Itämeren tilanteeseen olikin jo korkea aika puuttua. Herlinin kaltaista vaikuttajaa tarvitiin juuri nyt. Ympäristöministeriö ei tee mitään vaikka etenkin hangon ja rauman välinen rannikkoalue kärsii mielestäni rehevöitymisen ongelmista. Helsinki hämeenlinna vammala pori-kaaren muodostama alue tulisi saada nopeasti tehokkaan erityisympäristötuen piiriin ainakin kotieläintilojen osalta, siksi pahaksi on asioiden laita muuttunut kuluneen vuoden aikana.
On selvää että maatalous ja etenkin alueen kotieläintalous aiheuttaa suurimman osan ravinnekuormasta. Tehokkain hyötysuhde sijoitetulle rahalle saadaan kohdentamalla tuki sikasuomen alueelle ja etenkin kotieläintiloille. Ja tulisi muistaa että etenkin sikatiloilla on fosforin valuntariski todella suuri. Tässä jos missä on kustannustehokkaan tuen paikka, kunhan resursseja ei pihtailla.
Minusta kun näyttäisi oheisen linkin kartan mukaan paremminkin siltä, että Suomenlahden suurin kuormitus tulee sieltä missä 1.000.000 sikaa rypee pienissä kopeissaan...
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22609&lan=fi
ympäristöministeriön propagandaa, ympäristöministeriössä ei ymmärretä edistää sellaisten asioiden etenemistä joilla on todellista painetta.
Esim hevosenlannan poltto ja lounaissuomen kotieläintilojen erityisympäristötuki ei olisi koskaan edennyt ilma ulkopuolisten järjestämää itämerikonfferenssia. Tämäkin kartta valheellisesti väittää ettei erityisympäristötuelle olisi muka perusteita. Onneksi hallituksessa on muitakin ympäristöstä tajuavia kuin ympäristöministeri.
Mutta onko se paine aina sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu?
Esimerkiksi hevosenlannan poltossa kysymys on pitkälti yksityistaloudellisesti edullisimmasta tavasta hoitaa ongelmaksi koettu lanta.
Lounais-Suomessa, samoin kuin Korven-ukonkin kovasti framilla pitämillä C-alueen nautakeskittymillä, on samoja ongelmia. Keskittynyt kotieläintuotanto työntää lantaa yli kestävän tason. Tuotettua ravinnemäärää kun ei kokonaisuudessaan enää pystytä kestävästi hyödyntämään alueen peltoviljessä. Pitääkö tätä teurastamo-/tukivetoista keskittymiskehitystä sitten tukea lisätuella? Vai olisiko syytä tarttua syihin, sen sijaan että hoidetaan seurauksia?
Sinänsä tuo kartta ei väitä mitään, toteaa vain tilanteen. Eikä Saaristomeri kartalla nyt kovin hyvinvoivalta näytä, ongelmia näyttäisi olevan myöskin Pohjanmaan jokien tilassa. Sen sijaan Pohjanlahti on kohtuukunnossa Suomenlahteen verrrattuna. Mielestäni onkin tärkeää huomata, että Hesari-vetoinen Itämeri-keskustelu on täysin sivuraiteella huutaessaan naama punaisena maatalouden pilaavan Itämeren. Pääkaupunkiseudun punaisella värjätty edusta, ja Pietarin suunnasta leviävä oranssilautta antavat paljon realistisemman kuvan Suomenlahden ongelmista.
JK. Ja on hyvä muistaa, etteivät Ympäristöhallinnon hatusta vedetyt "viralliset"
Suomen maatalouden päästöt edusta kuin 2 % koko Itämeren fosforikuormituksesta.
