Milläsviisiin se viherlannoitusnurmen lannoitusvaikutus pitää ottaa huomioon seuraavan vuoden viljelykasvin lannoituksessa.. siis että onko ihan tiukat pykälät miten lasketaan vai onko pelkkä suositus että jotain vähennyksiä typelle pitäisi tehdä (eli ei tarvitse välittää 
)
Ja nyt ei sitten puhuta mistään ohjelmista (tietokone- tai ympäristötuki-) vaan asiasta:
periaatteessa kaikki kasvimassan typpi, joka ylittää maahanmuokattavan kasvimassan 1,7 - 1,8 typpiprosentit, voi laskea seuraavana vuonna mineraloituvaksi. Eli jos rehun rv-% ylittää 11, toisilla yksiköillä. Eli käytännössä puhdas heinänurmi on aika neutraali typpivaikutukseltaan, apilat tekee sitten ylitystä.
JOS olisi vaikka apilapitoisuus 50%, apilan typpi-% 3, seoskasvusto-heinän typpi-% 1,5, niin maahan muokattavan kasvimassan typpi-% on 2,25, mikä on karkeasti 0,5% yli tuon 1,7 - 1,8 haarukan.
Edelleen, jos maahan kynnetään vaikkapa 5 tonnia kuiva-ainetta (muistettakoon, että toisen vuoden nurmessa juuristoakin on aika lailla), niin se 0,5% 5 tonnista on 25 kg.
Tuosta voi kukin laskea oman tapauksensa apilapitoisuuden ja satotason mukaan.
Tuo maahanmuokattavan kasvimassan "typpiraja" tulee niiden hajottaeliöiden ravinnetarpeesta. Maan mikrobit ovat keskimäärin aika tehokkaita, mutta myös ronkeleita sen typen kanssa. Jos sitä on liian vähän (esim. oljen maahanmuokkaus), niin se ryöstetään maasta (lisätyppi tarpeen hyvän olkisadon maahankynnön jälkeen), jos taas typpeä on ylimäärin kuten esimerkissäni, niin ylimääräinen jää sinne maahan esim. jälkeentulevan kasvin otettavaksi. Tuossa raja-arvon tuntumassa hajoavasta kasviaineksesta vapautuva typpi tulee sidotuksi maan mikrobimassaan ja on näin lyhyellä aikavälillä kasveille käyttökelvotonta. Pitkän päälle sekin sieltä tulee, mutta se on jo toinen tarina.
Petri
