Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 31.03.10 - klo:09:29

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.03.10 - klo:22:41

Tommosilla vertailuilla, sika vastaan nauta, ei ole mitään järjellistä pohjaa.

Riippuu vähän kenen kannalta asiaa katsoo? Jos katsotaan asiaa kuluttajan eli maksajan kannalta niin maksajaa ainakin pitäisi kiinnostaa pano-tuotos eli mitä tukieurollaan saa. Toistaiseksi asiasta ei ole todellisuudessa keskusteltu koska maksajat eivät tiedä asioiden todellista laitaa vaan (keskusta)poliititikot ovat maksajien puolesta päättäneet mistä he maksavat.

Mutta sikapuolella tukieurot ab-alueella nyt noin 10-12% tuotteen hinnasta eli tukieurolla kuluttaja saa noin 7 kiloa sianlihaa, c-alueella pikkaisen vähemmän. Nautapuolella jos ajatellaan jotain täysin tukien varassa pyöritettävää pohjoisen tuki-haikkulaa niin tukea tulee 450 (630) euroa per emolehmä ja jos emolehmää kohti saadaan noin 300 kiloa lihaa vuodessa myyntiin niin tukieurolla saadaan siis 0,7 kiloa naudanlihaa. Sianlihaa kuluttaja saa siis tukieurollaan 10x määrän. Etelässä panos-tuotos tukien pienuudesta johtuen parempi kun tukea 80 euroa eli siitä tulee lähes 4 kiloa lihaa per tukieuro mutta sekin vielä jää kauaksi sikapuolen hyötysuhteesta.

Maitopuolella aina perustellaan että "ei pohjoisen maitoja ajeta etelään purkitettavaksi vaan niistä tehdään juustoa". No, mitäs tukieuroilla saa? Jos vaikka Utsjoelta niin maitotuet 30c/l ja päälle maitokeräilyn kuljetustuet mutta sanotaan nyt tuo 30 c/l tukea. Tehdään kilo juustoa johon kai menee noin 10l maitoa eli tuossa juustokilossa on kuluttajan tukieuroja noin 3 euroa. Tai itse asiassa kuljetustuen kanssa vielä enemmän. Myydään arkijuustona kaupan hyllyssä noin 4 euron kilohinnalla niin jos juusto on tehty Utsjoella tuotetusta maidosta niin kuluttaja maksaa siitä saman verran veroina/tukina kuin maksaa kaupan hyllyssä. Ja tilanne säilyy vaikka se juusto vietäisiin ja myytäisiin vaikka Ruotsissa, kuluttaja on maksanut siitä Utsjoen maidosta tehtystä juustosta 3 euroa kilo kun se on Ruotsissa kaupan hyllyllä.

Tilanne hieman vaihtelee tuotteesta riippuen mutta olennainen asia on ehkä se paljonko tuotteessa on tukea prosentteina. Sikapuolella lihakilossa siis noin 10-12%, maidossa jos tullaan lähelle Eurooppalaista keskihintaa kuten sianlihassa ollaan eli joku 30c/l niin etelässä tukea noin 10% mutta jo c1/c2 niin yli 25% ja Utsjoella jo 100%. Naudanlihaa voidaan tuottaa monella tavalla ja niistä tukikuvioista en edes tiedä mutta vaikka tuo emolehmät niin pohjoisessa jos tukea 1,5 euroa per lihakilo niin se on sitten 3 euron kilohinnasta 50%? Etelässä itse asiassa tuen osuus kilohinnasta taitaa olla alle 10% eli lihanautapuoli etelässä on heikoilla? Mutta laskekoon joku joka osaa nuo rosentit.

Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.

Eihän sillä ole *****kaan merkitystä sillä tuella, jos lihalaadut eli lajit on ihan eriä, ei nautaa voi sialla korvata ?
Nauta maksaa sen mitä sen tuottaminen maksaa, tuet on tukia, eikä sikapuolen kuluilla tai tuilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Ei paskaa ja hunajaa myydä samassa purkissa ...

Nauta on ylellisyystuote

Eli missä ollaan? Sikapuolella tuet 20c/kg + 35c/kg ja sianlihan hinta 1.40 joka vastaa Eurooppalaista keskihintaa. Tukia siis 40% hinnasta. Maitopuolella tuet c1 8 c/l + 7c/l ja maidon hinta tulevaisuudessa 30 c/l niin tukia siis 50% maidon hinnasta. Näitä laskelmia pitäisi varmaan tarkentaa mutta vaikka kokonaistuetkin huomioidaan niin enpä usko että maitopuoli vähemmän tuettua on kuin sikapuoli? Naudanlihapuolesta varmaan joku osannee sanoa jotakin?

En oikein ole selvillä noista sikapuolen tuista niin voisitko hieman täsmentää mistä tuo tuet 20c/kg tulee.
[/quote]

Itse asiassa sianlihantuottaja elää muutaman vuoden takaisessa tilanteessa tai sitten on c-alueelta mistä ei mielestäni ole. Mutta? Tälle vuodelle tuki on 139 euroa per eläinyksikkö ja eläinyksikkö on 13 lihasikaa teuraaksi. Jos teuraspaino noin 85 kg niin siitä tulee noin 1.100 kiloa sianlihaa joille siis tulee tukea tuo 139 euroa eli vajaa 13 c/kg. Eli tukea onkin vain 13+35=48 c/kg joka on vajaa 35% tukiosuus hinnasta. Lisäksi tuki on tuotannosta irrotettu, jos laajennan sikalani tuplaksi niin saan yhä edelleen saman tuen kun se tulee sen vanhan eläinmäärän mukaan eli tuossa tilanteessa tukiosuus olisi 6 c/kg eli siis noin 30% tukiosuus.

Ja muutaman vuoden päästä tuo tuki on 0 euroa eli 0% tukiosuus eli markkinaehtoista tuotantoa, maidon tuki c-alueella edelleen tuon 50% hinnasta jos nykypäätökset pitävät. Samoin sikatuki c-alueella jää, paljonko niin se on vaikeahko laskea mutta perustaso tuo 20 c/kg olemassa olleelle tuotannolle mutta isommilta yksiköiltä leikataan ja laajennukset jäävät ilman, ainakin periaatteessa.

Mutta että on siinä merkittävä ero maitopuoleen tuossa tukitasossa? Sitä ei mielestäni voi kiistää? Tosin ab-maito on aika pitkälle samassa tilanteessa, 2013 tuet 0 euroa näillä näkymin.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 31.03.10 - klo:16:54

Naudassa ja maidossa vain hyvin pieni osa sijoitetusta tuesta saadaan takaisin tuotteiden arvona mitaten.

Nautasektorin tehottomuus johtuu pitkälti rakenteista. Massiiviset tuet mahdollistavat taloudellisesti kestämättömän toiminnan ja ovat esteenä rakenteen kehittymiselle.  

Tämä on ihan sataprosenttista asiaa. Täällä vaan saa ympäri korvia,kun tämmösiä menee kirjotteleen.

Asiaa on, joo. Bonuksena vielä tälle järjettömyydelle tukiasioissa tulee se että etelän kotieläintalous tuhotaan. Pohjoisessa vaikkapa Marttilan tukialueella jo 30 lehmän maitotila saa tukia 39.000 euroa jolla jo tulee toimeen sillä tuella kaksikin henkeä vaikka yhden työntekijän navettahan tuo 30 lehmää on. Jos investoi järkevästi eikä laita rahojaan siihen  uusimpaan venttiin niin tosiasialliset tuotantokustannukset varsinkaan näillä ostoviljan hinnoilla eivät yhtään korkeammat kuin ab-alueella, merkittävästi alhaisempi pellon hinta kompensoi satotasoeron.

Mutta tukipolitiikka siis mahdollistaa pohjoisessa kannattavat pienetkin yksiköt kun taas etelässä lehmiä on oltava rajusti jos meinaa toimeen tulla. Yksikkökoon kasvaessa myös riskit kasvavat ja rahoittajatkin pakkaavat katsomaan tarkemmin ja se tarkoittaa että toteutukseen asti tulee vähemmän hankkeita. Kaikenkaikkiaan tilanne on täysin järjetön, tukipolitiikalla mahdollistetaan pohjoisessa kannattava pientuotanto ja jarrutetaan välttämätöntä rakennemuutosta ja etelän tukitaso taas niin alhainen että muutokset jäävät tekemättä. Täysin järjetöntä.

Varsinkin jos joskus käy kuten tuossa alla olevassa linkissä luulen tulevaisuuden olevan eli kehitys johtaa tilanteeseen jossa ab-alueen maito hiipuu ja korvataan tuonnilla. Ja sen jälkeen tuonnin aiheuttama hintapaine on koko ajan täällä. Ja jos c-tuet tippuvat johon saattavat vaikuttaa mm naapurimme tai talouslama niin sitten tänne ei jää mitään? Pitäisi ennakoida tuleva kehitys ja tukea parhaita alueita jotta tuotanto jäisi edes niille.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=16247.msg252531#msg252531

Mutta jokainen voi miettiä että kun täällä on pakko laskea tulopuoli ja tuottajahinnat sekä tuet nykytiedolla eikä "tulevaisuuden optioilla" joihin ei ainakaan menneisyydessä ole yhtään voinut luottaa vaan jos suoraan sanon niin ab-tuottajia on kusetettu ja raskaasti niin jokainen varmaan ymmärtää että kun investointia mietitään että mitä se tuollainen 75.000 euroa vuositasolla tarkoittaa. Pari työntekijää? Rehukustannus? Melkoinen osa koroista ja lyhennyksistä? Paljonko enemmän uskallusta ja uskoa omaan osaamiseen pitää löytyä että uskoo tuollaisen summan tekevänsä parempina tuottoina tai säästyneinä kustannuksina? Olemalla osaavampi? Vallan helvetin paljon ja juuri sen takia täällä ab-alueella Somebody77:n tapaiset ovat harvassa, c-alueella kynnys investointiin on huomattavan paljon matalampi.

Kokonaisuus ei kestä kriittistä tarkastelua valtiontalouden ja luonnonvarojen käytön kannalta. Ison sonnin/hiehon rehuhyötysuhde on järkyttävän huono. Monilla tiloilla syötetään pelkästään viljaa sellaisia määriä, että sillä tuotettaisiin yksimahaisen lihaa moninkertainen määrä ja nurmipellot joutaisivat energian tuotantoon. Tämä kannattaa ymmärtää jokaisen joka aikoo ko. alalle satsata.

Näin se on. Sika ja broileri merkittävästi tehokkaampia lihantuotannossa. Mutta jokuhan totesikin että nauta on ylellisyystuote? Herää vaan kysymys että mistä lähtien valtion intressissä on ollut tukea valtion budjetista ylellisyystuotteiden valmistusta?

Tuolla haikku-laskelmalla saatiin vasta vieroitettu vasikka, tukea palaa vielä yli tuplat että olisi tuloksena teuras.

Niin tarkoitatko että jossakin pohjoisen tuki-haikkulassa kun tuotetaan se 3 euron lihakilo niin sen lisäksi jokaisessa tuotetussa lihakilossa onkin 3 euroa tukia eikä 1,5 euroa niin kuin sisnalihantuottaja laskeskeli? Aika kallista lihaa on kun rahditkin tulee vielä kalleimman mukaan?

Onpas asiallista keskustelua. Eipä tule edes mieleen kirjoittaa mitään hölmöä väliin.

Alue C2, tuotantomuoto pihvisonnin kasvatus. Sonnipalkkiota tulee 157€, pohjoinen koteläintuki sonnille 253€, teurastuspalkkio raskas nauta 30€ tuki yhteensä 440€. Tää on laatutavaran tuottaja teuraspaino 408 kg, teurashinta3,38€/kg tili yhteensä 1379€. Tässä nyt käy niin, että tuen osuus lihanhinnasta 32%. Sanokaas nyt nautaexpertit jäikö tuosta joku tuki pois? No, jos tää näin menee niin pieni se on tuki pihvisonnin tuottajallekin.

Alue C2, tuotantomuoto pihvisonnin kasvatus. Sonnipalkkiota tulee 157€, pohjoinen koteläintuki sonnille 253€, teurastuspalkkio raskas nauta 30€ tuki yhteensä 440€. Tää on laatutavaran tuottaja teuraspaino 408 kg, teurashinta3,38€/kg tili yhteensä 1379€. Tässä nyt käy niin, että tuen osuus lihanhinnasta 32%. Sanokaas nyt nautaexpertit jäikö tuosta joku tuki pois? No, jos tää näin menee niin pieni se on tuki pihvisonnin tuottajallekin.

Hyvinvointituki 34 €, eläinyksikkö, sitähän ei valtaosa sikaloista saa, kun ovat kokoajan lööpeissä, teeveessä tai tarkastusten alla toimintansa takia ...

Alue C2, tuotantomuoto pihvisonnin kasvatus. Sonnipalkkiota tulee 157€, pohjoinen koteläintuki sonnille 253€, teurastuspalkkio raskas nauta 30€ tuki yhteensä 440€. Tää on laatutavaran tuottaja teuraspaino 408 kg, teurashinta3,38€/kg tili yhteensä 1379€. Tässä nyt käy niin, että tuen osuus lihanhinnasta 32%. Sanokaas nyt nautaexpertit jäikö tuosta joku tuki pois? No, jos tää näin menee niin pieni se on tuki pihvisonnin tuottajallekin.

Jäi pois kasvipuolen tuen osuus? Tosin en yhtään tiedä miten sen voisi laskea? Näin lasketussa sikapuolen tuki on 10% luokkaa ja kuluttaja saa yhdellä tukieurolla 7 kg sianlihaa. Tässä kuluttajan panos-tuotos on merkittävästi alempi kun yhdellä tukieurolla kuluttaja saa vajaan kilon naudanlihaa? Kun tuet 440 euroa ja lihakiloja 408?

Olinpas hölmö, otin ketjusta nuo sianlihantuottajan luvut! Kun siis kuluttaja saa ab-alueen sikaloihin sijoitetulla 139 eurolla noin 1.100 kiloa sianlihaa eli noin 8 kiloa sianlihaa yhdellä eurolla ja vastaavasti se tarkoittaa 1,40 tuottajahinnasta noin 9% osuutta.

Entäs etelän korkeat Cap-tuet ? Miksi niistä ei puhuta ? 

Lainaus käyttäjältä: Jarkko - 01.04.10 - klo:09:57

Alue C2, tuotantomuoto pihvisonnin kasvatus. Sonnipalkkiota tulee 157€, pohjoinen koteläintuki sonnille 253€, teurastuspalkkio raskas nauta 30€ tuki yhteensä 440€. Tää on laatutavaran tuottaja teuraspaino 408 kg, teurashinta3,38€/kg tili yhteensä 1379€. Tässä nyt käy niin, että tuen osuus lihanhinnasta 32%. Sanokaas nyt nautaexpertit jäikö tuosta joku tuki pois? No, jos tää näin menee niin pieni se on tuki pihvisonnin tuottajallekin.

Jäi pois kasvipuolen tuen osuus? Tosin en yhtään tiedä miten sen voisi laskea? Näin lasketussa sikapuolen tuki on 10% luokkaa ja kuluttaja saa yhdellä tukieurolla 7 kg sianlihaa. Tässä kuluttajan panos-tuotos on merkittävästi alempi kun yhdellä tukieurolla kuluttaja saa vajaan kilon naudanlihaa? Kun tuet 440 euroa ja lihakiloja 408?

Olinpas hölmö, otin ketjusta nuo sianlihantuottajan luvut! Kun siis kuluttaja saa ab-alueen sikaloihin sijoitetulla 139 eurolla noin 1.100 kiloa sianlihaa eli noin 8 kiloa sianlihaa yhdellä eurolla ja vastaavasti se tarkoittaa 1,40 tuottajahinnasta noin 9% osuutta.

Mutta eihän sitä noin katsota, vaan mikä oli lihanhinnassa se tukien osuus ?

Alue C2, tuotantomuoto pihvisonnin kasvatus. Sonnipalkkiota tulee 157€, pohjoinen koteläintuki sonnille 253€, teurastuspalkkio raskas nauta 30€ tuki yhteensä 440€. Tää on laatutavaran tuottaja teuraspaino 408 kg, teurashinta3,38€/kg tili yhteensä 1379€. Tässä nyt käy niin, että tuen osuus lihanhinnasta 32%. Sanokaas nyt nautaexpertit jäikö tuosta joku tuki pois? No, jos tää näin menee niin pieni se on tuki pihvisonnin tuottajallekin.

Tuo oli loppukasvatuksen osuus. Emolehmän tuet pitää laskea lisäksi näille lihakiloille. Huom! Sama homma sitten tietysti emakoille. Nautapuolellakin on pari vaihetta ilman tukea:(lypsikin) vasikat 0-6 kk (pihvivasikoita tuetaan emolehmän kautta) ja siitoshiehot. Eli Suomessa on isojakin nautatiloja jotka eivät saa lainkaan kansallisia tukia, tai nykyään kyllä eläinten hyväilytukea.

Lainaus käyttäjältä: laatta - 01.04.10 - klo:00:45

Eli missä ollaan? Sikapuolella tuet 20c/kg + 35c/kg ja sianlihan hinta 1.40 joka vastaa Eurooppalaista keskihintaa. Tukia siis 40% hinnasta. Maitopuolella tuet c1 8 c/l + 7c/l ja maidon hinta tulevaisuudessa 30 c/l niin tukia siis 50% maidon hinnasta. Näitä laskelmia pitäisi varmaan tarkentaa mutta vaikka kokonaistuetkin huomioidaan niin enpä usko että maitopuoli vähemmän tuettua on kuin sikapuoli? Naudanlihapuolesta varmaan joku osannee sanoa jotakin?

En oikein ole selvillä noista sikapuolen tuista niin voisitko hieman täsmentää mistä tuo tuet 20c/kg tulee.

Itse asiassa sianlihantuottaja elää muutaman vuoden takaisessa tilanteessa tai sitten on c-alueelta mistä ei mielestäni ole. Mutta? Tälle vuodelle tuki on 139 euroa per eläinyksikkö ja eläinyksikkö on 13 lihasikaa teuraaksi. Jos teuraspaino noin 85 kg niin siitä tulee noin 1.100 kiloa sianlihaa joille siis tulee tukea tuo 139 euroa eli vajaa 13 c/kg. Eli tukea onkin vain 13+35=48 c/kg joka on vajaa 35% tukiosuus hinnasta. Lisäksi tuki on tuotannosta irrotettu, jos laajennan sikalani tuplaksi niin saan yhä edelleen saman tuen kun se tulee sen vanhan eläinmäärän mukaan eli tuossa tilanteessa tukiosuus olisi 6 c/kg eli siis noin 30% tukiosuus.

Ja muutaman vuoden päästä tuo tuki on 0 euroa eli 0% tukiosuus eli markkinaehtoista tuotantoa, maidon tuki c-alueella edelleen tuon 50% hinnasta jos nykypäätökset pitävät. Samoin sikatuki c-alueella jää, paljonko niin se on vaikeahko laskea mutta perustaso tuo 20 c/kg olemassa olleelle tuotannolle mutta isommilta yksiköiltä leikataan ja laajennukset jäävät ilman, ainakin periaatteessa.

Mutta että on siinä merkittävä ero maitopuoleen tuossa tukitasossa? Sitä ei mielestäni voi kiistää? Tosin ab-maito on aika pitkälle samassa tilanteessa, 2013 tuet 0 euroa näillä näkymin.

Maidon tuesta...

Mä en edelleenkään ymmärrä, mistä tulee tuo 50%. Tuon laskelman 8c/l mä ymmärrän, että 7,7c/l on pyöristetty kahdeksaan. Mistäs helevetistä tuo 7c/l on sitten revitty? Onko jotain erityistukia ympätty yhteen litroille, tukia jotka ei oo edes litramääriin sidoksissa???

Muuten... en usko tukitason säilymiseen C+ alueillakaan kovin pitkään. EU on sen verran luotettava neuvottelukumppani Suomen kaltaiselle mallioppilaalle, ettei siihen voi kukaan tosissaan uskoa...

Mutta että on siinä merkittävä ero maitopuoleen tuossa tukitasossa? Sitä ei mielestäni voi kiistää?

Minä ainakaan en ole sitä yrittänytkään kiistää.

Sen sijaan edelleenkään en usko väittämää, että maidon tuet ovat moninkertaiset tuotteen arvoon nähden ja sikapuolen tuotanto on tuetonta.

Mä en edelleenkään ymmärrä, mistä tulee tuo 50%. Tuon laskelman 8c/l mä ymmärrän, että 7,7c/l on pyöristetty kahdeksaan. Mistäs helevetistä tuo 7c/l on sitten revitty? Onko jotain erityistukia ympätty yhteen litroille, tukia jotka ei oo edes litramääriin sidoksissa???

Kyllä mun mielestä pitää katsoa kullekin sektorille ohjautuvia tukia kokonaisuutena, eikä pelkästään tuotantoon sidottua tukea.

Kuluttajaa eli systeemin rahoittajaa kiinnostaa vain se paljonko koko sirkus maksaa ja se kokonaisuus jyvitettynä litrahintaan. Tuotantoon kohdistuu hiukkan muutakin tukea kuin vain se eläintuki. Tukitarkastajan ja lomitusjohtajan palkat ja kilometrikorvaukset ovat maataloustukea. Jopa kunnatkin tukevat eri tavoin alueensa tuotantoa.

Teoriapohjaisilla ja yhteen tai kahteen tukeen ja arvattuun tuotokseen perustuvilla eläin- tai tilakohtaisilla laskelmilla ei ole muuta merkitystä kuin laskentataidon harjoittelu. Lähtötiedot kuten tuet, hinnat, tuotokset ym perustuvat enemmän ja vähemmän olettamiin ja arvioihin ja lopputulos on pielessä.

Kaikki eläinyksikötkään eivät ole täysien tukien piirissä, eikä kaikki pellotkaan. Hinnatkin vaihtelevat kokoluokan, sijainnin, teollisuuden maksukyvyn ja -halun mukaan melkoisesti. Tuotokset, sadot, kustannukset, ym saattavat vaihdella jne.

Jonkun sektorin tai alueen soveltuuvuutta voi arvioida vain tarkastelemalla koko sirkukseen tungettua rahamäärää sekä todelisuudessa toteutuneen tuotannon arvoa euroopan keskihinnoilla mitattuna.

Myös tilakohtaisissa arvioissa tulisi pitäytyä toteutuneissa tuloksissa eikä lähteä hatun alta pullahtaneiden arvioiden ja olettamien varassa väkertämään laskuharjoituksia varsinkaan koko alaa arvioivan päätelmän perusteeksi.