Demarimafialla on Suomessa kova voima ja valta.

Pyydän anteeksi, että tuon esille pitkiä "jorinoita", mutta en ole näitä itse kirjoittanut.
Kokoomuslaisena olen tutkinut 1990-luvun laman syitä. Joutuihan suunnaton määrä yrittäjiä konkurssiin Mauno Koiviston johjaaman vahvan markan politiikan ja oikeuslaitoksen toimien seurauksena.

Olen Koiviston -Halosen salassapitopäätösten asianosainen, koska olen saanut Haloselta henkilökohtaisen salassapitopäätöksen elokuussa 2002. Näytin päätöstäni SataSeutu-lehden päätoimittajalle. Kalevi Kannus Suomen Turusta sai vastaavan päätöksen heinäkuun lopulla 2002.

SataSeutu-lehti on Suomessa toistaiseksi ainoa tiedotusväline, joka on uskaltanut kertoa ns. Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisesta linkin kuvan kera:

http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

Sitaatteja SataSeutu-lehden uutisista, joissa oli kuvana skannaus Halosen-Koiviston salassapitopäätöksestä:

Ensimmäinen uutinen 11.9.2002:

Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja
Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

>>Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat. Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa. SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion. Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme? Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta? <<

Uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236


Toinen uutinen samasta asiasta 28.9.2005:

Sitaatti:

>>Valtiojohto vaikenee

Valtiojohto on suuressa viisaudessaan päättänyt, että pankkikriisiä ei tarvitse mitenkään tutkia ja selvittää. Olennainen osa pankkikriisin aineistosta on julistettu salaiseksi. Tämä pätee valitettavasti myös Presidentinlinnassa 6.5.1992 järjestettyyn presidentti Mauno Koiviston oikeuspoliittiseen seminaariin; asiakirjat on presidentti Tarja Halosen päätöksellä julistettu salaisiksi.

Oikeusvaltion uskottavuuden kannalta avainasia olisi selvittää: Onko mahdollista, että valtion ylin poliittinen valta painosti oikeuslaitosta toimimaan pankkien eduksi asiakkaitaan vastaan?

6.5.1992 järjestettyyn oikeuspoliittiseen seminaariin osallistuneet professorit ovat esittäneet tällaisia kantoja.

Pankkikriisiä koskevien oikeuspoliittisten tutkimusten pohjalta on kiistatonta, että pankit voittivat lähes 100-prosenttisesti velkoja koskevat kiistansa ja jopa silloinkin, kun pankin vaatimukset olivat selvästi virheellisiä (Kirkkohallituksen Katakombi ry:n selvitys).>>

Uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=442

Joo. Pitkää oli, joten en lukenut.

Isä opetti että demarit eivät maajussille onnea tuo. Isä opetti/opettaa paljon muutakin joka on pitänyt hyvin paikkaansa.

-> Demari-ideologia ei tätä ukkoa pahemmin liikuta

Luulin et Viinanen ja Aho olivat syypäitä -90 luvun lamaan .

Voiko tuo olla totta?
Jos on,niin koivisto on syypää pieneen kansanmurhaan.Todella.
Kui tällainen on voitu painaa villasella?

Voiko tuo olla totta?
Jos on,niin koivisto on syypää pieneen kansanmurhaan.Todella.
Kui tällainen on voitu painaa villasella?

Suomessa on tapana, että odotellaan miehen kuolemaa, kun se on presidentti, ennenkuin siitä alkaa paljastua totuuksia ....

Voiko tuo olla totta?
Jos on,niin koivisto on syypää pieneen kansanmurhaan.Todella.
Kui tällainen on voitu painaa villasella?

  Kuule tää on vielä pientä

Luulin et Viinanen ja Aho olivat syypäitä -90 luvun lamaan .

niihän ne luotettavat tievotusvälineet valehtellee

kyllä se lama tehtiin holokerin hallituksessa

siittä ei oo selevitty vieläkkään

koevisto ja holokerihan on sammaa köörijä

Demarimafialla on Suomessa kova voima ja valta.

Pyydän anteeksi, että tuon esille pitkiä "jorinoita", mutta en ole näitä itse kirjoittanut.
Kokoomuslaisena olen tutkinut 1990-luvun laman syitä. Joutuihan suunnaton määrä yrittäjiä konkurssiin Mauno Koiviston johtaman ja ohjaaman vahvan markan politiikan oikeuslaitoksen toimien seurauksena.

Olen Koiviston -Halosen salassapitopäätösten asianosainen, koska olen saanut Haloselta henkilökohtaisen salassapitopäätöksen elokuussa 2002.

Mauno Koivisto itse paljasti kyseisen oikeuspoliittisen seminaarin omassa kirjassaan.
Sitten Koivisto kirjoitti jotenkin näin, että hänen pitää ottaa yhteyttä oikeuskansleriin, ettei tule vääränlaisia tulkintoja.

Koiviston kirjassa on sanasta sanaan nauhurilta sähköiseen arkistoon kirjoitettu Koiviston ja Raimo Sailaksen keskustelu jotenkin näin, että olemme mustassa aukossa, jota ei voi laillisin keinoin ratkaista.

Yksi merkillisyys Koiviston toimissa on sen jälkeen kun hän sai kuulla Suomisen, Väyrysen ja Taxellin tekemästä kassakaappisopimuksesta.
Ilmeisesti kyseiset puoluejohtajat olivat tietoisia Koivison hankkeista ja halusivat torperoida ne.
No, Koivisto kutsui Harri Holkerin luokseen ja pyysi selvittämään mistä on kyse.
Koivisto kutsui Holkerin toisen kerran luokseen kuukautta ennen maalisvaaleja 1987 ja kertoi, että olet sitten varteenotettava pääministerikandi.
Holkeri oli vaivautunut ja sanoi, ettei voi toimia puheenjohtaja Suomisen selän takana.

Lisäksi Koivisto kertoi Holkerille, millaisia asioita hallitusohjelmaan pitää ottaa, lisäksi oli tulossa asioita, jotka vaativat 2/3 enemmistöpäätösten syntymisiä.

Erkki Liikanen alkoi sukkuloida kokoomuslaisten ja demareiden väliä, koska ko. puolueiden välillä ei luonnollisesti ollut keskinäistä luottamusta.

Lamasyöksyyn liityen voisi kirjoittaa vuodelta 1990 jotakin Ulf Sundquistin kirjasta Kärpäsjahti. Jääköön toiseen kertaan.

liekkö niillä toimilla pohojustettu suomen liittämistä euhun

islannissako nyt sama homma

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.01.10 - klo:21:05

Luulin et Viinanen ja Aho olivat syypäitä -90 luvun lamaan .

niihän ne luotettavat tievotusvälineet valehtellee

kyllä se lama tehtiin holokerin hallituksessa

siittä ei oo selevitty vieläkkään

koevisto ja holokerihan on sammaa köörijä

Holkeri oli kuin tikkunekun suuhunsa saanut pikkupoika, kun Koiviston nimitti tämän pääministeriksi Kokoomuksen pitkän oppositiokauden jälkeen, vieläpä syrjäyttämällä puheenjohtaja Suomisen.
Kiitollisuuden osoituksena Holkeri toimi Koiviston ohjeiden mukaisesti.

Pitää muistaa, että jo Sorsan hallituksen aikaan 1985 hyväksyttiin laki rahamarkkinoiden vapauttamisesta.
Se oli laki, jolla yksi (ja ensimmäinen) Suomen Pankin tehtävistä hävitettiin.

Ilman valuuttalain muutosta eivät valuuttalainat ja suomalaisyritysten nurkanvaltaukset olisi onnistuneet.

Joo. Pitkää oli, joten en lukenut.

Isä opetti että demarit eivät maajussille onnea tuo. Isä opetti/opettaa paljon muutakin joka on pitänyt hyvin paikkaansa.

-> Demari-ideologia ei tätä ukkoa pahemmin liikuta

Kyllä pitäisi liikuttaa.
Ei Esko Aho ja Harri Holkeri tuhonnut Suomea, vaan Mauno Koivisto. Ko. pääministerit tosin olivat Koiviston juoksupoikia.

Isänmaallinen laivurikaverini on sanonut näpäyttävänsä kaukosäätimellä telkkarin kiinni, kun Koivisto, Ahtisaari tai Lipponen ilmestyy kuvaruutuun.
Vastasin, että Koiviston ja Lipposen esiintyessä näppäilen tallennuksen päälle.

Sama kaveri sanoi, ettei koske demareiden kirjoihin edes kuuden metrin kepillä.
Minä puolestani sanoin haalivani demareiden kirjat kirpputoreilta.

Sorsan ja Koiviston kirjat kertovat paljon sellaista, jota perusdemarinkin pitäisi tietää. Taitavat ostaa kirjahyllyynsä, mutta eivät jaksa lukea...

liekkö niillä toimilla pohojustettu suomen liittämistä euhun

Näin olen ajatellut. Eduskunnan vallan poistaminen (supistettu perustuslainsäätämisjärjestys) 17.1.1992 ei ilman lamaa olisi ollut mahdollista.
Vallan kaappaaminen eduskunnalta oli tie EY-jäsenyyden hyväksymiseen.

islannissako nyt sama homma

Sama homma on nyt käynnissä kaikkialla maailmalla. Kaikkien palveluiden nurkanvaltaukset.

Maailman talouden valtiaat ovat saaneet ohjausnuorat käsiinsä.
Tätä eivät Euroopan demarit tulleet 1980-luvulla ymmärtäneeksi.


Olen pari viikkoa sitten saanut sähköpostiviestin, että se, mistä olen kirjoitellut on Naomi Kleinin kirjassa "Tuhokapitalismin nousu"
http://www.promerit.net/kauppa/catalog/images/klein.jpg

Jorma Jaakkola ollaan monessa asiassa samaa mieltä !

Demarimafian hoitamat "vallankaappaukset"

Näitä ovat Juhantalon ja Jäätteenmäen tapaukset.
Molemmat tiesivät liikaa demareiden tekemisistä.

I Tapaus Jäätteenmäki

Alustukseksi Seppo Keräsen kolumni torstaina 23.10.2003 Ilkan pääkirjoitussivulla:

Kevät 1981 ja kesä 2003

>>Irak-jupakan tiimoilta Ilkkaa lähestynyt Jali Raita huomautti, että Anneli Jäätteenmäen ei olisi pitänyt erota pääministerin paikalta. "Kun Anneli Jäätteenmäki esitti hallituksensa  eronpyynnön tasavallan presidentti Tarja Haloselle, niin se ei perustunut mihinkään epäluottamusäänestyksen tulokseen eduskunnassa. Vain pieni joukkio oli ulkoparlamentaarisesti painostanut pääministeriä eroamaan."
 
 Mutta kun Jäätteenmäki eroilmoituksensa jätti, presidentti ei Raidan mukaan olisi saanut eroanomusta hyväksyä. "Koska mitään perustuslaillista, parlamentaarista perustetta ja päätöstä  ei ollut. Pääministerillä on paitsi oikeus myös velvollisuus kansakuntaa kohtaan pysyä virassaan."
 
 Raidan käsityksen mukaan pääministerin menettelyjä voidaan perustuslain mukaan eduskunnassa selvittää vain siltä osin, mitä hän on tehnyt pääministerinä. Jäätteenmäen väitetyt rikkeet oli tehty vaalikampanjan aikana.
 
 Raidan mukaan valitessaan Jääteenmäen pääministeriksi eduskunta oli keväällä hyväksynyt hänen menettelynsä vaalien aikana, "menettelyn, josta kansanedustajat olivat kaikki hyvin tietoisia".
 
 Raita katsoi myös, että itse prosessi eduskunnassa oli suuri farssi, koska "puhetta  johti  Paavo  Lipponen,  joka  oli  esteellinen,  sillä  kyse oli perimmältään hänen menettelyistään presidentti Bushin kanssa".
   
Raidan esityksessä on huomionarvoisia  näkökohtia.  On totta, että Jäätteenmäen  hallitus  ei saanut eduskunnalta epäluottamuslausetta. Eikä sitä saanut pääministerikään. Jäätteenmäki oli itse päättänyt erota, kun toinen suuri hallituspuolue SDP ilmoitti, että luottamus on mennyt ja että SDP vetää omat johtopäätöksensä, ellei pääministeri eroa.
   
Tapahtuma on kaikkinensa ainutkertainen Suomen poliittisessa historiassa katsoi asiaa mistä näkökulmasta tahansa, myös parlamentarismin näkökulmasta.

                                  *  *  *

Raidan esitys palautui mieleeni, kun lueskelin keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen puhetta, jonka hän piti Hausjärven Karjala-seuran kirkkopyhän juhlassa sunnuntaina. Vanhanen tarkasteli puheessaan edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen elämäntyötä.
   
Erityisesti Vanhanen korosti Virolaisen roolia parlamentaarikkona ja parlamentarismin puolustajana, niin syksyllä 1958, kun syntyi niin sanottu yöpakkashallitus tai keväällä 1981, jolloin Mauno Koivisto (sd) kamppaili hallituksensa pystyssä pitämisen puolesta.
   
"Kriisiytyvä tilanne odotti ratkaisijoita. Virolainen asettui näissä kevään 1981 kiistoissa eduskunnan puhemiehenä tukemaan selkeästi parlamentarismia.
   
Koivisto otti kannan, jonka mukaan hän johtaa hallitusta ja eduskunta päättää hallituksen luottamuksesta. Sitä ei mitattu ja Koivisto jatkoi entistä vahvempana", Vanhanen sanoi.
   
Vanhasen mukaan noina päivinä Suomessa otettiin aimo harppaus parlamentarismin suuntaan. Kevät 1981 muodosti Vanhasen mukaan "erään valtiollisen elämämme käännekohdan parlamentarismin hyväksi".
   
Vanhasen arvioon kevään 1981 tapahtumista on helppo yhtyä. Mutta, mutta, miten parlamentarismi toimi juhannuksen alla 2003?
   
Missä olivat tämän päivän virolaiset ja koivistot, jotka olisivat uljaasti puolustaneet eduskunnan arvovaltaa hallituksen kaatajia vastaan? Kuten Vanhanen Hausjärvellä totesi, Koiviston hallitusta oli kaatamassa sosialidemokraatteja ja keskustalaisia. Kysymys oli valtapelistä.
   
Epäluottamus ei kohdistunut hallituspohjaan, vaan pääministeriin henkilönä. Presidenttipeli oli menossa. Vanha presidentti oli myös sotkettu asiaan. Pääministeri pyysi apua puhemieheltä. Heidän yhteinen tulkintansa oli, että hallitus voi jatkaa siihen saakka, kunnes eduskunta evää hallitukselta tukensa. Koivisto peruutti presidentille antamansa ilmoituksen
hallituksensa eronpyynnöstä.
   
Juhannuksen alla oli kysymys aika pitkälti vastaavanlaisesta tilanteesta. Jotkut sosialidemokraatit (ja jotkut keskustalaiset?) halusivat valtapoliittisista syistä kaataa pääministeri Jäätteenmäen. Miksi puhemies ei asettunut puolustamaan parlamentarismia sen nakertajia vastaan? Miksi hän ei ilmoittanut, että hallituksen pitää jatkaa, koska se ei ole saanut eduskunnalta nimenomaista epäluottamuslausetta?
   
Niin, ja missä oli Matti Vanhanen? Miksi hän ei toiminut samalla tavalla parlamentarismin puolustajana kuin ihailemansa Johannes Virolainen? Kevään 1981 ja kesän 2003 tapahtumilla on paljon samoja piirteitä, esimerkiksi parlamentarismin näkökulmasta.<<

--

Kerrottakoon agronetin lukijoille, että Keräsen mainitsema Jali Raita on Kokoomuksen jäsen.

Demarimafian hoitamat "vallankaappaukset"

Näitä ovat Juhantalon ja Jäätteenmäen tapaukset.
Molemmat tiesivät liikaa demareiden tekemisistä.

I Tapaus Jäätteenmäki

Alustukseksi Seppo Keräsen kolumni torstaina 23.10.2003 Ilkan pääkirjoitussivulla:

Kevät 1981 ja kesä 2003

>>Irak-jupakan tiimoilta Ilkkaa lähestynyt Jali Raita huomautti, että Anneli Jäätteenmäen ei olisi pitänyt erota pääministerin paikalta. "Kun Anneli Jäätteenmäki esitti hallituksensa  eronpyynnön tasavallan presidentti Tarja Haloselle, niin se ei perustunut mihinkään epäluottamusäänestyksen tulokseen eduskunnassa. Vain pieni joukkio oli ulkoparlamentaarisesti painostanut pääministeriä eroamaan."

Juhantalonkaan ero kauppa- ja teollisuusministerin tehtävästä ei perustunut mihinkään epäluottamusäänestyksen tulokseen eduskunnassa.

Eduskunta ei tuolloin ollut koolla.

Presidentti Koivisto hämmästeli lisäksi, ettei Juhantalo ollut keskustellut erostaan edes pääministeri Ahon kanssa.

Vallankumous perustui ainoastaan demareiden painostukseen, joka saatiin aikaan "koplauksella" Mauno Saaren kirjan kautta.

Millonkaan ennen ei fiktiokirja ole ollut todisteaineistona valtakunnanoikeudessa.