne perkeleesti

Niin en minäkään ensimmäisenä päivänä tilaa saanut ostettua  . Vuosi meni kierrellessä 40 tilaa, mutta tarjouksia tuli satoja, kun ilmoittelin kuukausittain maaseudussa. Nyt kivetöntä tasaista peltoa yhdessä lohkossa 75 ha eli kaikki on kahden kilometrin säteellä navetasta. Lisää tehdään kymmenen ha aluetta, kun nuoret meinaa jatkaa karjanpitoa. Mutta ollaanhan me korvessa, mutta tykätään ollakin. Ei pidä hätäillä tilan oston kanssa, eikä tyytyä huonoon vaihtoehtoon. Eikä täällä korvessa ole kovat peltovuokratkaan.

Niin en minäkään ensimmäisenä päivänä tilaa saanut ostettua  . Vuosi meni kierrellessä 40 tilaa, mutta tarjouksia tuli satoja, kun ilmoittelin kuukausittain maaseudussa. Nyt kivetöntä tasaista peltoa yhdessä lohkossa 75 ha eli kaikki on kahden kilometrin säteellä navetasta. Lisää tehdään kymmenen ha aluetta, kun nuoret meinaa jatkaa karjanpitoa. Mutta ollaanhan me korvessa, mutta tykätään ollakin. Ei pidä hätäillä tilan oston kanssa, eikä tyytyä huonoon vaihtoehtoon. Eikä täällä korvessa ole kovat peltovuokratkaan.

Onnea!

Vaan kun ne oikiat raharikkaat eivät maatiloja etsiskele - kuulemma huono tuotto

Vaan kun ne oikiat raharikkaat eivät maatiloja etsiskele - kuulemma huono tuotto

Niin, jos ei sitten löydy kartanoa ihan parhaalta viljelyalueelta lähellä pääkaupunkia ...

Lainaus käyttäjältä: Jakari - 29.11.10 - klo:20:15

Vaan kun ne oikiat raharikkaat eivät maatiloja etsiskele - kuulemma huono tuotto

Niin, jos ei sitten löydy kartanoa ihan parhaalta viljelyalueelta lähellä pääkaupunkia ...

Tässä on Nallen kartano

http://www.iltasanomat.fi/viihde/T%C3%A4ss%C3%A4%20on%20Nallen%20kartano/art-1288334783376.html

http://www.talouselama.fi/henkilokuvat/article160796.ece

http://www.talouselama.fi/uutiset/article166324.ece

"Kun Wahlroos myi Mandatumin Sampo-Leonialle, moni ihmetteli, mitä hän isona tekee. Mandatum-infossa Wahlroos arveli silloin ryhtyvänsä maanviljelijäksi. Kukaan ulkopuolinen ei tiennyt, että mies ostattelee Åminnen (Joensuun) aateliskartanoa Halikosta."

Salon Seudun Sanomat 21.11 2010 17:55:07:

"Joensuun kartano on kasvanut
reilusti Björn Wahlroosin aikana


Halikossa sijaitseva Joensuun kartano on kasvanut reilusti Björn Wahlroosin aikana. Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Wahlroos osti kartanon 2001, jolloin siihen kuului rakennusten lisäksi 1 500 hehtaaria maata. Nyt kartanon kokonaispinta-ala on lähes 2 200 hehtaaria.

Joensuun kartano kasvoi heti 2000-luvun alussa Halikon kunnan kanssa tehdyssä vaihtokaupassa. Halikko sai kaupassa 86 hehtaaria tonttimaata ja Wahlroos 350 hehtaaria metsää.

Tänä vuonna kartano vaihtoi maata Salon kaupungin kanssa. Wahlroos luovutti Salolle 27 hehtaaria maata Korvenmäen jäteaseman naapurista ja sai vaihdossa noin 90 hehtaaria metsää.

Isojen vaihtokauppojen lisäksi kartano on tehnyt lukuisia pienempiä maakauppoja pääosin Halikossa. Wahlroosia kiinnostavat erityisesti kartanon omistuksessa aiemmin olleet maat."

Pitää nostaa hattua Nallelle. Meissä jokaisessa taitaa asua pieni maanviljelijä. Ja toisissa hiukan suurempi. 

Jykevät harrastukset herroilla. Noita miljardeja kun lukee, niin vääjäämättä yli 235:n tonnin EU-tuet ovat taskurahoja.

Jykevät harrastukset herroilla. Noita miljardeja kun lukee, niin vääjäämättä yli 235:n tonnin EU-tuet ovat taskurahoja.

Tälle minä nostan hattua:

"Hän ei ole perinyt perheyhtiötä eikä merkittävää varallisuutta. Wahlroosin suku ei kuulu aatelisiin, vaikka kaukaa menneisyydestä löytyykin jokin linkki vapaaherraan.

Wahlroos on titteliltään konsernijohtaja, mutta hengeltään hän on yrittäjä. Tavallisesti jättiomaisuudet luodaan teollisuudessa, ei finanssialalla.

”Wahlroos on tehnyt rahansa rehellisesti”, sanoo hänet hyvin tunteva finanssiammattilainen.

Menettelytavoista tarkan Wahlroosin ei ole koskaan epäilty turvautuneen sisäpiirikauppoihin tai muihin laittomuuksiin. Tämä ei tarkoita, etteikö Wahlroos tekisi häikäilemättömän nopeita siirtoja bisneksissään."


Näinkin fiksun miehen haaveena oli isona ruveta maanviljelijäksi    Ei tässä böndeillä ole mitään hävettävää, hyvässä seurassa olemme  

Lainaus käyttäjältä: Jakari - 30.11.10 - klo:20:58

Jykevät harrastukset herroilla. Noita miljardeja kun lukee, niin vääjäämättä yli 235:n tonnin EU-tuet ovat taskurahoja.

Tälle minä nostan hattua:

"Hän ei ole perinyt perheyhtiötä eikä merkittävää varallisuutta. Wahlroosin suku ei kuulu aatelisiin, vaikka kaukaa menneisyydestä löytyykin jokin linkki vapaaherraan.

Wahlroos on titteliltään konsernijohtaja, mutta hengeltään hän on yrittäjä. Tavallisesti jättiomaisuudet luodaan teollisuudessa, ei finanssialalla.

”Wahlroos on tehnyt rahansa rehellisesti”, sanoo hänet hyvin tunteva finanssiammattilainen.

Menettelytavoista tarkan Wahlroosin ei ole koskaan epäilty turvautuneen sisäpiirikauppoihin tai muihin laittomuuksiin. Tämä ei tarkoita, etteikö Wahlroos tekisi häikäilemättömän nopeita siirtoja bisneksissään."


Näinkin fiksun miehen haaveena oli isona ruveta maanviljelijäksi    Ei tässä böndeillä ole mitään hävettävää, hyvässä seurassa olemme  

"Hyvä maanviljelijä pärjää missä vain." Antti Herlin


****************************************************************************


"Iltalehti valitsi Antti Herlinin loppuvuodesta 2009 Suomen talouselämän toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi päättäjäksi Björn Wahlroosin jälkeen."

"Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa."

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 01.12.10 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: Jakari - 30.11.10 - klo:20:58

Jykevät harrastukset herroilla. Noita miljardeja kun lukee, niin vääjäämättä yli 235:n tonnin EU-tuet ovat taskurahoja.

Tälle minä nostan hattua:

"Hän ei ole perinyt perheyhtiötä eikä merkittävää varallisuutta. Wahlroosin suku ei kuulu aatelisiin, vaikka kaukaa menneisyydestä löytyykin jokin linkki vapaaherraan.

Wahlroos on titteliltään konsernijohtaja, mutta hengeltään hän on yrittäjä. Tavallisesti jättiomaisuudet luodaan teollisuudessa, ei finanssialalla.

”Wahlroos on tehnyt rahansa rehellisesti”, sanoo hänet hyvin tunteva finanssiammattilainen.

Menettelytavoista tarkan Wahlroosin ei ole koskaan epäilty turvautuneen sisäpiirikauppoihin tai muihin laittomuuksiin. Tämä ei tarkoita, etteikö Wahlroos tekisi häikäilemättömän nopeita siirtoja bisneksissään."


Näinkin fiksun miehen haaveena oli isona ruveta maanviljelijäksi    Ei tässä böndeillä ole mitään hävettävää, hyvässä seurassa olemme  

"Hyvä maanviljelijä pärjää missä vain." Antti Herlin


****************************************************************************


"Iltalehti valitsi Antti Herlinin loppuvuodesta 2009 Suomen talouselämän toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi päättäjäksi Björn Wahlroosin jälkeen."

"Herlin on opiskellut maanviljelyä Yhdysvalloissa."

Omassa sarjassaan:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/03/herlin_nousi_maailman_rikkaimpien_listalle_1520406.html

Vaikka eihän tuollaiset osakkeet mitään oikeaa, todellista ja pysyvää ole, mutta onneksi Antilla on maata!