Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe ETLn nakkityösulku 2010  (Luettu 2771 kertaa)

korven ukko

  • Vieras
ETLn nakkityösulku 2010
voiko vaatimus 6 päiväiseen työviikkoon siirtymisestä mennä läpi ilman lakkoa? Onko työaikamuutoksiin todellista tarvetta? Miksi työnantajapuoli asetti harvinaisen työsulun? Miksi maidonjalostus, broilerit ja sulussa mukana olleiden lihayritysten omistamat tuontimakkarayritykset rajattiin sulun ulkopuolelle? Sulkurintama hajosi leipomoiden uhatessa erolla työnantajaliitosta. Haluaako työnantajapuoli siis tuotantokatkoksia juuri sianlihanjalostukseen?

Miksi tiedossa olevaan lakkoon ja työsulkuun ei varauduttu tuottajia informoimalla ja teuraspainoja laskemalla? Viimevuosina on teurastettu paljonkin suurempia määriä ilman ruuhkia aiheuttavia pullonkauloja ja silloinkin vakuuteltiin kapasiteetin riittävän tuotannon lisäämiseen. Muutaman teurastuspäivän katkoksen aiheuttamat haitat olisi voitu eliminoida jo etukäteen, miksi näin ei edes yritetty menetellä?

Voiko lihanjalostajat jotenkin hyötyä tuotantokatkoksia seuraavasta myynnin vähentymisestä ja tarjonnan lisääntymisestä? Ainakin teoriassa voisi sillä lihamarkkinoilla on tapahtunut paljon.

Tuotantomäärä on laskemassa lähelle kriittistä omavaraisuustasoa ensimmäistä kertaa sitten 1970 luvun. Teollisuuden häiriöttömän toiminnan kannalta sianlihaa pitää olla tarjolla kulutusta enemmän. Kun tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuria, niin pienikin häiriö lihanhankinnassa aihauttaa ongelmia ja lisäkustannuksia tuotantolinjoilla.

Sikatilat ovat todella suuria yksiköitä. Muutama sata suurinta tilaa tuottaa suomen tarpeen. Yhdenkin suuren lihantuottajan vaihtaessa teurastamoa tuotantolinjoille tulee katkoksia jos riittävää ylitarjontaa ei ole. Tällöin teurastamot joutuvat kilpailemaan tuottajista ja hinta nousee.

Vappu on suuri makkarasesonki ja juuri sopiva ajankohta leikata suomalaisen sianlihan menekkiä kysyntä-tarjonta-suhteen muuttamiseksi. Makkara on paras tuote tuontilihan työntämiseksi markkinoille.

Pääosan suomessa tuotetusta lihasta jalostaa HK ja Atria. Molempien firmojen tulos syntyy sianlihan ja broilerin jalostuksesta. Naudan osuus on noin viidennes.

Molemmat käyttävät sikaa lähes 100milj kiloa. Eun rajojen auettua sianlihan hinta on ollut suomessa euroopan alhaisin viimevuosiin saakka.

Viimeisen vuoden aikana tilanne on muuttunut. Sianlihantuotanto on laskenut kulutusta nopeammin ensimmäistä kertaa. Tuotantomäärä on ollut pääsääntöisesti 110%-115% 1970 luvulta saakka. Nyt se on painumassa lähelle omavaraisuuta.

Sianlihan hinta onkin ollut vuoden ajan euroopan huipulla ja on n. 30c/kg kalliimpaa kuin esimerkiksi tanskassa. HK ja Atria joutuvat nyt maksamaan hankkimastaan lihasta kymmeniä miljoonia enemmän kuin tanskalaiset kilpailijansa, kun perinteisesti ovat saaneet lihan halvemmalla. Tuon muutoksen merkitys firmojen tulokselle on paljon suurempi kuin 0,4% tai 4% tai 40% muutos palkkakustannuksiin.

Lihanhinnan nousun kompensoimiseksi molemmat joutuisivat esimerkiksi irtisanomaan vähintään satoja työntekijöitä. Se ei ole luonnollisestikkaan mahdollista. Sianliha hinnananousun kompensoiminen naudanlihan hinnanlaskulla tietäisi naudanlihan hintaan yli euron laskua. Lihayhtiöissä omistajan valtaa käyttävät tuottajat, joista 90% on naudanlihantuottajia, joten naudasta maksetaan aina täysi hinta vaikka sen keräily onkin lihajalostukselle tappiota aiheuttava sektori.
   
Sianlihan markkinointia on vähennetty viimeisen vuoden aikana. MTK on ollut vaatimassa sianlihan ylituotannon lisäämistä vaikka yli 90% sianlihantuottajista vastustaa sitä. Etujärjestö ja osuuskunnat, joissa molemmissa sianlihantuottajien määrä ja vaikutusvalta on olematon, yrittävät kaikin keinoin pitää sikamarkkinat ylitarjonnan puolella. Tuotannon lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat kysyntä-tarjonta-suhteeseen ja siten hintaankin viiveellä. Menekin vähentyminen lakon, työsulun tai muun syyn vuoksi vuoksi vaikuttaa markkinatilanteeseen ja siten myös tuottajahintaan nopeammin.

Viimeksi muokattu: 30.04.10 - klo:16:44 kirjoittanut korven ukko

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
Voisiko joku referoida tuosta 3 rivin tiivistelmän  ::)
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

emo-heikki

  • Vieras
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
Voisiko joku referoida tuosta 3 rivin tiivistelmän  ::)

Se menee suunnilleen näin, nautapuoli on sikapuolen siipeilijä ja sikapuoli on elintarvikeketjun maksaja, muut vain saajia sikapuolen tuloksista.
Työnantaja, kuten kaikki muutkin toimijat, keskittyvät pääasiassa sikapuolen kampittamiseen.

Pigman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2912
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
Voisiko joku referoida tuosta 3 rivin tiivistelmän  ::)

Se menee suunnilleen näin, nautapuoli on sikapuolen siipeilijä ja sikapuoli on elintarvikeketjun maksaja, muut vain saajia sikapuolen tuloksista.
Työnantaja, kuten kaikki muutkin toimijat, keskittyvät pääasiassa sikapuolen kampittamiseen.
Referointi oli aivan oikein, mutta emme me kaikki sianlihantuottajat ajattele samalla tavalla.

korven ukko

  • Vieras
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
MTK ja teollisuus uhkailevat sianlihan tuonnilla jos ylituotanto ei jatku tai hinta nousee kilpailijoita korkeammaksi. Suomessa ei kuitenkaan ole mahdollista tuottaa halpaa sikaa koska:

- Kokonaistukitaso ml. pelto on jo nyt alhaisempi kuin monessa muussa maassa. Lisäksi sikasektorilta poistuu tukea tulevien kolmen vuoden aikana vielä 25c/tuotettu sikakilo.

-Suomen olosuhteista aiheutuu yksimahaisten tuotannolle lämmitystarpeen, rehunkuivauksen, rehusatojen, rakentamiskustannusten yms vuoksi merkittäviä liskustannuksia, joita mm. naudoille ei aiheudu.

-tuotannon säädökset mm. eläinten tilantarpeen, lääkinnän, hoidon ja ympäristön osalta ovat tiukemmat kuin suurissa sianlihantuotantomaissa.

-Lähes kaikki suomen maataloustuet kulkeutuvat naudanlihan- ja maidontuotantoon. Miljardituet nostavat maatalouden yleisen kustannustason suomessa muuta eurooppaa korkeammaksi.

-Jalostavan teollisuuden kilpailukykyä, tilityshintakykyä ja pääomantuottokykyä rajoittaa tappioita aiheuttaen tehoton naudanlihantuotanto. Tämä on mahdollista koska naudanlihantuottajat käyttävät jäsenenemmistönsä turvin omistajanvaltaa teollisuudessa. 

-Teurastus ja jalostus on ylikuormitettu jo nyt, pienikin häiriö vaarantaa eläinten hyvinvoinnin.

Vaikka suomessa ei voi tuottaa halpaa sianlihaa, niin tuonti ei kuitenkaan ole suuri uhka suomen tuotannolle. Kuluttaja ostaa tuontielintarvikkeen vain jos se on selvästi halvempi. Suuri osa suomalaisista ei ota tuontielintarviketta edes ilmaiseksi. Naudanlihantuotantoon verratuna yksimahaistuotanto on suomessa tehokasta ja keskittynyt lähelle jalostavaa teollisuutta. Suomen hinnan pitäisikin olla todella paljon korkeampi jotta laajamittainen tuonti olisi kannattavaa. Naudassa tilanne on toinen silla tuotanto on tehotonta ja perustuu tukiin, nautakilosta aiheutuu yksimahaisiin verrattuna valtavat hankintakustannukset.

Tiloilla on tuotannon romahtamisen vuoksi kuitenkin ennätyksellisen paljon tyhjää tilaa ja sikalinjoissa hyvä veto. Vuosikymmenten jälkeen on syntymässä sianlihan kysyntää. Naudanlihantuottajien hallitsema teollisuus ja etujärjestö on paniikissa.

Sianlihantuottajat haluavat uskottavia muutoksia tuotanto-olosuhteisiin. Olisi profiloiduttava vieläkin enemmän eläin- ja ympäristöystävälliseen tuotantotapaan. Kotimaisuuskysynän ja itämerisuojan turvin hinnalla on edellytyksiä pysyä euroopan hintojen yläpuolella. MTK kuitenkin vaatii sianlihantuottajien näkemyksistä piittaamatta ylituotannon lisäämistä entisin ja huonoa mainetta saanein menetelmin. MTKn mielestä suomalainen tuotanto ei saa poiketa eurooppalaisesta bulkkituotannosta. Teollisuuden rattaisiin halutaan halpaa sikaa maidontuotannon tappiollisen sivutuotteen, eli maitorotuisen lihakarjan ja vuosikymmenen ikäisten jätelehmien, kustantamiseksi.

MTK puhuu myös sikatilojen keskittymispaineesta ja tuotannon rakennekehitystarpeesta. Kuitenkin tilanne on se että muutama sata suurinta yksimahaistilaa tuottaa jo nyt koko suomen tarpeen käytännössä ilman tukea, jonka arvo tuontihinnoilla mitattuna on suurempi kuin miljardein tuettujen 20000 nautakarjatilan kaikki tuotteet, ml. maito.

Sikasektorin rakennekehitykselle ei ole tarvetta. Tilakokoa pitää kasvatta nautakarjatiloilla, nautasektorin rakenne on vuosikymmeniä ajastaan jäljessä. Sikatiloilla logistiikkahyödyn maksimi on saavutettu jo ajat sitten. Rakennekehityskouhottajat haluavat sianlihantuotannon yhä enemmän nautaosuuskuntien hallintaan. Sikatalous on erittäin pääomavaltainen ja suhdanneherkkä ala. Tilojen kannattavuuteen vaikuttaa eniten myyntien kilpailutus ja kyky säädellä tuotantoa suhdanteiden mukaan. Laajentajat ovat velkaisia ja jatkavat tuotantoaan täydellä teholla ja tappiollakin kustannusten noustessa ja hintojen laskiessa, varsinkin kun yhä useammin nautaosuuskunta on rahoittajana.

kaima

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 142
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
Paljon on korvenukolla ajatustakin vaikka juttu välillä menee yli

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: ETLn nakkityösulku 2010
Mää tykkään kans, että pelkästään brotkoteurastamot olis voitu sulkee... 8)
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille