Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 07.11.10 - klo:23:11

Peltobioenergia on ollut kauan esillä, mutta ei ole lihaksi muuttunut. Viljaetanolikin todettiin ketjun tasolla negatiiviseksi. Mikä noista peltobioenergia-malleista olis vähiten haitallinen? Hiili suoraan metaaniksi ilman rehun hyödyntämistä?

Suojavyöhykkeiden sato ja muut korret synteesikaasuksi ja apila biokaasuksi lannan lisänä. VIljely ilman keinolannoitteita, korjuu, kuljetus ja säilöntä saatava edulliseksi. Lisähyötynä vesistönsuojelua, maan rakennetta, viljelykiertoa ja typensidontaa. Kuituhamppukin olisi ehkä lupaava synteesikaasun raka-aine ja eikös se ole kova rikkakasveeja vastaan? Saastuneita maita voisi hyödyntää ja lannoituksessa jätevesilietteitä.

Suomen bioenergian suuri virta käy silti aina metsästä, mutta mielestäni pellollakin jotain  voisi tuottaa nimenomaan kokonaisuutta hyödyttäen.

Onko noita kokonaisuuksia vertailtu keskenään. Onko kannattavuuseroa jos nurmirehulla tuotetaan yksi vasikka per hehtari, kasvatetaan 2 mullia tai jos rehu muutetaan kaasuttamalla suoraan energiaksi? Nurmi kasvaa kuitenkin hyvin koko suomessa, mutta katon alla pihatoissa ja parsissa kustannukset eivät kuitenkaan ole samat.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 08.11.10 - klo:09:28

Lainaus käyttäjältä: rene - 07.11.10 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 07.11.10 - klo:14:46

Lainaus käyttäjältä: rene - 07.11.10 - klo:13:35

Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
   Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
   Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen.

Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.

Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja
  Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan

Eläinpääomaan sitoutunutta rahan korkoa ja varastojen hidasta kiertoa

Suomessa eläimet taitaa olla melkein aina omalla pääomalla hankittuja, joten korkovaatimus eläinpääomalle on enempi laskennallinen juttu, kuin varsinainen kuluerä.

No onhan se kuluerä kun kyse on kuitenkin realisointikelpoisesta asiasta. Ei se nyt kuitenkaan kovin iso asia ole, voidaan ajatella vaikka yhden lemmun arvoksi 600 ja se jaettuna vielä kahdelle ha on 300€/ha. Sen korko ei paljon liikuta.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 07.11.10 - klo:11:32

Minun mielestä emolehmät soveltuu parhaiten semmosille tiloille, jotka ei oikein sovellu mihinkään muuhun toimintaa, siellä menee emot tai lampaat.
Kannattavuudessa ne sitten häviää maidolle ja muille paremmin kannattaville tuotantosuunnille, mutta sehän on tiedossa jo siihen lähtiessä ?

Noin ehkä c-alueen pitotuilla...

No kyllä se noissa suurissa lihantuotantomaissa, kuten jenkit, kanada jne... on nimenomaan niiden takamaiden tuotantosuunta.
Parhailla alueilla kasvatetaan paremmin kannattavia tuotteita.