Teollisuus kerää maaseudulta erilaisia raaka-aineita maksua vastaan ja tekee niillä bisnestä. Viimeisimpänä on erilaisten muovien kerääminen tiloilta. Tilat luovuttavat raaka-aineen ja vielä rahaakin annetaan mukaan. Toinen on raatojen keräily. Tavaran lähettäjä maksaa keräilykulut ja antaa raaka-aineen ilmaiseksi. Myös kannot annetaan metsästä ilmaiseksi ja risut melkein ilmaiseksi. Ja kukakohan on näin meidän kaikkien puolesta sopinut?
On hyvä, että keräilyt on järjestetty. Tiloille muovit ja raadot saattavat olla ongelma, mutta jotkut tuotteistavat ne ja tekevät niillä rahaa. Honkajoki Oy teki teollisuuden ja maatalouden sivutuotteilla yli miljoonan euron tuloksen viime vuonna. Muovin keräilijä saa tehdyllä sopimuksella 1,5 M€ rahaa ja raaka-aineen.
Nämä rahat eivät siis kelpaa viljelijöille?
Toinen pääsee eroon ongelmasta ja toinen tekee vähän rahaa, win-win. Mikä tässä on niin kamalaa?
Lähinnä se pakollisuus, halvempiakin keinoja raatojen hävitykseen olisi..
Totta ...
Aikoinaan kun sahanpurua alettiin käyttää kuivikkeena, sitä sai ilmaiseksi sahoilta kun se oli silloin ongelma jätettä. Mutta nykyään alkaa purukin olla hinnoisaan kun sille on muuta käyttöä, eli ongelmasta tuli bisnes.
Maataloudessa tahtoo olla että valtio antaa jollekin hommaan monopolin ja tekee touhusta lainsäädännöllä rahastusautomaatin jolla joku voi tehdä bisnestä. Muovi olisi kelvollista poltoainetta voimaloihin, mutta lainsäädäntö tekee sen käyttämisen vaikeaksi.
Aikoinaan joku yritti perustaa honkajoki oy:lle kilpailiaa. Ei saanut toimi lupaa, vaikka raatojen käsittely olisi tullut puolet halvemmaksi valtiolle ja viljeliöille.
Täälläpäin sai jokuaika sitten höylälastuista niin hyvää hintaa, että kannatti höylätä puutavaraa lastuiksi ja myydä
?
