Lainaus käyttäjältä: Make - 18.10.10 - klo:08:30

Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.

Niin mutta yleinen tavoite suomessa on hyvä ja siitä korkeanpien P-lukemien laskeminen. Pahimmat tulkinnat ymp.ministeriöstä ovat sitä mieltä että osa  pelloista tulisi ottaa pois viljelystä,metsittää .tms.

mm Lehtomäki avasi ministeripestinsä juuri tällä väittämällä

Eihän mitään ongelmaa olisikaan jos tavoite olisi säilyttää viljavuusluokka tai maltillinen laskeminen olosuhteet huomioiden.
Mutta viljelysuunnitelu ohjelmakin laskee fosforin tarpeen nollaan jos viljavuusluokka on korkea.Hyvässä se on muutama kilo. Levitä siinä kuivalantaa ellet käytä P-poikkeusta.

Nurmi säilörehuksi korjattuna vie fosforia 19-23 kiloa hehtaarilta vuodessa, kokoviljaksi korjattu herneviljaseos 35-40. Ravinnetaselaskelmien on arveltu tulevan pakollisiksi seuraavalla ymppikaudella. Olis syytä varmistaa, että näiden laskelmien perusteella saisi myös lannoittaa siten, että korkeissa luokissa ei fosforilannoitustasoa lasketa nollaan..

Reippaan ongelma fosforista on kotikutoinen ja tuttu mulle ajalta, jolloin lehmiä oli 35 ja hehtaareita 70. Muutama korkean fosforin lohko myös löytyy. Ongelma on se, että rehuntuotanto on laajaperäistä ja lannoitus voimaperäistä. Nurmialaa riittää puoli hehtaaria lehmää kohti (väkirehuja 40-50% dieetistä). Omaa viljaa varten se toinen puolikas ja loput pelloista on sitten oltava myyntikasvituotannossa. Muuten ravinnekierto on sellainen, että tavaraa tulee enemmän kuin menee ja se mistä vuotaa on tietysti pelto. Ja tästähän tällä ympäristönsuojelulla pyritään pääsemään eroon.

Korkeaa fosforitasoa voi laskea kohtuullisen tehokkaasti muutamassa vuodessa suurilla nurmisadoilla. Vanha sokerijuurikasmaa oli luokassa arveluttavan korkea, mutta 5 vuotta ja yhteensä 45 kuiva-ainetonnia hehtaarilta apilanurmea laski luokan hyvään. Fosforia lähti laskennallisesti 99 kiloa hehtaarilta. Tämän vuoden perusteella vielä tehokkaampaa olisi tuo herneviljaseos, saman tulokseen pääsisi jo kolmessa vuodessa. Ko. aikana fosforia ei lannoitettu.

Lehmien kohdalla on muuten sellainen juttu, että mikäli fosforia tulee lehmää kohti yli 7 kiloa vuodessa, pitää ruokintastrategiaa muuttaa fosforia vähemmän tuottavaksi. Kivennäisten lisäksi fosforia tulee tilalle helposti valkuaisrehuissa.

Olen seuraillut P-lukemia liki 25 vuotta ja en allekirjoita tuota että lukemat tippuvat noin nopeasti  alas. Kyseessä voi olla kuitenkin  maalajien eroavuuksista sekä myös sokerijuurkaspellon korkeammasta ph lukemasta . Mielenkiinnolla kuuntelin kerran erään vanhan  metsäinsinöörin tulkintaa miten metsämaan pohjaveden pinnan lasku ojittamalla nostaa maan ph-pitoisuutta ja samalla lisää fosforin huuhtoutumista.

 Mutta palatakseni takaisin aiheeseen arveluttavan korkeista lukemista tullaan  alas korkeaan noin  10 vuodessa omien viljavuustutkimusteni mukaan . Mutta sitten tahti hidastuu ,mutta jatkuu kuitenkin jos fosforia ei käytetä paljon. . Olennaista tässä on myös huomata että P-lannoittaminen on rajusti vähentynyt 95 jälkeen lähtötilanteesta joka pudottaa nopeampaan tasoja mutta P-lannoitus pysyy vakaanpana  kotieläintiloilla jatkossakin joka hidastaa tason alenemista.

 Muutoin viljely on tapahtunut melko samansuuntaisesti että nurmiviljely on suht tehokasta ja osa viljasta menee myyntiin.

Kaikki ovat oikeassa. Omatkin fosforilukemat ovat pysyneet kohtuudessa kun nurmelle ei ole ollut mitään satotason mukaisia korotuksia ja jatkuvasti on otettu tuplasaalista valtakunnan keskiarvoon verattuna. Lantaa on mätetty sen minkä laki sallii.
Fosforiluvun kehitys riippuu kovin paljon myös näytteenotosta sekä tuurista. Kun näytepisteitä ei ole määrätty samoiksi eri näytteenottokerroilla siitä tulee paljon heittoa. Olen kuullut lohkoista joiden fosforiluku 50 on viiden salpietarivuoden jälkeen seuravissa näytteissä ollut 70.

Adam:
"Lehmien kohdalla on muuten sellainen juttu, että mikäli fosforia tulee lehmää kohti yli 7 kiloa vuodessa, pitää ruokintastrategiaa muuttaa fosforia vähemmän tuottavaksi. Kivennäisten lisäksi fosforia tulee tilalle helposti valkuaisrehuissa."

Fosforituotosta lantaanko tarkoitat? Taulukkoarvoillahan tulisi 24 mottia * 0,5 kg/motti fosforia = 12 kg P/ammu/v? Ainakin sikapuolella taulukkoarvoihin yltää harvoin.

Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle.  Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.

Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle.  Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.

Ottaa maanäytteet ihan pellonreunasta mihin ei työnnä paskaa 

Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle.  Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.

Tuossa lienee esimerkki miksi meiltä viljelijöiltä ei kysytä  vaan ohjeet annetaan ylhäältä . Niuhottaminenkaan ei ole itseisarvo mutta vain me  itse voimme ehkä muuttaa käsityksiä miten meihin suhtaudutaan.

Fosforituotosta lantaanko tarkoitat? Taulukkoarvoillahan tulisi 24 mottia * 0,5 kg/motti fosforia = 12 kg P/ammu/v? Ainakin sikapuolella taulukkoarvoihin yltää harvoin.

Joo, kyllä tarkoitin lantaan tulevaa fosforia. Taulukkoarvot perustuu 80-90-luvun ruokinnalla saavutettuihin keskiarvoihin, tuolloin fosforia syydettin lehmien mahaan tolkuttomia määriä. Eu-kauden alussa keskiarvo fosforilla oli 0.7 kg/m3....Meillä lannassa fosforia on 0,3 kiloa ja vuosittainen tuotos 22 kuutiota. Ruokinnan hyötysuhteen kyttääminen vaikuttaa mukavasti myös tälle puolelle.

Noista maanäytteistä sen verran, että itse olen ottanut linjamenetelmällä aina saman linjan pellon nurkasta toiseen. Tiedä sitten miten paljon vaihtelua tuosta tulee, mutta eri vuosien tulosten pitäis olla vertailukelpoisia.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 17.10.10 - klo:11:53

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 17.10.10 - klo:11:49

Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää..
..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla  .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.

Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.

Hyvä, olette selvästi pohtineet asiaa.
Suomessa aletaan muutamilla tiloilla saavuttaa suurin toimiva yksikkökoko ja törmätään pellon hallinnan sekä tilusrakenteen rajoihin. Toivoa on, nyt ei pidä hermostua kesken kaiken. Lannan rahtaamisen ympäristövaikutukset on todettu pienemmiksi kuin liian isojen annosten dumppaamisen (sivun 13 lopussa). 

Meillä on ajettu politikkaa jossa erilaistetuilla tukitasoilla nautakarjatalous keskitetään vain osaan maata. Samalla on alkanut kuulua ääniä, kuinka lantaa ei näillä ravinnerajoitteilla saada levitettyä peltoon. Tulee ns. pää vetävälle käteen.

Ilmoittaudun välittömästä vastaanottamaan kuivalantaa vastaan täällä karulla B-alueella sadalle hehtaarille tulevana keväänä. Halukkaille voin ilmoittaa koordinaatit annettavaksi rekkakuskille. Levityksen hoidan itse.

Sain puskaradion kautta viestiä jotta lannan P-poikkeus 15kg olisi ainakin vielä uudessakin ohjelmaluonnoksessa mukana.