Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 15.03.10 - klo:15:59

Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 18.03.10 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 15.03.10 - klo:15:59

Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

näinhän se menee kun kuntaministerinä on kepulainen kiviniemi

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 18.03.10 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 15.03.10 - klo:15:59

Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

näinhän se menee kun kuntaministerinä on kepulainen kiviniemi

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.10 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 18.03.10 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 15.03.10 - klo:15:59

Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

näinhän se menee kun kuntaministerinä on kepulainen kiviniemi

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Näin on ja 5-10 vuoden päästä kun ruvetaan porukan vähentämistä miettimään, niin ne ammattiliiton jäsenet vastustaa sitä. Että se niistä säästöistä, demareitten/vasureitten valta vain kasvaa.

kuntaministerinä on kepulainen kiviniemi

Paras-hankkeen isän on kerrottu olevan Timo Kallin (Kesk). Se ei kyllä pidä paikkaansa.

Tätä EU-aluehalllinnon vaatimaa karttaa esitteli vuonna 1993 Mauri Pekkarinen (kesk.):




Mutta ei Pekkarinenkaan parashankkeen isä ole.

Paras-hankkeen tausta on laitettu alulle demarivirkamiesten toimesta Mauno Koiviston majesteetillisella toivomuksella eli ulkopolitiikasta HM 33 §:n valtaoikeuksilla määränneen presidentin käskytyksellä.

J.Jaakkola ja diipadaapa............

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.10 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 18.03.10 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 15.03.10 - klo:15:59

Tuli tässä mieleen että missähän tässäkin hommassa järkevyys?
Ketään ei irtisanota, vaan kaikkien työpaikat säilyy.
Palkat maksetaan korkeiman hintaluokan mukaan.
Konsulti repii karkeasti 1€/asukas kuntaansa kohti palkiota. Eli jos suunitellussa uudessa kuntayhtymässä on 100000 asukasta niin konsultti repii 100000€ palkaa siitä.

Olen pitkään miettinyt sitä, millaisia maatalousasiantuntijoita kepulaiset kunnallispäättäjät lopulta on. Se tiedetään, ettei heidän maatalousosaamisensa ole hurrattavaa tai sitten ei ennätetä hoitamaan omaa leipälajiaan. Pitkäaikaisten kuntapäättäjien maatilat ovat melkein poikkeukesetta rappiotiloja.
Maatalouspuolella tiedetään, millaisen lisäarvon hyvä lehmä antaa omistajalleen: se lypsää paremmin ja jos maidontuottaja haluaa lisätä tulotasoaan, jalostaa hän karjaansa entistä paremmaksi, lypsämään enemmän. Hyväkään lehmä ei lypsä yhtään huonoa enempää, ellei sitä ruokita huonoa paremmin. Eikö totta? Tyhmäkin päättäjä ymmärtää, että tuottamaton lehmä pitää lahdata, sillä se aiheuttaa omistajalleen hyvää lehmää suuremmat kulut.

Mitenkäs tämä liittyy kuntapolitiikkaan ja Paras-hankkeseen? Aivan täydellisesti, mutta tätä ei vielä kukaan ole keksinyt. Kuntapuolen huono tuottavuus perustuu täydellisesti siihen, ettei siellä kannata tehdä mitään ja hyväkin työntekijä vuosien saatossa turhautuu järjestelmään, jossa tuottavaa työtä ei millään palkita. Paras-hankekin aiheuttaa vain kuntaliitoksia, joissa ei saada penninkään säästöjä. Veroäyrin kasvu jatkaa kasvamistaan, eikä sille ole kattoa olemassa.

Kuntapuoli ei siis panosta jalostamiseen, siis tuottavaan työhön panostamiseen, sen sijaan kunta ruokkii mahoja lehmiä ja samalla ihmetelläään kulurakenteen järjetöntä kasvua. Ainoa ratkaisu on mahojen lehmien karsiminen ja hyvien lehmien ruokkiminen työn tuottavuuden mukaan. Palkkaeroja on jatkossa pakko kasvattaa
ja sillä päästään järjestelmään, jossa voittaa sekä maksaja että palkansaaja.

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

näinhän se menee kun kuntaministerinä on kepulainen kiviniemi

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Näin on ja 5-10 vuoden päästä kun ruvetaan porukan vähentämistä miettimään, niin ne ammattiliiton jäsenet vastustaa sitä. Että se niistä säästöistä, demareitten/vasureitten valta vain kasvaa.

Eläkkeelle lähtö hoitaa saneeraukset... entisen kunnan laiskat nuoret tyypit saadaan ahkeraksi kun ne tietää että potkut tulee 5 vuoden kuluttua kun vertaillaan työpanosta...

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

Näinhän sen pitäisi mennä. Jos kuntapuolella todella saneerataan, arvaappa kumpi saa pitää virkansa, todellinen huippuammattilainen, jonka työmotivaatio on kunnossa vai tietyn värisen jäsenkirjan omaava?

Olen nähnyt sen ihmeen, että täysi mulkku demari, joka oli todellinen syöpä kuntalaisille, eli työnantajalleen säilytti virkansa hankkimalla kepulien jäsenkirjan. Ihankohan jäsenkirja  teki mulkusta kepulaisen?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Useimmissa pikkukunnissa valtuuston enemmistö on kunnan työntekijöitä? Nyt täytyy tietysti muistaa että usemmissa pikkukunnissa jotka siis ovat pääsääntöisesti maaseutukuntia on keskustalla vähintään yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja parhaimmillaan 70-90% enemmistö on pikkukunnissa keskustalla. Harvassa on ne pikkukunnat joissa on muu kuin keskustaenemmistö, suurissa kunnissa asia on sitten toisin. Mutta onko tästä sitten tehtävä sellainen johtopäätös että pikkukunnissa työntekijät ovat siis kaikki keskustalaisia eivätkä keskustalaiset kuntatyöntekijät hyväksy liitoksia?

Hyvällä työntekijällä ei pitäisi olla mitään pelkoa työpaikkansa puolesta. kuntalakikin taitaa kieltää kunnan työntekijän osallistumisen hallitustyöskentelyyn, jossa varsinaiset päätökset tehdään. Ei se ongelma siinä ole.

Pienessä kepujohtoisessa kunnassa on kiusallisen paljon yhtaläisyksiä mustan afrikan kanssa. Kannattaa siis miettiä, miksi kunta on jäänyt pieneksi vaikkapa kasvukeskuksen liepeillä: Kepu on pysäyttänyt kehityksen säilyttääkseen valta-asemansa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:09:08

Kun kaksi yritystä fuusioidaan yhteen, niin välittömästi saneeraamalla haetaan optimi henkilökunta määrä, hommia keskitetään sinne missä se on järkevintä, kun kaksi kuntaa fuusioidaan yhteen, niin ensimmäiseksi annetaan henkilökunnalle vähintään viiden vuoden työpaikka takuu, eli ketään ei saa kyseisenä aikana irtisanoa ?
Kun kunta on perustaltaan nimenomaan palveluja tuottava henkilö-organisaatio, niin kuntaliiton tuomat  mahdolliset säästöt viivästyy oleellisesti, noin viisi ehkä jopa kymmenen vuotta ?
Juttu on vaan niin, että liitosta ei saada aikaiseksi, jos kyseistä takuuta ei anneta ?

Näinhän sen pitäisi mennä. Jos kuntapuolella todella saneerataan, arvaappa kumpi saa pitää virkansa, todellinen huippuammattilainen, jonka työmotivaatio on kunnossa vai tietyn värisen jäsenkirjan omaava?

Olen nähnyt sen ihmeen, että täysi mulkku demari, joka oli todellinen syöpä kuntalaisille, eli työnantajalleen säilytti virkansa hankkimalla kepulien jäsenkirjan. Ihankohan jäsenkirja  teki mulkusta kepulaisen?

Ei kait toi niin suuri ponnistus ole, mulkulle ottaa kepun jäsenkirja ?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.03.10 - klo:09:00

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Useimmissa pikkukunnissa valtuuston enemmistö on kunnan työntekijöitä? Nyt täytyy tietysti muistaa että usemmissa pikkukunnissa jotka siis ovat pääsääntöisesti maaseutukuntia on keskustalla vähintään yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja parhaimmillaan 70-90% enemmistö on pikkukunnissa keskustalla. Harvassa on ne pikkukunnat joissa on muu kuin keskustaenemmistö, suurissa kunnissa asia on sitten toisin. Mutta onko tästä sitten tehtävä sellainen johtopäätös että pikkukunnissa työntekijät ovat siis kaikki keskustalaisia eivätkä keskustalaiset kuntatyöntekijät hyväksy liitoksia?

Hyvällä työntekijällä ei pitäisi olla mitään pelkoa työpaikkansa puolesta. kuntalakikin taitaa kieltää kunnan työntekijän osallistumisen hallitustyöskentelyyn, jossa varsinaiset päätökset tehdään. Ei se ongelma siinä ole.

Pienessä kepujohtoisessa kunnassa on kiusallisen paljon yhtaläisyksiä mustan afrikan kanssa. Kannattaa siis miettiä, miksi kunta on jäänyt pieneksi vaikkapa kasvukeskuksen liepeillä: Kepu on pysäyttänyt kehityksen säilyttääkseen valta-asemansa.

Niin millähän logiikalla oikein se kunnan lopettaminen on kunnan kehittämistä ?
Kuntaa pitää kehittää, eikä lopettaa sitä liittämällä se johonkin toiseen kuntaan.
Se vaan, ettei kaikilla kunnilla ole samoja edellytyksiä kasvaa, kuin on toisilla kunnilla.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.03.10 - klo:09:00

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Useimmissa pikkukunnissa valtuuston enemmistö on kunnan työntekijöitä? Nyt täytyy tietysti muistaa että usemmissa pikkukunnissa jotka siis ovat pääsääntöisesti maaseutukuntia on keskustalla vähintään yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja parhaimmillaan 70-90% enemmistö on pikkukunnissa keskustalla. Harvassa on ne pikkukunnat joissa on muu kuin keskustaenemmistö, suurissa kunnissa asia on sitten toisin. Mutta onko tästä sitten tehtävä sellainen johtopäätös että pikkukunnissa työntekijät ovat siis kaikki keskustalaisia eivätkä keskustalaiset kuntatyöntekijät hyväksy liitoksia?

Hyvällä työntekijällä ei pitäisi olla mitään pelkoa työpaikkansa puolesta. kuntalakikin taitaa kieltää kunnan työntekijän osallistumisen hallitustyöskentelyyn, jossa varsinaiset päätökset tehdään. Ei se ongelma siinä ole.

Pienessä kepujohtoisessa kunnassa on kiusallisen paljon yhtaläisyksiä mustan afrikan kanssa. Kannattaa siis miettiä, miksi kunta on jäänyt pieneksi vaikkapa kasvukeskuksen liepeillä: Kepu on pysäyttänyt kehityksen säilyttääkseen valta-asemansa.

Hyvällä työntekijällä justiinsa pelko työpaikasta onkin .

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 20.03.10 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.03.10 - klo:09:00

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Useimmissa pikkukunnissa valtuuston enemmistö on kunnan työntekijöitä? Nyt täytyy tietysti muistaa että usemmissa pikkukunnissa jotka siis ovat pääsääntöisesti maaseutukuntia on keskustalla vähintään yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja parhaimmillaan 70-90% enemmistö on pikkukunnissa keskustalla. Harvassa on ne pikkukunnat joissa on muu kuin keskustaenemmistö, suurissa kunnissa asia on sitten toisin. Mutta onko tästä sitten tehtävä sellainen johtopäätös että pikkukunnissa työntekijät ovat siis kaikki keskustalaisia eivätkä keskustalaiset kuntatyöntekijät hyväksy liitoksia?

Hyvällä työntekijällä ei pitäisi olla mitään pelkoa työpaikkansa puolesta. kuntalakikin taitaa kieltää kunnan työntekijän osallistumisen hallitustyöskentelyyn, jossa varsinaiset päätökset tehdään. Ei se ongelma siinä ole.

Pienessä kepujohtoisessa kunnassa on kiusallisen paljon yhtaläisyksiä mustan afrikan kanssa. Kannattaa siis miettiä, miksi kunta on jäänyt pieneksi vaikkapa kasvukeskuksen liepeillä: Kepu on pysäyttänyt kehityksen säilyttääkseen valta-asemansa.

Niin millähän logiikalla oikein se kunnan lopettaminen on kunnan kehittämistä ?
Kuntaa pitää kehittää, eikä lopettaa sitä liittämällä se johonkin toiseen kuntaan.
Se vaan, ettei kaikilla kunnilla ole samoja edellytyksiä kasvaa, kuin on toisilla kunnilla.

Kuntaa nimenomaan pitäisi kehittää, mutta jos päättäjät panevat hanttiin, on kehittäminen mahdonta. Toisinaan on tilanteita, joissa seinä tulee vastaan ja silloin on pelkästään kuntalaisten etu, jos sellainen kunta fuusioidaan naapuriin.
Kepulainen kuntapolitiikka on niin kieroa, ettei politiikkaan lähde kukaan viisas ja jos lähteekin ovat ne yhden kauden valtuutettuja eivätkä turhautuneena astu enää ehdolle.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 20.03.10 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 20.03.10 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.03.10 - klo:09:00

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:11

Näin se menee, kun kunta-alan ammattiliitot ei muuten hyväksy liitosta, useimmissa pikkukunnissa on valtuuston enemmistö, kunnan palkkalistoilla töissä ...

Useimmissa pikkukunnissa valtuuston enemmistö on kunnan työntekijöitä? Nyt täytyy tietysti muistaa että usemmissa pikkukunnissa jotka siis ovat pääsääntöisesti maaseutukuntia on keskustalla vähintään yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja parhaimmillaan 70-90% enemmistö on pikkukunnissa keskustalla. Harvassa on ne pikkukunnat joissa on muu kuin keskustaenemmistö, suurissa kunnissa asia on sitten toisin. Mutta onko tästä sitten tehtävä sellainen johtopäätös että pikkukunnissa työntekijät ovat siis kaikki keskustalaisia eivätkä keskustalaiset kuntatyöntekijät hyväksy liitoksia?

Hyvällä työntekijällä ei pitäisi olla mitään pelkoa työpaikkansa puolesta. kuntalakikin taitaa kieltää kunnan työntekijän osallistumisen hallitustyöskentelyyn, jossa varsinaiset päätökset tehdään. Ei se ongelma siinä ole.

Pienessä kepujohtoisessa kunnassa on kiusallisen paljon yhtaläisyksiä mustan afrikan kanssa. Kannattaa siis miettiä, miksi kunta on jäänyt pieneksi vaikkapa kasvukeskuksen liepeillä: Kepu on pysäyttänyt kehityksen säilyttääkseen valta-asemansa.

Niin millähän logiikalla oikein se kunnan lopettaminen on kunnan kehittämistä ?
Kuntaa pitää kehittää, eikä lopettaa sitä liittämällä se johonkin toiseen kuntaan.
Se vaan, ettei kaikilla kunnilla ole samoja edellytyksiä kasvaa, kuin on toisilla kunnilla.

Kuntaa nimenomaan pitäisi kehittää, mutta jos päättäjät panevat hanttiin, on kehittäminen mahdonta. Toisinaan on tilanteita, joissa seinä tulee vastaan ja silloin on pelkästään kuntalaisten etu, jos sellainen kunta fuusioidaan naapuriin.
Kepulainen kuntapolitiikka on niin kieroa, ettei politiikkaan lähde kukaan viisas ja jos lähteekin ovat ne yhden kauden valtuutettuja eivätkä turhautuneena astu enää ehdolle.

Kunnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, josta eivät saa kiitosta perustyön tehneet, koska ne ovat yleensä jo haudassa siinä vaiheessa kun hedelmiä ruvetaan poimimaan ....