Veli on kans puhunut jostain tuollaisesta puun tervaannuttamisesta. Tekisi itselleen talon. On todellinen pitkän tähtäyksen projekti. Mettäpalsta sillä on jo ostettuna, mutta taisi olla vielä klappirangan mitoissa.

Lienee aika paloherkkä, mutta tuoksuva talo.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 18.03.10 - klo:08:47

En minä ole aitatolppia tekemässäkään.

 Joo,,, mutta mänty lahoaa havupuista nopeimmin, teet siitä sitten mitä hyvänsä. Suosittelisin lehtikuusta ,jos haluat kyllästämätöntä puuta joka kestää

Mut ehkä teen männystä koska en viitsi kuoria kuusia. Lähimmät sopivat lehtikuuset kasvavat n. 300 km etelään ja niitä on vähän turhan hankala roudata 20 metrisinä paikalle jonne ei pääse kuin kävellen. Tai talvella Lynxillä  Mut kiitti sepe vinkeistä.

Jokunenvuosi sitten hakattiin yhdeltä karukkokankaalta sellaisia tervaspuita jotka oli tervanpolttoavarten kuorittu kolmelta ja osa neljältäsivulta.
Olinat jo tyveltä 40 senttisiä joten jonkun aikaa oli kuorinnasta kulunut.
Kuiduksi tyvipöllit laitettiin ja voin vakuuttaa jotta olivat läpeensä tervaisia.

eikös siellä minne ei pääse kuin kävellen kasva jo valmiiksi karuihin oloihin sopivia kuusia ?        ite kaadoin jo vuonna kivi/keppi kuusia louhikosta ja nyt niitä olen käyttäännä lautana ovissa jotka etelän puolella ja lahoovat huomattavsati hitaammin kuin toiset laudat samoilla paikoilla. elikkä kestoissa on suuria eroja ja lehtikuusi ei kestä yhtään enempää lahoa kuin muutkaan kun ei valkata laatua !   tieteellistä näyttökin muistaaksein löytyy!

Mites Lämpö käsittely olis ?

Ja tai Lehtikuusi ?
 

eikös siellä minne ei pääse kuin kävellen kasva jo valmiiksi karuihin oloihin sopivia kuusia ?        ite kaadoin jo vuonna kivi/keppi kuusia louhikosta ja nyt niitä olen käyttäännä lautana ovissa jotka etelän puolella ja lahoovat huomattavsati hitaammin kuin toiset laudat samoilla paikoilla. elikkä kestoissa on suuria eroja ja lehtikuusi ei kestä yhtään enempää lahoa kuin muutkaan kun ei valkata laatua !   tieteellistä näyttökin muistaaksein löytyy!

Ei kasva kuin mäntyjä. Jos on kuusia niin liian lyhyitä tai boorinpuutteesta kärsiviä.

Ajattelin pystykarsia joitakin 20 metrisiä mäntyjä. Ajatuksena olisi mahdollisimman kova pihkaantuminen ja tervoittuminen.

Milloin puiden kuoriminen pitäisi tehdä?
Kuoritaanko ensin kolmannes rungosta ja seuraavana vuotena loput?

Idea on siis tappaa rungot pystyyn ja kaataa ne tervaisina kuivina keloina ehkä kolmantena kesänä.

Varusteena: Tolppakengät ja erilaisia teräaseita.

Päästät vaan sinne mullikoita hiehoja tai muita nautaeläimiä nii kyyllä kelottuu parissa kolmessa vuodessa ylös asti on kokemuksia.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.03.10 - klo:20:16

Ajattelin pystykarsia joitakin 20 metrisiä mäntyjä. Ajatuksena olisi mahdollisimman kova pihkaantuminen ja tervoittuminen.

Milloin puiden kuoriminen pitäisi tehdä?
Kuoritaanko ensin kolmannes rungosta ja seuraavana vuotena loput?

Idea on siis tappaa rungot pystyyn ja kaataa ne tervaisina kuivina keloina ehkä kolmantena kesänä.

Varusteena: Tolppakengät ja erilaisia teräaseita.

Päästät vaan sinne mullikoita hiehoja tai muita nautaeläimiä nii kyyllä kelottuu parissa kolmessa vuodessa ylös asti on kokemuksia.

Emot kaatavat alle 6 metriset kuuset juurineen mutta männyt ovat jättäneet rauhaan 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 18.03.10 - klo:08:47

En minä ole aitatolppia tekemässäkään.

 Joo,,, mutta mänty lahoaa havupuista nopeimmin, teet siitä sitten mitä hyvänsä. Suosittelisin lehtikuusta ,jos haluat kyllästämätöntä puuta joka kestää

Kyllä männyn sydänpuu on perinteisesti tiedetty lahonkestäväksi, sydänpuun osuus lisääntyy puun iän myötä, lopulta suurin osa rungosta muuttuu sydänpuuksi ja puu keloutuu koska veden kuljetuksen kannalta tärkeä pintapuu ei enään riitä.

Ennen muinoin rakennupuutavaran kaatoikänä pidettiin yli 150:tä vuotta..

Männyn käyttöä seinälaudaksi pitäisi kuitenkin välttää, kuivuessa puun huokoset jäävät auki ja puu pääsee kastumaan helposti. Kuusilaudassa huokoset sulkeutuvat, sen vuoksi se ei sovellu painekyllästykseenkään.