Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tuki  (Luettu 29586 kertaa)

Aulis Anttila

  • Vieras
Hieno homma...
Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin. Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?

Joo... kyl Taivalkoskelta Suomen vehnät saadaan... senhä ny kässää vaik ei oo akkroonoomikaa  ::) ::) ::) ::)

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Tuki
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.

Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.

Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.

C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.

Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.

Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?

Ei se siirry, jos se tuotanto ei kasva, se säilyy pohjoisessa ja ei säily etelässä.

MLK

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 582
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Tuki
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.

Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.

Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.

C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.

Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.

Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?

Ei se siirry, jos se tuotanto ei kasva, se säilyy pohjoisessa ja ei säily etelässä.

Suora lainaus kansallisten kotieläintukien hakuoppaasta:

"Pohjoisessa kotieläintuessa tuen maksun perusteena olevien eläinyksiköiden mmäärää on rajoitettu.Rajoitteen ylittävälle eläiyksikkömäärälle ei makseta tukea.Tukiyksikkökertoimella alennetaan tukeen oikeuttavia eläinyksikkömääriä siten,että asetettuja eläinyksikkömäärärajoitteita ei ylitettäisi."

Määritelmä:maksun perusteena oleva eläinyksikkömäärä=tukeen oikeuttava eläinyksikkömäärä kerrottuna tukiyksikkökertoimella.

Suomeksi sanottuna on tila/yksikkökohtainen raja jonka ylimenevistä elukoista ei saa tukea JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
"Jos seipään molemmissa päissä on pässinpää,kumman osa on onnekkaampi?"
  Bisquit

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5280
Vs: Tuki
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.

Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.

Petri

Sepedeus

  • Vieras
Vs: Tuki
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.

Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.

Petri

  Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Tuki
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.

Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.

Petri

  Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D

Ei ole? Jotkut puhuu paliskuntien harjoittamasta ylilaidunnuksesta...

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5280
Vs: Tuki
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.

Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.

Petri
  Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D

Vähän perusmaa(kunta)tietoa: Tornio ei ole Lappia. Entistä Lapin lääniä kylläkin. Enkä edes asu poronhoitoalueella, joten poronhoitoa harjoittaakseen pitäisi ostaa merkki jostain kauemmasta palkisesta. Saishan sitten matkapäiviä ja -korvauksia...

Petri

korven ukko

  • Vieras
Vs: Tuki
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?

OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.

Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.

Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.

Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.

Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.

korven ukko

  • Vieras
Vs: Tuki
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.

Petri

Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla.  Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut.  ;D  ;D
Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin  korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.

Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.
Onko ne etelän sikatilalliset niin laiskoja, kun pitää renkejä käyttää vai mistä se johtuu ?
laatutavoite korkeammalla
siis paljon korkeammalla

Luomujussi

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10560
  • Expertus dico....
Kompensaatio
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?

OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.

Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.

Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.

Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.

Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.

Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Tuki
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.

Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.

Petri
  Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D

Vähän perusmaa(kunta)tietoa: Tornio ei ole Lappia. Entistä Lapin lääniä kylläkin. Enkä edes asu poronhoitoalueella, joten poronhoitoa harjoittaakseen pitäisi ostaa merkki jostain kauemmasta palkisesta. Saishan sitten matkapäiviä ja -korvauksia...

Petri


Ei se käy, poronhoitoa ei saa harrastaa, jos ei asu poronhoitoalueella, menetät porosi jos et muuta poronhoitoalueelle, eli muutama kymmenen kilometriä pohjoisemmas Ylitornion puolelle.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5280
Vs: Kompensaatio
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.

Jussi ilmaisi hienovaraisesti sen, mitä kerran olin jo vähän suoremmin kirjoittamassa...

muistaakseni menneenä vuonna Kreikka olisi halunnut luonnonhaittakorvauksen perusteiksi mm. silppuisen tilusjaon ja jotain muutakin ihmistoimin aikaansaatua haittaa. Suomi taisi olla valtarintamassa vastustamassa. Kirpaisee kyllä yksittäistä maajussia, mutta pitkän päälle johtaisi siihen, että ojattomaan tilaan päästetylle pellolle pitäisi maksaa enemmän tukea, kun sitä on niin vaikea viljellä...

Petri

Luomujussi

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10560
  • Expertus dico....
Vs: Tuki
Ei se käy, poronhoitoa ei saa harrastaa, jos ei asu poronhoitoalueella, menetät porosi jos et muuta poronhoitoalueelle, eli muutama kymmenen kilometriä pohjoisemmas Ylitornion puolelle.

Tai reilusti etelään, Simoon.

Viimeksi muokattu: 11.02.10 - klo:11:18 kirjoittanut Luomujussi

Luomujussi

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10560
  • Expertus dico....
Vs: Kompensaatio
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.

Jussi ilmaisi hienovaraisesti sen, mitä kerran olin jo vähän suoremmin kirjoittamassa...

muistaakseni menneenä vuonna Kreikka olisi halunnut luonnonhaittakorvauksen perusteiksi mm. silppuisen tilusjaon ja jotain muutakin ihmistoimin aikaansaatua haittaa. Suomi taisi olla valtarintamassa vastustamassa. Kirpaisee kyllä yksittäistä maajussia, mutta pitkän päälle johtaisi siihen, että ojattomaan tilaan päästetylle pellolle pitäisi maksaa enemmän tukea, kun sitä on niin vaikea viljellä...

Petri

Juuri noin, ei kaikkia haittoja ja kustannuksia tule kompensoida. Mulla on esim. helposti viljeltävät multavat (tai turve) pellot, joiden nurmivaltainen luomuviljely on mielestäni kohtalaisen kustannustehokasta ja sitten jotkut ehdottavat kompensaatiota toteutuneiden kustannusten perusteella. Osaamista siis haluttaisiin rangaista.

korven ukko

  • Vieras
Vs: Kompensaatio
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?

OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.

Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.

Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.

Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.

Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.

Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.