Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 11.09.10 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.09.10 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 10.09.10 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 10.09.10 - klo:08:28

Happamat omenat-> parempi mehu.  

Happamat omenat hapan mehu, niin se menee.  
Naapuri tarjosi eilen omenatuoremehua, joka oli tehty, joko happamista tai raaoista omenista. Kyllä laittoi meikäläisen suun irvistykseen.  

Jos se olikin konjakkia?

Ainakin konjakin väristä, lähes.  

Ja renelle: Toi emäntä näkyy kyllä pilkkovan ne omput sellasiksi lohkoperunoiden näköisiksi viipaleiksi. Taitaa mehustuminen tapahtua nopeemmin. Ja luulen että ei tarvii enää maijan jäljiltä keittää.  

Jos se oli calvadosta? Eikös se tehdä omenoista?

Ei tainnut olla. Hartaita uskonnon harjoittajia, sekä naapurin mummo, että vaari. 

Monasti on tullu kinaa asiakkaiden kanssa kun mehu on hapanta, vaikka omenat sinällään puusta on miten maukkaista.Väittävät että on sekoitettu satsit jonkun toisen omenoiden kanssa.
Maku muuttuu yllättävästi puristettaessa. Sama asia marjoissa, esim. Marja-Aronia on kokoliki pihlajanmarjan makuinen, mutta mehuna ihan penteleen hyvä.
Omenoiden kanssa paras koktaili tulee kun on monta erilaista sorttia mukana. Tämä tosin vain mekanisella puristuksella, mehumaijat kannattaa heittää tunkiolle kahdesta syystä; niissä mehuun tulee melkein 20 prossaa vettä mukaan höyryn kautta ja jos ne on alumiinia, niin se alumiini liukenee mehuuun!
Ei uskois miten hapokas mehu voi syövyttää, meiltä häipyi kymmenessä vuodessa kaakelilattiasta saumat ja laattojen alta kiinnitysvalut. Samoin pihabetoniin tuli viiden sentin syvyisiä kraatereita siihen missä laitteita pestiin. Nyt on sisällä akryylimassalattia ja ulkona asfaltti.
Että jos liikut Mersus kans näillä main, niin siitä papuhallin viereisestä rakennuksesta löytyy aputähän ongelmaan..

Puhuu mehuaseman tirehtööri. 
Ei tilkka vettä vielä mehua pilaa. Väkevyys vaan hieman laimenee. Rosteria näkyy meilän "maija" olevan. 

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.09.10 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 10.09.10 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 10.09.10 - klo:08:28

Happamat omenat-> parempi mehu.  

Happamat omenat hapan mehu, niin se menee.  
Naapuri tarjosi eilen omenatuoremehua, joka oli tehty, joko happamista tai raaoista omenista. Kyllä laittoi meikäläisen suun irvistykseen.  

Jos se olikin konjakkia?

Ainakin konjakin väristä, lähes.  

Ja renelle: Toi emäntä näkyy kyllä pilkkovan ne omput sellasiksi lohkoperunoiden näköisiksi viipaleiksi. Taitaa mehustuminen tapahtua nopeemmin. Ja luulen että ei tarvii enää maijan jäljiltä keittää.  

Jos omppuja seisottaa sokerin kanssa niin niistä irtoaa nestettä aika tavalla vaikka mehumaija ei olisi tulillakaan. Joka tapauksessa niin nopeasti että mehu pitäisi kuumentaa erikseen.
   Omenoiden mausta ei voi suoraan päätellä mehun tai soseen makua mitenkään. Hyvinkin kirpeistä ja karvaista ompuista voi saada erittäin hyvää mehua.  Saattaa olla että hiukan raakoista omenista tulee parhaat mehut ja hillot mutta nyt alkaa raa`at omput olla jo hukassa

Monasti on tullu kinaa asiakkaiden kanssa kun mehu on hapanta, vaikka omenat sinällään puusta on miten maukkaista.Väittävät että on sekoitettu satsit jonkun toisen omenoiden kanssa.
Maku muuttuu yllättävästi puristettaessa. Sama asia marjoissa, esim. Marja-Aronia on kokoliki pihlajanmarjan makuinen, mutta mehuna ihan penteleen hyvä.
Omenoiden kanssa paras koktaili tulee kun on monta erilaista sorttia mukana. Tämä tosin vain mekanisella puristuksella, mehumaijat kannattaa heittää tunkiolle kahdesta syystä; niissä mehuun tulee melkein 20 prossaa vettä mukaan höyryn kautta ja jos ne on alumiinia, niin se alumiini liukenee mehuuun!
Ei uskois miten hapokas mehu voi syövyttää, meiltä häipyi kymmenessä vuodessa kaakelilattiasta saumat ja laattojen alta kiinnitysvalut. Samoin pihabetoniin tuli viiden sentin syvyisiä kraatereita siihen missä laitteita pestiin. Nyt on sisällä akryylimassalattia ja ulkona asfaltti.
Että jos liikut Mersus kans näillä main, niin siitä papuhallin viereisestä rakennuksesta löytyy aputähän ongelmaan..

Meneekö puristimella hyvin myös sokeroidut omenat? Vai onko koskaan ollut syytä kokeilla, varmaan ainakin sakeampaa ainesta tulee paljon mukaan.  Mitenkähän muuten tuo puristettu mehu säilyisi pakastimessa, jos keittämisen kokeilisi jättää pois?
 Alumiinista välillä puhutaan mutta ei sitä nyt kovin nopeasti liukene. Ja tuskin se alumiini niin kovin vaarallista on. Kai rosteristakin voi jotain hippusia irrota ainakin jos metallikapustalla hämmennetään ja siitä irtoavat aineet on kromia ja nikkeliä joiden terveysvaikutus on negatiivinen. Eipä sillä, rosterisella maijalla meillä on aina keitelty.

Eiköhän höyrymehu ja (tuoremehuasemalla) puristettu (ja sitten pastoroitu) mehu ole aika lailla eri tuotteita.

Tuosta jälkimmäisesti tuli yhtenä kesätyövuonna alppien juurella kokemusta, siellä sitä käytetään paljon. Ruokaillessa tavallisin sekoitus oli 50/50 makea- ja hapanmehua (Süss- und Sauermost). Se hapan oli jätetty vesilukolla varustettuun astiaan puristamisen jälkeen ja pullotettu viileään vasta parin kuukauden päästä. Mielenkiintoisin mehu tuli sitten märäksi jätetystä puristusmäskistä, joka aikansa 200 litran tynnyreissä muhittuaan kuskattiin naapurikylän polttimoon, jossa siitä tiristettiin sellaista ihan vesikirkasta mehua. Harjuri sai roudata niitä tynnyreitä, kun johtoporras maisteli mehua keskittyneen näköisenä...

No, harjuri sai sitä kirkasta mehua maistettavaksi vähän myöhemmin. Hyvää oli. Omasta mielestäni. Tosin silloinen tyttöystäväni, nykyinen vaimoni oli asiasta eri mieltä. Hän tuli minua hakemaan kotiin sieltä kaukomailta. Aikaa ennen kännyköitä ja sähköposteja tavoitettavuus oli heikkoa ja pari iltaa jo passissa oltuani harjurikolleega houkutteli illaksi kaupungin rientoihin. Lähtiessä nautimme pikarillista kirkasta mehua, joka jäi jostain syystä kesken, kun kaupunki houkutteli. Sitten takaisin tultuamme huomasin, että oli tainnut odotettu vieras saapua. Kävimme kolleegan kautta tyhjentämässä pikarinpohjat ja sitten hipsin huoneeseeni sängyllä nukkuvan tyttöystäväni viereen. Ensimmäiset, herkät sanat 4 kk näkemättömyyden jälkeen: "mitä ihmeen etikkaa sä olet oikein juonut?!"

petri

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 11.09.10 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.09.10 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 10.09.10 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 10.09.10 - klo:08:28

Happamat omenat-> parempi mehu.  

Happamat omenat hapan mehu, niin se menee.  
Naapuri tarjosi eilen omenatuoremehua, joka oli tehty, joko happamista tai raaoista omenista. Kyllä laittoi meikäläisen suun irvistykseen.  

Jos se olikin konjakkia?

Ainakin konjakin väristä, lähes.  

Ja renelle: Toi emäntä näkyy kyllä pilkkovan ne omput sellasiksi lohkoperunoiden näköisiksi viipaleiksi. Taitaa mehustuminen tapahtua nopeemmin. Ja luulen että ei tarvii enää maijan jäljiltä keittää.  

Jos omppuja seisottaa sokerin kanssa niin niistä irtoaa nestettä aika tavalla vaikka mehumaija ei olisi tulillakaan. Joka tapauksessa niin nopeasti että mehu pitäisi kuumentaa erikseen.
   Omenoiden mausta ei voi suoraan päätellä mehun tai soseen makua mitenkään. Hyvinkin kirpeistä ja karvaista ompuista voi saada erittäin hyvää mehua.  Saattaa olla että hiukan raakoista omenista tulee parhaat mehut ja hillot mutta nyt alkaa raa`at omput olla jo hukassa

Paarasta mehua tulee lajikkeesta Punainen Atlas.