Eikö ne pystykään tuotaan niin halvalla että pärjäisivät

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Uusi-Seelanti+haluaa+varjella+maitotilojaan+kiinalaisilta/1135260439077?ref=rss

Eikö ne pystykään tuotaan niin halvalla että pärjäisivät

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Uusi-Seelanti+haluaa+varjella+maitotilojaan+kiinalaisilta/1135260439077?ref=rss

Nimenomaan pystyvät. Tehokkaat tilat vetävät puoleensa ulkomaisiakin sijoittajia.

Kyllä varmaan pystyvät sikäläisissä olosuhteissa ja kustannusrakenteella tuottamaan. Mutta halpa hinta merkitsee tietysti myös halpoja kustannuksia. Tärkein maatalouden kustannus on maa, varsinkin laajaperäisessä tuotannossa.  Eli se on halpaa myös ostaa siellä. Tilojen tehokkuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen Uuden Seelannin tilat ovat erittäin tehottomia.

Kyllä varmaan pystyvät sikäläisissä olosuhteissa ja kustannusrakenteella tuottamaan. Mutta halpa hinta merkitsee tietysti myös halpoja kustannuksia. Tärkein maatalouden kustannus on maa, varsinkin laajaperäisessä tuotannossa.  Eli se on halpaa myös ostaa siellä. Tilojen tehokkuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen Uuden Seelannin tilat ovat erittäin tehottomia.

Uudessa seelannissa on tämmönen brittiläinen toimintasysteemi, kuten on myös Kanadassa ja pääosin USA:ssa, yksinkertaista ja toimivaa, ei brassailla turhaa.

Kyllä varmaan pystyvät sikäläisissä olosuhteissa ja kustannusrakenteella tuottamaan. Mutta halpa hinta merkitsee tietysti myös halpoja kustannuksia. Tärkein maatalouden kustannus on maa, varsinkin laajaperäisessä tuotannossa.  Eli se on halpaa myös ostaa siellä. Tilojen tehokkuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen Uuden Seelannin tilat ovat erittäin tehottomia.

Teho lienee tuotos/panos. Niin kauan kuin panospuolella on työ ja ostopanokset, niin uusseelantilainen tuotanto on tosi tehoa. Meillä nimittäjäksi pannaan tässä tehokeskustelussa useimmiten viljelypinta-ala: siinä katsannossa ne uusseelantilaiset ovat tehottomia.

Muistan joskus olleeni paneelikeskustelussa, jossa aussit valittivat tiettyjen viljelysysteemiongelmien vuoksi maidensa happamoituvan, mikä haittaa apilanviljelyä pahasti. Joku meistä eurooppalaisista ehdotti kalkitusta. Siihen tämän aussin kommentti oli lyhyesti: aiotko ajaa meidät konkurssiin? Pointti oli siinä, että kalkki on KALLISTA, ei voi kannattaa ei millään.

Olosuhteita on monenlaisia.

Petri

Mitä tohon alkuperäiseen ajatukseen tulee, niin itsekkin suhtaudun aika skeptisesti ajatukseen että kommunistisen Kiinan tapainen toimija joka on luonut suuryritysverkoston tätä tarkoitusta varten, alkaisi ostella maatalousmaata systemaattisesti, ei se voi olla meidän eikä myöskään uusseelantilaisten etu.

Minivaatimus tommosten ostojen sallimisille on mielestäni se, että länsimaiset toimijat voisivat ostaa maata samoilla ehdoilla noista maista, Kiinasta en tiedä mutta ainakin Venäjällä se vielä on mahdotonta.
Maaostot on käytänössä viidenkymmen vuoden vuokrasopimuksia ?

Eiköhän Kiinan ainoa tavoite ole varmistaa ruantuotanto myös huonoina aikoina kohtuullisin hinnoin. Maatahan ei valmisteta hetkessä lisää.

Eiköhän Kiinan ainoa tavoite ole varmistaa ruantuotanto myös huonoina aikoina kohtuullisin hinnoin. Maatahan ei valmisteta hetkessä lisää.

Siitä huolimatta, yksisuuntaisia etuja ei pitäisi sallia ?

Lainaus käyttäjältä: timotej - 27.09.10 - klo:10:01

Kyllä varmaan pystyvät sikäläisissä olosuhteissa ja kustannusrakenteella tuottamaan. Mutta halpa hinta merkitsee tietysti myös halpoja kustannuksia. Tärkein maatalouden kustannus on maa, varsinkin laajaperäisessä tuotannossa.  Eli se on halpaa myös ostaa siellä. Tilojen tehokkuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen Uuden Seelannin tilat ovat erittäin tehottomia.

Teho lienee tuotos/panos. Niin kauan kuin panospuolella on työ ja ostopanokset, niin uusseelantilainen tuotanto on tosi tehoa. Meillä nimittäjäksi pannaan tässä tehokeskustelussa useimmiten viljelypinta-ala: siinä katsannossa ne uusseelantilaiset ovat tehottomia.

Muistan joskus olleeni paneelikeskustelussa, jossa aussit valittivat tiettyjen viljelysysteemiongelmien vuoksi maidensa happamoituvan, mikä haittaa apilanviljelyä pahasti. Joku meistä eurooppalaisista ehdotti kalkitusta. Siihen tämän aussin kommentti oli lyhyesti: aiotko ajaa meidät konkurssiin? Pointti oli siinä, että kalkki on KALLISTA, ei voi kannattaa ei millään.

Olosuhteita on monenlaisia.

Petri

Yleensä tuotantoa pyritään tehostamaan niukinta tuotannontekijää kohden, joka on yleensä myös se kallein. Euroopassa ja Aasiassa on niukkuutta pellosta, joten niiden käyttöä pyritään tehostamaan. Harvemmin asutuilla mantereilla sitten maata on käytettävissä yllin kyllin.
Globaalissa markinataloudessa hinnat, myös tuotannontekijöiden hinnat, pyrkivät tasoittumaan. Kiinalaiset ovat ostaneet jo laajoja alueita Afrikasta, nyt he ovat siis ilmeisesti keksineet Tyynen meren alueet. Vaikka heillä on tarkoitus turvata oman väestönsä ravinnonsaantia, ei se voi olla vaikuttamatta myös näiden kohdemaiden tuotannontekijämarkkinoihin. Uuden merkittävän ostajan mukaantulo varmasti pompsauttaa pellon hinnat näissäkin "lintukodoissa". Eiköhän kalkitus ala pikkuhiljaa kannattamaan sielläkin.

Voipa olla, että kiinalaiset pompsauttaa pellon hinnan sielläkin. Vuosia sitten muistan, että keskisato vehnälaihoissa oli tuollapäin jotain 1800 kg/ha. Pari kaveriani on vuosien saatossa ollut siellä renkeinä ja laajaperäisyys rulaa vielä tosi kovaa. Laiduneläimillä ei ole aitoja, kylvöjä tehdään markkinatilanteen mukaan eli jos ennuste on alhaiset hinnat, niin osa jätetään kylvämättä. Siihen kalkituksen kannattavuuteen on maailmanmarkkinahinnoilla ilman tukia vielä matkaa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: timotej - 27.09.10 - klo:10:01

Muistan joskus olleeni paneelikeskustelussa, jossa aussit valittivat tiettyjen viljelysysteemiongelmien vuoksi maidensa happamoituvan, mikä haittaa apilanviljelyä pahasti. Joku meistä eurooppalaisista ehdotti kalkitusta. Siihen tämän aussin kommentti oli lyhyesti: aiotko ajaa meidät konkurssiin? Pointti oli siinä, että kalkki on KALLISTA, ei voi kannattaa ei millään.

Petri

Kallistahan se onkin jos ykskaks joudut kalkitsemaan vaikka 10 000ha vai minkäskokoisia ne tilat tuolla nyt ovatkaan. Jos kalkkikaivokselle vielä matkaa paljon...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 27.09.10 - klo:22:31

Lainaus käyttäjältä: timotej - 27.09.10 - klo:10:01

Muistan joskus olleeni paneelikeskustelussa, jossa aussit valittivat tiettyjen viljelysysteemiongelmien vuoksi maidensa happamoituvan, mikä haittaa apilanviljelyä pahasti. Joku meistä eurooppalaisista ehdotti kalkitusta. Siihen tämän aussin kommentti oli lyhyesti: aiotko ajaa meidät konkurssiin? Pointti oli siinä, että kalkki on KALLISTA, ei voi kannattaa ei millään.

Petri

Kallistahan se onkin jos ykskaks joudut kalkitsemaan vaikka 10 000ha vai minkäskokoisia ne tilat tuolla nyt ovatkaan. Jos kalkkikaivokselle vielä matkaa paljon...

Katselin kerran aikani kuluksi myytäviä tiloja Kanadasta, yksi tuttuni kertoi hänen kavereidensa ostaneen tilan Kanadasta ( Hollantilainen ), se oikein sivun linkitti mulle josta seurata niitä, pääasiassa ne oli sellaisia 100-200 hehtaaria, tosin pääasiassa peltoja mutta ei ne niin kovin suuria olleet ?
Ihan samanhintaisia kuin teillä siellä etelässä on ... ( järjettömän kalliita meikäläisen tilanteeseen ).

Katsele Viron suunnalta niin hintataso on kohtuullisempi.

Katsele Viron suunnalta niin hintataso on kohtuullisempi.

Ei kyllä minä pysyn täällä ?