AB alueen nauta tai viljapuolen eroamisuhalla MTKsta ei ole mitään vaikutusta. Ensinnäkään kaikkia, ei edes suurinta osaa, saada uskaltautumaan noin radikaalin hankkeen taakse. Jäsenmaksutulojen menetyksellä ei olisi mitään vaikutusta koko MTK konsernin talouteen. Noiden alojen tuotannon arvokin on niin merkityksetön, että jonkun osajoukon irtaantuminen kostautuisi sille monin kerroin.

Yksimahaisissa tilanne on täysin toinen, kuten huittisten jälkeen saatoimme nähdä. Nimittäin ab alueen yksimahaistuotannon osuus on PUOLET koko maan arvosta. Ja ala itsessään niin keskittynyttä että jo muutaman kymmenen suurimman tuottajan nimi listassa tarkoittaisi euroarvoltaan 9 numeroisen tuotannon siirtymista MTKn vaikutusvallan ulkopuolelle. Tuollainen uusi vaikuttaja olisi todellinen uhka MTK-osuuskunta suhmuran nautaenemmistölle.

Esimerkkinä 141 loppumispäätöksen jälkeiset tapahtumat. ab alueen sikayksikkö on saanut (siihen kytketty investointi ja peltopinta-ala mukaanlukien) eu kaudella suuremman tuen kuin vastaava c-alueella ja tilat ovatkin suurempia, velattomamapia ja yli 20c/kg kannattavampia. Vuosituotantomääräkin on kasvanut ab-alueilla jopa 10 milj kiloa enemmän kuin c-alueella. Kuitenkaan c-alueen sikatiloille  ei sallita etelää suurempia tukia kun uhkana oli suuren tuotantomäärän erkaneminen. Ja kun eu ei hyväksynyt suomen leikkausesitysta 142 tukeen, niin c-alueen sikasektorin tuki piti kohdentaa pötsipuolelle. Tässä nähdään tuotantoarvon vaikutus päätöksentekoon.

MTKn ristiriitainen linja on tuotantosuuntien alueellisessa keskittämisessä on itseasiassa oikein hyvä. Nautapuoli sopiikin keskittää sille paremmin soveltuvalle c-alueelle. Sikasektorilla taas on selvästi paremmat edellytykset ab alueella kosa tuotanto on täällä kasvanut jo muutenkin enemmän parempien olosuhteiden sekä edullisemman tukihistorian myötä syntyneen terveemän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi. Lisäksi ab alueella on jo kysyntää lannasta.

AB alueen nauta tai viljapuolen eroamisuhalla MTKsta ei ole mitään vaikutusta. Ensinnäkään kaikkia, ei edes suurinta osaa, saada uskaltautumaan noin radikaalin hankkeen taakse. Jäsenmaksutulojen menetyksellä ei olisi mitään vaikutusta koko MTK konsernin talouteen. Noiden alojen tuotannon arvokin on niin merkityksetön, että jonkun osajoukon irtaantuminen kostautuisi sille monin kerroin.

Yksimahaisissa tilanne on täysin toinen, kuten huittisten jälkeen saatoimme nähdä. Nimittäin ab alueen yksimahaistuotannon osuus on PUOLET koko maan arvosta. Ja ala itsessään niin keskittynyttä että jo muutaman kymmenen suurimman tuottajan nimi listassa tarkoittaisi euroarvoltaan 9 numeroisen tuotannon siirtymista MTKn vaikutusvallan ulkopuolelle. Tuollainen uusi vaikuttaja olisi todellinen uhka MTK-osuuskunta suhmuran nautaenemmistölle.

Esimerkkinä 141 loppumispäätöksen jälkeiset tapahtumat. ab alueen sikayksikkö on saanut (siihen kytketty investointi ja peltopinta-ala mukaanlukien) eu kaudella suuremman tuen kuin vastaava c-alueella ja tilat ovatkin suurempia, velattomamapia ja yli 20c/kg kannattavampia. Vuosituotantomääräkin on kasvanut ab-alueilla jopa 10 milj kiloa enemmän kuin c-alueella. Kuitenkaan c-alueen sikatiloille  ei sallita etelää suurempia tukia kun uhkana oli suuren tuotantomäärän erkaneminen. Ja kun eu ei hyväksynyt suomen leikkausesitysta 142 tukeen, niin c-alueen sikasektorin tuki piti kohdentaa pötsipuolelle. Tässä nähdään tuotantoarvon vaikutus päätöksentekoon.

MTKn ristiriitainen linja on tuotantosuuntien alueellisessa keskittämisessä on itseasiassa oikein hyvä. Nautapuoli sopiikin keskittää sille paremmin soveltuvalle c-alueelle. Sikasektorilla taas on selvästi paremmat edellytykset ab alueella kosa tuotanto on täällä kasvanut jo muutenkin enemmän parempien olosuhteiden sekä edullisemman tukihistorian myötä syntyneen terveemän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi. Lisäksi ab alueella on jo kysyntää lannasta.

   Mutta muistaakseni Suomen maataloustuotannon suurin tulonmuodostaja on edelleen
   maidontuotanto 
   AB-alue ei enää taida edustaa kuin 40% Suomen maidontuotannosta...     Siinä on 10% ero
   jos etelän sikasektori edustaa sitä puolta koko maasta...          Luulisi että 40 prosenttia
   tuottajakentästä pystyisi jotain sentään vaikuttamaan 
   Biokaasulaitokset etelässä kyllä koluavat kaiken mahdollisen levitysalan ainakin 100 kilometrin
   säteellä laitoksesta...        :-
   Terveemmän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi...    Tervettä on ja näköjään
   kannattavaa kun sikakeisareiden kalustoa kattelee...     20 ja 30 sarjan jenkkijonnua, 900-sarjan
   fenttiä vihreenä ja MUSTANA...        Puimurit 9000 sarjan jonnua tai Claasin lexioneja...
   Ostovilja on koko Suomen EU-historian ajan ollut halvempaa kuin näillä satojen tuhansien kalustoilla
   tuotettu oma vilja...         

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 06.04.10 - klo:14:16

AB alueen nauta tai viljapuolen eroamisuhalla MTKsta ei ole mitään vaikutusta. Ensinnäkään kaikkia, ei edes suurinta osaa, saada uskaltautumaan noin radikaalin hankkeen taakse. Jäsenmaksutulojen menetyksellä ei olisi mitään vaikutusta koko MTK konsernin talouteen. Noiden alojen tuotannon arvokin on niin merkityksetön, että jonkun osajoukon irtaantuminen kostautuisi sille monin kerroin.

Yksimahaisissa tilanne on täysin toinen, kuten huittisten jälkeen saatoimme nähdä. Nimittäin ab alueen yksimahaistuotannon osuus on PUOLET koko maan arvosta. Ja ala itsessään niin keskittynyttä että jo muutaman kymmenen suurimman tuottajan nimi listassa tarkoittaisi euroarvoltaan 9 numeroisen tuotannon siirtymista MTKn vaikutusvallan ulkopuolelle. Tuollainen uusi vaikuttaja olisi todellinen uhka MTK-osuuskunta suhmuran nautaenemmistölle.

Esimerkkinä 141 loppumispäätöksen jälkeiset tapahtumat. ab alueen sikayksikkö on saanut (siihen kytketty investointi ja peltopinta-ala mukaanlukien) eu kaudella suuremman tuen kuin vastaava c-alueella ja tilat ovatkin suurempia, velattomamapia ja yli 20c/kg kannattavampia. Vuosituotantomääräkin on kasvanut ab-alueilla jopa 10 milj kiloa enemmän kuin c-alueella. Kuitenkaan c-alueen sikatiloille  ei sallita etelää suurempia tukia kun uhkana oli suuren tuotantomäärän erkaneminen. Ja kun eu ei hyväksynyt suomen leikkausesitysta 142 tukeen, niin c-alueen sikasektorin tuki piti kohdentaa pötsipuolelle. Tässä nähdään tuotantoarvon vaikutus päätöksentekoon.

MTKn ristiriitainen linja on tuotantosuuntien alueellisessa keskittämisessä on itseasiassa oikein hyvä. Nautapuoli sopiikin keskittää sille paremmin soveltuvalle c-alueelle. Sikasektorilla taas on selvästi paremmat edellytykset ab alueella kosa tuotanto on täällä kasvanut jo muutenkin enemmän parempien olosuhteiden sekä edullisemman tukihistorian myötä syntyneen terveemän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi. Lisäksi ab alueella on jo kysyntää lannasta.

   Mutta muistaakseni Suomen maataloustuotannon suurin tulonmuodostaja on edelleen
   maidontuotanto 
   AB-alue ei enää taida edustaa kuin 40% Suomen maidontuotannosta...     Siinä on 10% ero
   jos etelän sikasektori edustaa sitä puolta koko maasta...          Luulisi että 40 prosenttia
   tuottajakentästä pystyisi jotain sentään vaikuttamaan 
   Biokaasulaitokset etelässä kyllä koluavat kaiken mahdollisen levitysalan ainakin 100 kilometrin
   säteellä laitoksesta...        :-
   Terveemmän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi...    Tervettä on ja näköjään
   kannattavaa kun sikakeisareiden kalustoa kattelee...     20 ja 30 sarjan jenkkijonnua, 900-sarjan
   fenttiä vihreenä ja MUSTANA...        Puimurit 9000 sarjan jonnua tai Claasin lexioneja...
   Ostovilja on koko Suomen EU-historian ajan ollut halvempaa kuin näillä satojen tuhansien kalustoilla
   tuotettu oma vilja...         

niinp suurin tulonmuodostaja heh. Mutta kun suurin osa tuloista juontuu eri reittejä  miljardien tukipaketista. Tuotannon hyödyllisyyttä pitää tarkastella vertaamalla tuotannon tuontihintaista arvoa ja siihen tungettua kokonaistukimäärää. 
Pelkästään nauta- ja maitotilojen lomituskustannuksella voitaisiin tuoda liki puolet niiden tuotannosta.

Sikatilojen koneistus olemattomasta tuesta huolimatta kertoo toiminnan luontaisesta soveltuvuudesta alueelle. Sikatiloilla kyetäänkin investoimaan jopa yli 300e/ha enemmän koneisiin kuin c alueen sikatiloilla.

Sikatilojen koneistus olemattomasta tuesta huolimatta kertoo toiminnan luontaisesta soveltuvuudesta alueelle. Sikatiloilla kyetäänkin investoimaan jopa yli 300e/ha enemmän koneisiin kuin c alueen sikatiloilla.

Just joo.  
Parasta TROLLAUSTA pitkään aikaan tai sitten aivan uskomatonta hönöilyä.  

Kyllä tuo "kyetään investoimaan hehtaarille" kertoo ihan jostain muusta....

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 08.04.10 - klo:22:01

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 06.04.10 - klo:14:16

AB alueen nauta tai viljapuolen eroamisuhalla MTKsta ei ole mitään vaikutusta. Ensinnäkään kaikkia, ei edes suurinta osaa, saada uskaltautumaan noin radikaalin hankkeen taakse. Jäsenmaksutulojen menetyksellä ei olisi mitään vaikutusta koko MTK konsernin talouteen. Noiden alojen tuotannon arvokin on niin merkityksetön, että jonkun osajoukon irtaantuminen kostautuisi sille monin kerroin.

Yksimahaisissa tilanne on täysin toinen, kuten huittisten jälkeen saatoimme nähdä. Nimittäin ab alueen yksimahaistuotannon osuus on PUOLET koko maan arvosta. Ja ala itsessään niin keskittynyttä että jo muutaman kymmenen suurimman tuottajan nimi listassa tarkoittaisi euroarvoltaan 9 numeroisen tuotannon siirtymista MTKn vaikutusvallan ulkopuolelle. Tuollainen uusi vaikuttaja olisi todellinen uhka MTK-osuuskunta suhmuran nautaenemmistölle.

Esimerkkinä 141 loppumispäätöksen jälkeiset tapahtumat. ab alueen sikayksikkö on saanut (siihen kytketty investointi ja peltopinta-ala mukaanlukien) eu kaudella suuremman tuen kuin vastaava c-alueella ja tilat ovatkin suurempia, velattomamapia ja yli 20c/kg kannattavampia. Vuosituotantomääräkin on kasvanut ab-alueilla jopa 10 milj kiloa enemmän kuin c-alueella. Kuitenkaan c-alueen sikatiloille  ei sallita etelää suurempia tukia kun uhkana oli suuren tuotantomäärän erkaneminen. Ja kun eu ei hyväksynyt suomen leikkausesitysta 142 tukeen, niin c-alueen sikasektorin tuki piti kohdentaa pötsipuolelle. Tässä nähdään tuotantoarvon vaikutus päätöksentekoon.

MTKn ristiriitainen linja on tuotantosuuntien alueellisessa keskittämisessä on itseasiassa oikein hyvä. Nautapuoli sopiikin keskittää sille paremmin soveltuvalle c-alueelle. Sikasektorilla taas on selvästi paremmat edellytykset ab alueella kosa tuotanto on täällä kasvanut jo muutenkin enemmän parempien olosuhteiden sekä edullisemman tukihistorian myötä syntyneen terveemän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi. Lisäksi ab alueella on jo kysyntää lannasta.

   Mutta muistaakseni Suomen maataloustuotannon suurin tulonmuodostaja on edelleen
   maidontuotanto 
   AB-alue ei enää taida edustaa kuin 40% Suomen maidontuotannosta...     Siinä on 10% ero
   jos etelän sikasektori edustaa sitä puolta koko maasta...          Luulisi että 40 prosenttia
   tuottajakentästä pystyisi jotain sentään vaikuttamaan 
   Biokaasulaitokset etelässä kyllä koluavat kaiken mahdollisen levitysalan ainakin 100 kilometrin
   säteellä laitoksesta...        :-
   Terveemmän ja kannattavamman tilarakenteen vuoksi...    Tervettä on ja näköjään
   kannattavaa kun sikakeisareiden kalustoa kattelee...     20 ja 30 sarjan jenkkijonnua, 900-sarjan
   fenttiä vihreenä ja MUSTANA...        Puimurit 9000 sarjan jonnua tai Claasin lexioneja...
   Ostovilja on koko Suomen EU-historian ajan ollut halvempaa kuin näillä satojen tuhansien kalustoilla
   tuotettu oma vilja...         

niinp suurin tulonmuodostaja heh. Mutta kun suurin osa tuloista juontuu eri reittejä  miljardien tukipaketista. Tuotannon hyödyllisyyttä pitää tarkastella vertaamalla tuotannon tuontihintaista arvoa ja siihen tungettua kokonaistukimäärää.  
Pelkästään nauta- ja maitotilojen lomituskustannuksella voitaisiin tuoda liki puolet niiden tuotannosta.

Sikatilojen koneistus olemattomasta tuesta huolimatta kertoo toiminnan luontaisesta soveltuvuudesta alueelle. Sikatiloilla kyetäänkin investoimaan jopa yli 300e/ha enemmän koneisiin kuin c alueen sikatiloilla.

Tais olla luokkaa 22% AB-alueen maito, lomitus on myös sikatiloille ja sen arvo on todella kaukana tuotannon arvosta, useiden miljardien tukipaketit tarkoittais satoja tuhansia per tila eli olisit kymmenkertaistamassa tuet jne.

Lainaus käyttäjältä: ezo6 - 09.04.10 - klo:11:27

Tais olla luokkaa 22% AB-alueen maito, lomitus on myös sikatiloille ja sen arvo on todella kaukana tuotannon arvosta, useiden miljardien tukipaketit tarkoittais satoja tuhansia per tila eli olisit kymmenkertaistamassa tuet jne.

No OK, ei olla vielä tiputtu 20% tasolle mutta sinne päin on suunta, vielä 2007 oltiin noin 25% tasossa.

Mutta mietis tuota tukihommaa kun 100 lehmää Simossa saa itse asiassa kansallisia tukia yli 100.000 euroa. Ja eikös se apemies aio laajentaa 300 jolloin kansallisia tukia tulisi yli 200 k-euroa vuodessa. Että isossa yksikössä ei olla c-alueella kaukana tuosta "satoja tuhansia euroa per tila"?

Puhuin nyt keskiarvoista enkä suurimmista yksiköistä. Ja tuosta tuotannon arvosta kun oli niin taisit laskea pelkästään raaka-aineen mutta eikö ole syytä olettaa että suurin osa tuonnista tulis jalostettuna eli arvo on moninkertainen

Lainaus käyttäjältä: ezo6 - 09.04.10 - klo:11:42

Ja tuosta tuotannon arvosta kun oli niin taisit laskea pelkästään raaka-aineen mutta eikö ole syytä olettaa että suurin osa tuonnista tulis jalostettuna eli arvo on moninkertainen

Mutta se on sama lihapuolella? Jos tuolle linjalle lähdetään? Järkevintä on verrata raaka-aineena ja tuoretta maitoahan ei edelleenkään voi hirveän jalostettuna tuoda? Mutta tuosta lomituksesta sen verran että siihen on valtion budjetissa varattu noin 215 miljoonaa ja tästä nyt puuttuu naudanliha mutta maito + sika noin 900 miljonaa ja jos nauta sian luokkaa niin valitettavasti lomituksen arvo on lähes 20% tuotteen arvosta? On se itse asiassa vähän h..vetin paljon?

Ja korvenukko valitettavasti siinä oikeassa että nautapuolelle nuo rahat paljolti menevät, vähintään 80% varmaan. Maitotiloja noin 12.000, sikatiloja noin 3.000 ja naudanlihatiloja noin? Ja sikatilat monesti vielä sellaisia että toinen ulkopuolella töissä, maitotiloilla paljon tavallisempaa että molemmat tilalla. Että valitettavasti on myönnettävä tosiasia että nautapuoli käytämme tuosta rahasta suurimman osan.

....jaa........

Lainaus käyttäjältä: ezo6 - 09.04.10 - klo:12:55

Lainaus käyttäjältä: Milko - 09.04.10 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: ezo6 - 09.04.10 - klo:11:42

Ja tuosta tuotannon arvosta kun oli niin taisit laskea pelkästään raaka-aineen mutta eikö ole syytä olettaa että suurin osa tuonnista tulis jalostettuna eli arvo on moninkertainen

Mutta se on sama lihapuolella? Jos tuolle linjalle lähdetään? Järkevintä on verrata raaka-aineena ja tuoretta maitoahan ei edelleenkään voi hirveän jalostettuna tuoda? Mutta tuosta lomituksesta sen verran että siihen on valtion budjetissa varattu noin 215 miljoonaa ja tästä nyt puuttuu naudanliha mutta maito + sika noin 900 miljonaa ja jos nauta sian luokkaa niin valitettavasti lomituksen arvo on lähes 20% tuotteen arvosta? On se itse asiassa vähän h..vetin paljon?

Ja korvenukko valitettavasti siinä oikeassa että nautapuolelle nuo rahat paljolti menevät, vähintään 80% varmaan. Maitotiloja noin 12.000, sikatiloja noin 3.000 ja naudanlihatiloja noin? Ja sikatilat monesti vielä sellaisia että toinen ulkopuolella töissä, maitotiloilla paljon tavallisempaa että molemmat tilalla. Että valitettavasti on myönnettävä tosiasia että nautapuoli käytämme tuosta rahasta suurimman osan.

....jaa........

Joo...

Tietysti sen voi purkittaa ja onhan se sitten 2-3 -kertainen tuottajahintaan nähden? Samahan se on sialla, vaikka toisi teurasruhoina niin eihän se hinta ole enää tuottajahinta kun se on teurastettu? Että edelleen järkevin tuotannon arvon vertailutapa on se tuottajahinta.

Mikäs sen estää jalostamasta jogurteiksi, vanukkaiksi, juustoiksi jne? Tuoreesta maidosta kait ne yleensä jalostetaan

Jos esim maitoa alettaisiin tuoda, niin luonnollisestikkin silloin katsotaan että mistä sitä kokonaisedullisimmin saa. Esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä virossa maidon hinta on 15c/l.

Mitä tulee suomen tukiin niin tilakohtaiset arviot ovat turhia, pitää katsoa kokonaisuutta. Tukea menee paljon myös tukihallintoon sekä erilaisiin teollisuuden maksukykä parantaviin kuljetus-, vienti- ym tukiin.

OECD on monissa raporteissaan arvioinut maataloustuet uskottavuusongelmaksi suomen velanhoitokyvylle. OECDn mukaan suomen maataloustuki on yli 3mrd josta yli 70% on kansallista tukea. Esimerkiksi työurien pidentäminen vuodella vaikuttaisi suomen talouteen olennaisesti juuri valtionvelan takaisinmaksun uskottavuuden kautta. Jos valtionvelan korko nousee tai laskee aavsituksenkaan uskottavuustekijöistä johtuen, niin sen kustannusvaikutus on valtava.

Toinen esimerkki ylen 300 miljoonaa aiheuttaisi budjettiin niin suuren lisäyksen että kestävyysvajeen paheneminen tai veroasteen nousu näkyisi valtionvelan korkokustannuksissa valtavana menoeränä. Tätä taustaa vasten suomen hyödyttömät kansalliset miljardituet ovat todellinen uhka koko kansakunnan hyvinvoinnille.

Viron hinnoilla suomen maidontuotannon arvo on 300 miljoonaa. Ja maidontuotannon sivutuote eli maitorotuinen jauhelihanauta ja jätelehmät ovat arvoltaan, liharotujen kasvatuskin huomioiden, korkeintaan vain hieman yli 100 miljoonaa. Pelkästään lomituskustannus on sosiaaliminsteriön budjetista 220 miljoonaa, josta nauta- ja maitotilojen osuuteen menee lukumääräsuhteen mukaan lähes 200 miljoonaa.

Merkittävä osa tuonnista voitaisiin kustantaa jo lomituskustannuksilla, ja vaikka kotoinen tuotanto korvattaisiin tuonnilla kokonaan niin valtiontalouden hoitoon jäisi maataloustuista valtava erä.

Maidon- ja naudanlihan korvaaminen tuonnilla olisikin tehokkain tapa auttaa suomen kituvaa taloutta. Yksimahaisten tuotannolle tuonti ei ole realistinen vaihtoehto. Muutama sata yksimahaistilaa tuottaa lähes tuetta koko suomen tavitseman tuotannon, jonka markkina-arvo on suurempi kuin jättmäisen ja miljardein tuetun nauta-maito-sektorin. Koko yksimahaisektori saa vain muutamia kymmeniä miljoonia tukea joka sekin loppuu asteittain 2013 mennessä. Jäljelle jää vain lomituskustannus ja ha-tuet.

Jos esim maitoa alettaisiin tuoda, niin luonnollisestikkin silloin katsotaan että mistä sitä kokonaisedullisimmin saa. Esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä virossa maidon hinta on 15c/l.

Mitä tulee suomen tukiin niin tilakohtaiset arviot ovat turhia, pitää katsoa kokonaisuutta. Tukea menee paljon myös tukihallintoon sekä erilaisiin teollisuuden maksukykä parantaviin kuljetus-, vienti- ym tukiin.

OECD on monissa raporteissaan arvioinut maataloustuet uskottavuusongelmaksi suomen velanhoitokyvylle. OECDn mukaan suomen maataloustuki on yli 3mrd josta yli 70% on kansallista tukea. Esimerkiksi työurien pidentäminen vuodella vaikuttaisi suomen talouteen olennaisesti juuri valtionvelan takaisinmaksun uskottavuuden kautta. Jos valtionvelan korko nousee tai laskee aavsituksenkaan uskottavuustekijöistä johtuen, niin sen kustannusvaikutus on valtava.

Toinen esimerkki ylen 300 miljoonaa aiheuttaisi budjettiin niin suuren lisäyksen että kestävyysvajeen paheneminen tai veroasteen nousu näkyisi valtionvelan korkokustannuksissa valtavana menoeränä. Tätä taustaa vasten suomen hyödyttömät kansalliset miljardituet ovat todellinen uhka koko kansakunnan hyvinvoinnille.

Viron hinnoilla suomen maidontuotannon arvo on 300 miljoonaa. Ja maidontuotannon sivutuote eli maitorotuinen jauhelihanauta ja jätelehmät ovat arvoltaan, liharotujen kasvatuskin huomioiden, korkeintaan vain hieman yli 100 miljoonaa. Pelkästään lomituskustannus on sosiaaliminsteriön budjetista 220 miljoonaa, josta nauta- ja maitotilojen osuuteen menee lukumääräsuhteen mukaan lähes 200 miljoonaa.

Merkittävä osa tuonnista voitaisiin kustantaa jo lomituskustannuksilla, ja vaikka kotoinen tuotanto korvattaisiin tuonnilla kokonaan niin valtiontalouden hoitoon jäisi maataloustuista valtava erä.

Maidon- ja naudanlihan korvaaminen tuonnilla olisikin tehokkain tapa auttaa suomen kituvaa taloutta. Yksimahaisten tuotannolle tuonti ei ole realistinen vaihtoehto. Muutama sata yksimahaistilaa tuottaa lähes tuetta koko suomen tavitseman tuotannon, jonka markkina-arvo on suurempi kuin jättmäisen ja miljardein tuetun nauta-maito-sektorin. Koko yksimahaisektori saa vain muutamia kymmeniä miljoonia tukea joka sekin loppuu asteittain 2013 mennessä. Jäljelle jää vain lomituskustannus ja ha-tuet.

No lakkauttaa sen byrokratian, kansalliset tuet ja lomituksen...tiputtaa meikäläisen liikevaihtoa alle viidenneksen...ja tuo summa jää lähes kokonaan kotimaahan että en nyt täysin ymmärrä että mitä ajattelit suomen hyötyvän jos paljon porukkaa jätetään työttömäksi ja ostetaan sitten vielä ruoka ulkomailta

Sikatilojen koneistus olemattomasta tuesta huolimatta kertoo toiminnan luontaisesta soveltuvuudesta alueelle. Sikatiloilla kyetäänkin investoimaan jopa yli 300e/ha enemmän koneisiin kuin c alueen sikatiloilla.
[/quote]

Siinä se näkee, että sianlihan hinta ei ole likikään oikealla tasolla. Laskea pitäisi ja reilusti, kun eletään niin ku sika pellossa. Euro hinnasta pois niin ollaan oikealla tasolla tuotannon vaativuuteen nähden.

Sikatilojen koneistus olemattomasta tuesta huolimatta kertoo toiminnan luontaisesta soveltuvuudesta alueelle. Sikatiloilla kyetäänkin investoimaan jopa yli 300e/ha enemmän koneisiin kuin c alueen sikatiloilla.

Siinä se näkee, että sianlihan hinta ei ole likikään oikealla tasolla. Laskea pitäisi ja reilusti, kun eletään niin ku sika pellossa. Euro hinnasta pois niin ollaan oikealla tasolla tuotannon vaativuuteen nähden.

[/quote]
   Vilkaisu sikatilan kaluston tuntimittareihin paljastaa jo tuotannon kannattavuuden...   
   

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:50

Jos esim maitoa alettaisiin tuoda, niin luonnollisestikkin silloin katsotaan että mistä sitä kokonaisedullisimmin saa. Esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä virossa maidon hinta on 15c/l.

Mitä tulee suomen tukiin niin tilakohtaiset arviot ovat turhia, pitää katsoa kokonaisuutta. Tukea menee paljon myös tukihallintoon sekä erilaisiin teollisuuden maksukykä parantaviin kuljetus-, vienti- ym tukiin.

OECD on monissa raporteissaan arvioinut maataloustuet uskottavuusongelmaksi suomen velanhoitokyvylle. OECDn mukaan suomen maataloustuki on yli 3mrd josta yli 70% on kansallista tukea. Esimerkiksi työurien pidentäminen vuodella vaikuttaisi suomen talouteen olennaisesti juuri valtionvelan takaisinmaksun uskottavuuden kautta. Jos valtionvelan korko nousee tai laskee aavsituksenkaan uskottavuustekijöistä johtuen, niin sen kustannusvaikutus on valtava.

Toinen esimerkki ylen 300 miljoonaa aiheuttaisi budjettiin niin suuren lisäyksen että kestävyysvajeen paheneminen tai veroasteen nousu näkyisi valtionvelan korkokustannuksissa valtavana menoeränä. Tätä taustaa vasten suomen hyödyttömät kansalliset miljardituet ovat todellinen uhka koko kansakunnan hyvinvoinnille.

Viron hinnoilla suomen maidontuotannon arvo on 300 miljoonaa. Ja maidontuotannon sivutuote eli maitorotuinen jauhelihanauta ja jätelehmät ovat arvoltaan, liharotujen kasvatuskin huomioiden, korkeintaan vain hieman yli 100 miljoonaa. Pelkästään lomituskustannus on sosiaaliminsteriön budjetista 220 miljoonaa, josta nauta- ja maitotilojen osuuteen menee lukumääräsuhteen mukaan lähes 200 miljoonaa.

Merkittävä osa tuonnista voitaisiin kustantaa jo lomituskustannuksilla, ja vaikka kotoinen tuotanto korvattaisiin tuonnilla kokonaan niin valtiontalouden hoitoon jäisi maataloustuista valtava erä.

Maidon- ja naudanlihan korvaaminen tuonnilla olisikin tehokkain tapa auttaa suomen kituvaa taloutta. Yksimahaisten tuotannolle tuonti ei ole realistinen vaihtoehto. Muutama sata yksimahaistilaa tuottaa lähes tuetta koko suomen tavitseman tuotannon, jonka markkina-arvo on suurempi kuin jättmäisen ja miljardein tuetun nauta-maito-sektorin. Koko yksimahaisektori saa vain muutamia kymmeniä miljoonia tukea joka sekin loppuu asteittain 2013 mennessä. Jäljelle jää vain lomituskustannus ja ha-tuet.

No lakkauttaa sen byrokratian, kansalliset tuet ja lomituksen...tiputtaa meikäläisen liikevaihtoa alle viidenneksen...ja tuo summa jää lähes kokonaan kotimaahan että en nyt täysin ymmärrä että mitä ajattelit suomen hyötyvän jos paljon porukkaa jätetään työttömäksi ja ostetaan sitten vielä ruoka ulkomailta

suorien tukien loppuminen vain tehostaa toimintaa. Ei ole mitään syytä epäillä miksi nautapuoli ei kykenisi muun euroopan kustannustasoon yksimahaisten tapaan.